Tietoa mainostajalle ›

16.12.2014

Postia pukille

Kuten moni muukin vanhempi, olen taas tulkinnut kersojen kirjoittamia kirjeitä joulupukille.


Joudun edelleen toteamaan, että lasten paras puoli ei ole ratiopohjainen tarveharkinta. Kirjeissä toivotaan a) leluja, joita meillä jo on, b) trendileluja, joita toivotaan siksi, että kaverikin toivoi tai c) silkkaa dadaa.

Snadin lapussa luki lompakko ja pastilli. Mihinköhän kyseinen kirkonrotta kukkaroa tarvitsee. Ehkä pastillin säilyttämiseen.

Noh, niuhon perusluonteeni takia ipanoille on teroitettu, että kaikkea ei listalta saa mutta toisaalta listan ulkopuoleltakin saattaa tulla jotain. Haluan varata oikeuden harkintaan. Kun muistelee, millä tavaroilla on vuoden mittaan leikitty paljon (ja millä ei), löytyy se järkilista.

Tässä siis Project Maman lahjaideoiden TOP 10.

1. Piirustuspaperi, värityskirjat ja hyvälaatuiset kynät.


Meillä kynät savuavat ja piirustusvihkot täyttyvät vauhdilla, joten täydennys on aina tervetullutta. Myös asvalttiliiduilla suttaaminen on ollut kesäpäivien suosikkipuuhaa.

Hifistelykin on mahdollista. Löysin Tanskan reissulta Snadille kivat moniväriliidut ja Skidille hienon värityskirjan, jonka upeista kuvista saa kehystettyä vaikka tauluja.


Varoituksen sanana: sattuneesta syystä lapsille myydään uskomattoman huonoja värityskyniä. On ihan selvää, että piirtämismotivaatio kärsii, jos jälki on heikkoa. Testaa siis etukäteen, lähteekö liiduista ja puuväreistä kunnolla väriä tai vaadi myyjältä vakuudet, että surkeat kynät voi palauttaa. Muista myös hyvälaatuinen terotin.

2. Leikkisafka.

Kauppa- ja ravintolaleikit ovat edelleen pop. Paras puoli on, että kaikki käy. Leikeissä voi yhdistellä duplojäätelöitä, Ikean pehmovihanneksia ja makaroonilla täytettyjä tyhjiä maustepurkkeja.

3. Kirjat.

 
Kirjoja saa toki kirjastostakin (ja niitäkin voi muuten "antaa" lahjaksi!), mutta en näe hyvän kirjan omistamista syntinä. Luemme edelleen molemmille ipanoille ääneen, joten arvostan hyviä lastenkirjoja. Kirjakaupasta tarttui mukaan uusin Tatu ja Patu ja tämä hieno Suuri Karttakirja.

4. Roolivaatteet.


Huiveja, hattuja, laukkuja, mekkoja, kenkiä, eläinpukuja.... Löytyy helposti ja halvalla kirppareilta ja huutiksesta ja toimii taaperosta koululaiseen. Näillä vedetään meillä improteatteria, Putousta, tanssikilpailua, hienoa rouvaa, kauppaa ja eläintarhaa. Mitä ikinä.

5. Käsinuket.

 
Esittävän taiteen ystäville ja sellaiseksi haluaville. Mummi tilasi Puolasta asti nämä käsinuket, mutta varmasti lähempääkin löytyy ja pahvisetkin käyvät. Esityksiä on vähintään kerran viikossa.

6. Safari Hide & Seek



Ping kaikki nörttien vanhemmat. Aina silloin tällöin Skidi ja Koti-insinööri korvaavat iltasadun matikankokeella tai tällä Safari Hide & Seek pelillä (olemassa myös piraattiversio), jossa yritetään neljän erilaisen levyn avulla saada näkyviin oikea tehtävävihkon mukainen eläinyhdistelmä. Tehtäviä on kolmea tasoa. Huom. ei sovellu henkilöille, joilla palaa käämi minigolfissa, palapeleissä ja muissa hermoja raastavissa nysväyslajeissa.

7. Perinteiset lautapelit

Tällä hetkellä suosikkeja ovat Afrikan tähti ja Alias, mutta myös Fortuna ja shakki tekevät aika ajoin paluun. Seuraavaksi tekisi mieli kokeilla Scrabblea.

Huom. Jos pelaajia on eri-ikäisiä, ei kannata kauheasti välittää säännöistä. Jos siis yksi pelaaja ei osaa muuta kuin heittää noppaa, hän heittäköön noppaa.

8. Urheilujutut

Viime vuonna se oli twistinaru, tänä vuonna se on hulavanne. Pyöritimme vannetta ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kyläillessämme tuttavaperheen luona ja hytkyminen oli varsin hauska kokemus. Ja koska äiti sai vanteen pyörähtämään vain kolme kertaa, iski himo treenata vähän lisää.

9. Taskulamppu.

Suomessa on puolet vuodesta jatkuvasti yö. Oma tasku- tai otsalamppu kasvattaa intoa lähteä ulos. Kunnon fikkari on kätevä myös maalla, jos huussiin pitää hipsiä iltamyöhään.

10. Liput kulttuuritapahtumaan.



Lastenkulttuurin taso ja valikoima on nähdäkseni parantunut ihan huomattavasti. Innostuin taannoin Lumikuningattaresta, koska se oli ihan aidosti koko perheelle tarkoitettu elämys. Hyvin kulttuurikartalla oleva Mummi bongaa yleensä parhaat esitykset, joten viimeksi Skidi oli katsomassa nykysirkusta, kuulemma huikea esitys. Jos liput tuntuvat tylsältä lahjalta, kylkeen voi niitata vaikka karkkipussin.

Kun tätä listaa katsoo, löytää helposti yhden yhteisen nimittäjän: kaikki ovat juttuja, joilla aikuisetkin jaksavat leikkiä. Eikä se nyt niin väärin ole. Snadikin sai lompakkonsa.

42 kommenttia:

  1. Kelpo vinkit,kiitti. Mietin, voisiko snadi tarkoittaa pastillilla pastelliliituja, jos on kova piirtämään?itse artsugeekinä hankin alusta asti muksujen kynät&liidut taideosastolta/kaupasta. Ei ne silti innostunut.
    Mutta noita megavärityskirjoja, joita itsekin mielellään väsään, löytyy ainakin Akateemisesta.
    Ja toi lautapeli taisi mennä meillä pukinkonttiin, kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noista kolmevuotiaan aatoksista on hyvin vaikea vielä tietää, mikä oli alkuperäinen tarkoitus. :D Onneksi se ei varmaan enää itsekään musita mitä siskolle saneli. Tässä piirustusvillitykseen on suurin syy se, että isosisko on hullu askartelija. Pienempi tekee perässä ja talossa vallitsee rauha niin kauan kunnes paperi loppuu. :)

      Poista
    2. Äh, meni muksut sekasin.juu, 3v ei pastellien perään huutele.

      Poista
  2. Hyviä lahjavinkkejä, kiitos ! Meillä lautapelit on kans kova sana (3 ja 6v). Yksi suosikki on ollut Labyrintti. Se menee Unon kanssa kategoriaan äitikin-jaksaa-pelata :) Mistä tuota Safari Hide & Seekