Tietoa mainostajalle ›

9.1.2015

Pelastetaan asiakas

Kävin alennusmyynnissä lähikaupassani Stockalla. Muistin taas, miksi en yleensä jaksa tavarataloja vaan asioin pienemmissä liikkeissä tai verkkokaupassa - ostoskokemus on läkähdyttävä, sekä henkisesti että fyysisesti.


Tavaratalojenhan ei tarvitsisi olla ankeita. Koska Stockan pelastamiseksi on jo pistetty pystyyn kansaliike, kannan korteni kekoon. Tässä tällä kerralla koetut ongelmat.

1. Ei löydy.
Ellei selkeää missiota ole (vrt. punainen villakangastakki - työvaatteita) suurin osa kallista aikaa menee epämääräiseen penkomiseen ja lappuinformaation etsimiseen: onko tätä neuletta koossa 38? Mikä hemmetin koko on UK12? Missä merkissä on hyvä hinta-laatu -suhde? Pitääkö tämä neule pestä käsin? Löytyykö mistään mustia farkkuja, joissa olisi korkea vyötärö?

-> Varsinkin alennustuotteita voisi ryhmitellä tarkemmin koon mukaan, mutta tarvitsisin myös myyjää, vaikka en heti tajua tarvitsevani. Ongelmani ovat pistemäisiä.

2. Ei ole.
Yritin metsästää Skidille uikkareita. Yhtään koon 128 asua ei löytynyt. No, tähän vuodenaikaan on ymmärrettävää, että esillepanossa on keskitytty talvihaalareihin, mutta uimahalliin ja etelänlomalle tarvitsee uima-asun talvellakin. Ja myyntinäkökulmasta olisin kaivannut muutakin: uikkareiden vieressä olisi voinut olla uimatossut, -lasit, kellukkeet ja renkaat, myös aurinkosuojat.

-> Joku perusmalli sesonkituotteiden ulkopuoleltakin hyllyyn.

3. Sovaripaniikki I.
Tyyppi on jo hyvin pitkällä jos hän haluaa, viitsii ja ehtii sovittaa, mutta merkkien koot vaihtelevat ja ihmiset ovat paitsi harhaisia myös jumiutuneita. Alkkareissa on ikävä huomata, että se seuraava tuumakoko olisi sittenkin ollut parempi.

-> Ketään ei saisi päästää sovariin yksin - tässä vaiheessa viimeistään myyjän pitäisi tarjoutua jeesaamaan tai sitten sovarissa pitäisi olla joku hätänappi.

4. Sovaripaniikki II.
Jos haluat pahoittaa mielesi välittömästi, mene sovituskoppiin. Iho on läiskikäs, tukka huonosti ja peilistä näkyy vain valtava persus.

-> Antakaa jonkun ammatti-ihmisen tsekata, miltä siinä peilissä näyttää kirkkaassa spottivalossa puolipukeissa.

5. ÄIIIIITIIIIIII!
Joskus kauppaan on pakko mennä lasten kanssa, syystä tai toisesta. Vanhempainvapailla ei ollut vaihtoehtoja. Nykyään on lastenkin vaatteita sovitettava. Skidin jalkaan ei sovi mikään lesti ja Snadilta putoavat melkein kaikki housut jalasta, joten näitä on kokeiltava ennen ostamista. Ipanoille tarvitaan joku parkkipaikka. Ei mitään ihmeellistä, parikymmentä minuuttiakin on jo ihan luksusta.

-> Junarata, vanhoja akkareita, piirustuspaperia ja kynät. Pieni pillimehubaari ei myöskään tekisi pahaa.

6. Hiki.
Talvikaudella ostoksia tehdään selkä hiessä ja pää märkänä (Kesällä vastaavasti sormenpäät sinisenä). Jos erehdyt roudaamaan vaatepinkkaa käsivarrella, vähintään toinen hanska hukkuu.

-> Kassojen vieressä voisi olla naulakko, johon voisi takkinsa/pilkkihaalarinsa ripustaa.

7. Verenkiertohäiriö.
Miksi vain ruokaosastolla on korit? Sovitettavien vaatteiden kerääminen toiselle käsivarrelle (yleensä sille puolelle, jossa roikkuu jo käsilaukku ja ne mahdolliset ulkovaatteet) aiheuttaa skolioosin ja pahentaa kohdan 6 hikeä.

-> Eikö jotain lainakassisysteemiä voisi lanseerata? Kysykää vaikka Ikealta, kannattaako.

Parannuksia on aika helppo keksiä. Suurin osa kiteytyy kuitenkin yhteen asiaan. Asiakaspalveluun. Ilman asiakaspalvelua tavaratalo on verkkokauppa, mutta huonommilla aukioloajoilla.

Asiakaspalvelulla se homma hoidetaan kotiin. Myyjän tehtävä on myydä, ei rahastaa. Kassalle voi ottaa kenet tahansa, mutta myyminen on maailman vaikein ammatti.

Ei kivijalkaliikkeissä taikatemppuja tehdä, mutta siellä myyjä todennäköisesti tuntee tuotteet eikä päästä minua sovarista ulos ennen kuin olen tyytyväinen. Ja koska sama ihminen on hyvin usein myös sisäänostaja, hän pyytää parin viikon päästä uudelleen käymään kun varastoa on täydennetty.

Mitäs siis jos palattaisiin Stockan juurille? Että sinne ei mentäisi kuin Prismaan. Enkä nyt tarkoita että Prismassa on mikään huonosti vaan että on ihan eri kokemus rampata ostoslistan kanssa megamarketti läpi. Tarkoitan sitä lupausta, että Stockalla asuu ratkaisu. Ja sitten voikin ottaa kahvit ja leivokset.

49 kommenttia:

  1. No just näin. Eniten vihaan housujen sovittamista. Kasaat kauhean kasan housuja, riisut talvitakin, kengät, omat housut ja sovitat. Todetaksesi, että pitäisi olla eri kokoa. Sitten kuikuilet sieltä verhon takaa näkyiskö myyjää helppimään. No ei yleensä näy. Sitten riisut ne sovittamasi housut. Laitat omat kamat päälle. Otat kaiken muun kaman mukaan. Parhaassa tapauksessa myös pari lasta. Ja yrität löytää sopivampaa kokoa.

    Nyt kun oikein mietin tätä, niin tämä takia olenkin ostanut viimeksi housut yli vuosi sitten.

    Mutta Stockan puolustukseksi pitää sanoa, että äänimaailma on oikein miellyttävä. Vertaa niihin ketjuliikkeisiin, joissa musa pauhaa niin lujalla, että yleensä poistun vauhdilla ihan vain sen takia. Eihän niihin voinut äitiyslomallakaan mennä koskaa kun vauva nukkui vaunuissa. Sehän olisi herännyt heti kynnyksellä siihen mökään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Housut ovat muutenkin universumin vaikein ostos. Ikinä ei tiedä mikä malli sopii vaan kaikki on testattava. Ja sitten kun löytää loistavan farkkumallin, valmistaja keksii uudistaa valikoimansa.

      Äänimaailmasta olemme samaa mieltä. Jumputusliikkeisiin en mene sisään, eihän siellä voi keskittyä.

      Poista
  2. Kyllä! Sekavia alerekkejä en jaksa katsella koskaan kun-ei-siellä-kuitenkaan-mun-kokoa-ole. Miksi hajavaatteet eivät voisi olla koon mukaan? Kutsunappi sovituskopin vieressä olisi myös hyvä idea. Harvemmin kaipaan myyjää, mutta se harvoin on sovituskopilla ja siellähän sitä myyjää ei koskaan ole.

    Kaipaisin myös sovituskoppien viereen rekkiä, jolle jättää sovitetut, ei-sopivat vaatteet. Usein kopeissa on jopa lapulla kehoitus viedä vaatteet takaisin omille paikoilleen, mutta minä en ai akaan muista, mistä se käsivarrellinen vaatteita on peräisin. Ja palvelu on juuri se, jolla kivijalkakaupat oman osansa verkkokauppojen valtakaudella saavat pidettyä.

    Niin ja lisättäköön vielä, vaikka tästä kilometrikommentti tuleekin, että olennainen osa palvelua olisi asiakkaan kuuleminen. Itse tällaisena ei-standardikokoisena ihmisenä kysyn usein uuteen liikkeeseen mennessä jo ovella, onko heillä myydä kokoani. Aika usein vastaus on ei vaikka kysytty on paljon tai on, mutta ne koot viedään heti käsistä. Vaikka kysyntää olisi ja toiveita esittää suoraakin, ei jostain käsittämättömästä syystä asialle tehdä mitään...? Ymmärtääkseni henkkamaukoille ja muille jäteille tulee sisään sitä, mitä sattuu tulemaan. Mutta eivätkö pienemmätkään liikkeet pysty vaikuttamaan tilauksiinsa? Vai eivät halua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo rekki ei-sopiville vaatteille olisi ihana asia! Muutamassa vaatekaupassa (lähinnä ulkomailla) olen sellaisia nähnyt ja tuntuisi, että ne helpottaisivat niin asiakkaan kuin myyjänkin hommia. Kun vaatteen oikeaa paikkaa ei löydykään heti, se laitetaan usein siihen rekkiin, mikä sattuu lähimpänä olemaan. Myyjät kuitenkin todennäköisesti tietävät, missä mitkäkin vaatteet ovat, joten niiden paikoilleen vienti ei varmaankaan olisi kovin vaikeaa. Ja sitten ei taas tarvitsisi ehkä niin usein myydä ei-oota, kun kaikki olisi siellä, missä kuuluukin. Mutta siis joo, tuollainen systeemi helpottaisi asioita huomattavasti.

      Poista
    2. Jep, aikaa saa menemään myös palautteluun. Kivijalkaliikkeissä se myyjä tietysti jeesaa ja vie kamat takaisin.

      Poista
  3. Pienessä kivijalkaliikeessä työskentelevänä (ja entisenä hypermarketin työmyyränä) allekirjoitan täysin. Ja allekirjoittaa ne asiakkaatkin. Vähintään kerran päivässä kuulee kommentin, että tulevat mieluummin tänne, jossa saa PALVELUA, kun eihän siellä isossa kaupassa edes löydä myyjää tai sitten ne ei tiedä myytävistä tuotteista mitään.

    On se näin myyjänkin näkökulmasta paljon kivempaa, kun on tuntemus tuotteista ja lupa palvellla asiakasta. Hypermarketissa kun tuntui, että asiakas on kaikkien raportointien ja hyllynkuvien tekemisen tiellä ja ajantuhlarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isoissa marketeissa sellaisen asiakaspalveluun erikoistuneen myyjän löytäminen on mahdotonta. Nähdäkseni henkilökuntaa löytyy varastosta ja kassan takaa mutta ei mistään muualta.

      Poista
  4. Olet (taas) niin oikeassa. Noiden syiden takia shoppailen vain verkossa. Pikkukaupat jää lastenrattaiden vuoksi - ei mahdu, ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo totta, silloin kun rattaiden kanssa oli liikenteessä niin hankalaahan se mahtuminen oli.

      Poista
  5. Olen juuri metsästänyt neitihenkilölle uikkaria. NEXT. Uikkari tuli Englannista vuorokaudessa ja valikoimassa oli kaikkea kivaa. Suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No täytyypä vilkaista! Ovatko ihan uintiuikkareita?

      Poista
    2. Ei varmaan mitään kilpauintikamaa. Toinen ihan simppeli ja toinen sellainen röyhelöhelmallinen.

      Poista
  6. Ainakin jenkeissä on vakiokamaa just nuo mainitsemasi kutsunapit pukukopeissa, rekki ei-sopiville sovitetuille vaatteille ja usein eri valaistusvaihtoehtoja napin painalluksella. Lisäksi myyjät yleensä jeesaa muutenkin ja on kiinnostuneita nimenomaan myymisestä. En muista koskaan siellä tuskailleeni sitä, että tulikin vahingossa väärä koko koppiin.

    Osataan sitä onneksi Suomessakin Tässä välissä haluan mainostaa Your Face -myymälöitä. Paikkakunnasta riippumatta olen saanut ihan käsittämättömän hyvää palvelua. Myyjät osaa kaivella alerekeistäkin sopivia kuteita sovitettavaksi ihan pyytämättä. Näitä lisää !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh! Jenkeissä on tosiaan asiakaspalvelukulttuuri ihan eri tavalla dna:ssa. Pointsit myös Your Facelle, täytyykin laittaa liike testiin. ;)

      Poista
  7. Mua taas välillä ahdistaa ulkomailla (varsinkin Ranskassa) ylipalvelu :D haluaisin diskreetisti katsella, mutta heti tulee joku myyjä sirkuttamaan "Älkää epäröikö kysyä, mademoiselle, jos tarvitsette jotain - kaikki koot eivät ole esillä" - minkä umpihärmäläinen mieli tietenkin kääntää muotoon "aijaa, olen ranskattaren mielestä niin läski, että ei kannata vaivautua". Mutta tuon litanian ne heittää kyllä ihan jokaiselle sisääntulijalle. Kauhun hetkiä on myös sovituskopissa, kun yrittää riisuutua sittenkin liian pienestä (eli oisko pitänyt sittenkin turvautua myyjään) hepeneestä ja jo huudellaan verhon takana, että miten menee ja istuuko. Ei sillä hetkellä halua ketään todistamaan sovituskopin tuskanhetkiä. Vähän ajan päästä ehkä. Ehkä se kutsunappi tosiaan olisi ratkaisu. (Sitten on vielä erikseen ne liikkeet, joissa ei ole peiliä sovituskopissa, vaan pitää nöyrtyä käytävälle kuikuilemaan peilistä, että mistä kohtaa pömpöttää - ja sama myyjä on kerkeästi tuomitsemassa "ei hyvä".)

    No, aika paljon näistä neurooseista palautuu huonoon itsetuntoon - mutta kummasti se itsetunto huononee juuri sovituskopeissa ja vaateostoksilla, vaikka olisi vain pikkuisen pläski.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, tähän syndroomaan auttoi se kun olin itse vaatekaupassa duunissa parikymppisenä. Ymmärsin että tämä on myyjän työtä eikä niiltä tarvitse pyytää anteeksi jos ei mitään ostakaan. :D Kauheimpia ostoskokemuksia oli kyllä HongKongissa kun myyjät huusivat jo ovelta että "we not have your size, madaaaam!"

      Poista
  8. Plottis ja aamen! Yks parhaista ostoskokemuksista oli kun erittäin ammattitaitoinen alusvaatemyyjä palveli mut pyörryksiin. Hän sanoi heti, että otetaanpas mitat ensin ennen kuin aletaan katselemaan mitään.

    Minä koetiin hätäpäissäni piipittää jotain, että ei tarvi ja tiedän kyllä koon, mutta myyjä työnsi mut ystävällisesti mutta napakasti sovituskoppiin saatesanoin "no, nuo sun nyt päällä olevat liivitkään ei ole joko oikeaa kokoa tai mallia, kun kuppi leikkaa kainalon alta rintaan". Vetäs mittanauhan esiin, mittas ja zuumaili ja kysyi sitten pidänkö enemmän yksinkertaisesta vai romanttisesta vai seksipommityylistä, mitä väriä, pitsejä vai ilman.

    Roudas sitten mulle sinne sovituskoppiin heidän valikoimistaan mun spekseillä ne mallit, joiden arvioi sopivan mun rintoihin. Ja selitti mulle vielä, mihin asioihin mun pitää kupin leikkauksessa ja sijoittelussa kiinnittää huomiota, että löydän mun leveään rintakehään ja toisistaan kaukana oleviin rintoihin sopivat mallit jatkossakin. Ostin saman tein seitsemät rintsikat ja kerrankin ei puristanut tai tursunnut mistään, ei tullut kainolonalle tai selkään ihrapullistumia ja rinnat näytti suorastaan hyviltä . Teki mieli pussata sitä myyjää, mutta tyydyin vaan kiittelemään vuolaasti.

    Belgian Lempi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on niin totta! Alusvaatekaupassa olen saanut parasta palvelua! Kaikkien myyjien pitäis ensin oppia myymään rintsikoita! :)

      Ja KAtjalla oli tosi hyviä pointteja Stockan pelastamiseen, toivottavasti Stocka lukee tämän.

      Poista
    2. Allekirjoitan täysin! En muista liikettä mutta muistan se tunteen kun myyjä halusi itse nähdä istuvatko rintsikat. Kamalaa. Mutta eiväthän ne istuneet kun olin valkannut kaksi kokoa liian pienet. Myyjä vain tokaisi että 90% suomalaisnaisista tekee samoin. :D

      Poista
  9. Tietääkö joku, miten sitä sovitusliinaa käytetään? Olen pohtinut asiaa vuosia.

    Kehotus viedä sovitetut vaatteet takaisin paikoilleen saa aikaan välittömän tarpeen kirjoittaa samaan lappuun, että "ei, en vie, koska mulla on ihan omakin duuni". En ole kirjoittanut. Vien vaatteet sinne, missä ajattelen niiden paikan olevan. Yleensä lähin rekki.

    Kumma juttu, että moni saa avun ns. rintsikkaliikkeistä, mutta minä en. Vuosien varrella olen ostanut ehkä 10 liivit ammattilsen mittausten pohjalta. Yksiäkään en ole voinut lopulta pitää, on vaan puristanut liikaa. Ilmeisesti kainalon alle (ja ehkä pidemmällekin?) jatkuva tissi on vieras asia, johon ei valmisliiviä löydy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen et se liina pitää vetää päähän jos kokeilee paitaa ettei siihen kaulan sisäsaumaan tule meikkiä. Ehkä.

      Poista
  10. Joo, voihan tuska ja hiki. Laittais nyt kauppakeskuksissa ja tavarataloissa niitä lämpöjä pienemmälle kun porukka tulee sinne ulkovaatteilla (tosin henkilökunta palelisi). Mutta FYI: ainakin H&M:llä on keksitty nuo ostoskassit tyyliin Ikea. Mutta vielä paermpi olisi käryy ettei tarvitsisi kantaa itse mitään:P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. paermpi=parempi
      käryy= kärry
      :-O

      Poista
    2. Ai kas, en ole aikoihin käynyt H&M:lla, ovatko uusi juttu?

      Poista
  11. Hirveää turhautumista aiheuttaa myös se, että nykyisin monissa paikoissa vaatteet on merkin mukaan omissa karsinoissaan. Jos haluaisin ostaa mustat housut, joudun etsiskelemään niitä ympäri kauppaa eri rekeistä. Käytänkö mieluusti vapaa-aikaani tähän? Juu ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu tämä on kammottavaa. Helsingin Stokka on jaoteltu juuri näin ja siksi en tykkää paikasta. Tosin muutkin Stokkat taitavat tehdä näin, mutta ne ovat usein pienempiä joten helpompi etsiä kymmenestä paikasta ne mustat housut.

      Poista
    2. Komppaan myös. Joskus olen käyttänyt Stockalla pukeutumisneuvojaa, ja sillä keinolla välttää tuon ongelman, koska neuvoja hakee tapaamiseen valmiiksi useita vaihtoehtoja niistä vaatteista, joita asiakas haluaa ostaa, vaikkapa sitten mustia housuja. Mutta pukeutumisneuvoja pitää tietysti varata etukäteen, käydä ensin mittojenottokäynnillä ja sitten vasta seuraavalla kerralla pääsee sovittamaan vaatteitakin, joten se ei ole mikään pikaratkaisu.

      -NiinaS

      Poista
  12. Helsinkin keskustan Stocka onkin sitten jo ihan toinen juttu. Kertakaikkiaan ihana mesta vaikka siellä olisi paljon porukkaakin. Ehkä käyn niin harvoin, että tykkään siitä tunnelmasta ja kun käyn ei ole kiire mihinkään. Alekengät oli ryhmitelty kokojen mukaan ja sielä oli helppo napata ne kokoa 40 olevat viimeiset saapikkaat messiin. Herkussa on näppärät ostoskorit, joita voi halutessaan kantaa kädessä tai työntää näppärästi pyörien päällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kengät oli muuten Tapiolassakin ryhmitelty koon mukaan! Ja Herkkua en voi oikein moittia mistään -- paitsi siitä että myyvät tuoretta tonnikalaa.

      Poista
  13. Ostoskorit on ehdoton juttu! Tampereen Stockmannilla niitä ainakin oli joulunalla tajuttu ripotella asiakkaiden saataville. Ei tarvii poimia matkalta kun shampoo ja hoitoaine, niin se syli onkin täynnä ja kassalla kuluu tuplasti aikaa kun se lompakkokin pitäisi saada sieltä laukun pohjalta.

    Olen muuten huomannut että monet meistä suomalaisista on melko yrmyjä mitä palvelun vastaanottamiseen tulee. Olin itsekin samanlainen, ennen kuin muutin asumaan Yhdysvaltoihin joksikin aikaa. Siellä tuli pienenä shokkina että joka kaupassa myyjä tervehtii ovella, ja oikein tarjoutuu auttamaan! Suomalaisiin halpaketjuliikkeisiin tottuneelle aivan mahdoton ajatus, että myyjä voi olla ystävällinenkin.

    Vaikka arvostan suuresti aloitetta ja omatoimisuutta myyjän puolelta, on se joskus myös ahdistavaa. Jos on kiire ja valmiiksi jotain suurta otsassa sojottamassa, viimeinen asia mitä talvitakissa hikoileva ihminen kaipaa, on myyjää joka lähestulkoon taklaa kaupan ovelle ja pakottaa hajuvesinäytteitä käteen, samalla selostaen läpi jokaikisen tarjoustuotteen, vaikka asiakas sanoo tarvitsevansa vain sukkahousut..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yrmyys on varmasti ihan totta. Suomalaiset ovat yhtä tottumattomia palveluun kuin palvelemaankin. Mutta ehkäpä tämä asia hiljalleen muuttuu.

      Poista
  14. Höh, bittiavaruuteen tais lähteä mun matsku.
    Nyt lyhyesti: Stokkalla leluosastolla ihana lapsiparkki ainakin muutama vuosi sitten. Vanhemmat voivat ottaa haltuun koko Stokkan sillä aikaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helsingissä. Ainakin tosiaan parisen vuotta sitten leluosaston perällä.
      Paljon leluja, piirtämistä ja hoitotäti tai -setä. Vanhemman nimi ja numero ylös ja muksu sai olla tunteroisen tms. Mutta valitettavasti kouluikäiset eivät enää pääse sinne, joten rajoittaa. Oli meillä yksi Helsingin päänähtänyys, halvat huvit..

      Poista
  15. Prismasta saa sen uikkarin :) Ostin justiin tyttärelle, oli helppoa, ruokaostosten lomassa. Ei edes tullut ahdistus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en löytänyt Prismastakaan uikkaria. Totesin, ettei ole fiksua huomata loppukesästä, kun vielä oli kelejä käydä luonnonvesissäkin, lapsen kasvaneen ulos uimapuvusta. Halvallahan niitä tarjosi joka kauppa aleissaan, mutta kokoja oli tasan kaksi. Ja tietenkin aivan väärää kokoa meille. Pienestä lastenvaatteisiin keskittyneestä kaupasta löysin sattumalta kunnon valikoiman lasten uimapukuja, kun olin ostamassa toppahanskoja. Ja lapsi on onnellinen voidessaan polskia uimahallissa sopivankokoisessa uima-asussa.

      Poista
    2. Mä olen kuuluisa siitä että ostan aina väärän sesongin tuotteita. :) Uikkari on yksi niitä asuija joiden on aika pakko olla oikeaa kokoa vaikka muut vaatteet nyt aina ovatkin liian pieniä tai suuria. :)

      Poista
    3. Urheiluliikkeistä muuten löytyy uikkareita ympärivuoden, jos siis urheilulliset mallit kelpaa. Esim. Stadiumista, mun mielestä olen ostanut keskellä talvea sieltä hyviä uikkareita itselle ja lapsille.

      Poista
  16. No just nain ja muistin taas miksi kayn pikkukaupoissa, onneksi niita on taalla!

    VastaaPoista
  17. Helsingin keskustan Stockalla muuten _on_ lapsiparkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja lainakassejakin on!

      Poista
    2. No hitto, miten saataisiin ne tänne 10 kilsan päähänkin! :D

      Poista
  18. Kävin tänään Helsingin keskustan Stockmannilla ja meinasi joo palaa käämit. Halusin tietyn tuotteen, mutta kun koko siltä teemaosastolta ei meinannut löytyä myyjää, jolta kysyä. Yhdelle ohi pyyhältävälle huikkasin hei, mutta se ei pysähtynyt, ei kai kuulunut toimenkuvaan. Tuote löytyi lopulta, kun vähän aikaa vaeltelin edestakaisin, mutta palvelun puute sai kyllä kävelemään ulos heti ostoksen jälkeen.

    Kerran taas sain myyjän kiinni ja etsin tummia housuja. Sain vain ohjeistuksen katsoa merkkien X, Y ja Z valikoimaa eli kiertää itse koko kerrosta ympäri. En sitten jaksanut ja housut jäi ostamatta ja firmalta parisataa saamatta. Saakohan Stockalta palvelua edes erikseen tilaamalla?

    Pikkuliikkeistä on pakko ylistää Kalliossa sijaitsevaa Second Hand -putiikkia Hoochie Mama Janea. Sain siellä aivan mahtavaa palvelua, vaikka ajatus juhlapuvun ostamisesta tuotti etukäteen suurta tuskaa (ompelen ne yleensä itse). Menen toistekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei pysähtynyt..??? OMG. Noista jää niin huono fiilis eikä sitä muuta edes seuraavalla kerralla saatu palvelu. Epätasaisuus on aika huono lupaus asiakkaan kannalta.

      Poista
  19. Stocka ja erityisesti Tapiolan Stocka on ollut mun boikottilistalla jo n. 15 vuotta.
    Sain sieltä niin monta kertaa huonoa palvelua että totesin että ei väkisin, vien rahani muualle.
    Viimenen pisara oli se kun etsin tytölle balettipukua ja uskalsin kysyä myyjältä että onko teillä balettipukuja. myyjä tuhahti ja vastasi takakäteen heilauttaen... "Tuolla niitä on jos on.." Kävelin ulos ja menin H&Mään ja ostin puvun sieltä.
    Tämä tapahtui kun vanhin nyt 18 v tyttö oli 3 v ja sen jälkeen on tullut ostettua muutama vaate kolmelle tytölle ja itselle, mutta ei Stockalta.
    Ihan voi peiliin Stocka katsoa jos menee surkeasti....

    Allekirjoitan kyllä nuo kaikki asiat... en juurikaan nykyään käy vaateostoksilla ja silloin kun käyn otan jommankumman vanhimmista tyttäristä mukaan assistentiksi ja makutuomariksi. Hakevat sopivia vaatteita ja kokoja tarvittaessa tai sitten käyn noissa pienemmissä liikkeissä joista saa palvelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, tuo on muuten todella yleinen vastaus Suomessa: myyjä ei lähde asiakkaan kanssa etsimään tuotetta vaan osoittelee jonnekin kaukaisuuteen ja mutisee jotain epämääräistä. Aika pienellä valmennuksella saisi nuo pois.

      Ai että, meillä assistenttivaiheeseen on vielä hiukan matkaa, mutta tuohonhan lapsia voi tietenkin käyttää!

      Poista
  20. Ja täältä löytyvät sen lapsiparkin aukioloajat:
    https://stockmann.com/fi/CustomerService/Tavaratalot-Aukiolot.html

    VastaaPoista
  21. Suosittelen Vogliaa ja nimenomaan niiden omia liikkeitä. Hyvät myyjät ja loistava valikoima asiallisia vaatteita, suoria housuja/farkkuja on neljää eri mallia eri vartalotyypeille ja vielä kolmea pituutta. Yleensä vaatekaupasta jää käteen pelkästään paha mieli, mutta tuolla ensimmäiset sovittamani housut solahtivat paikoilleen kuin itsestään. Hyvä etten itkenyt onnesta, kun kannoin pari kassillista perusvaatetta kaupasta ulos.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...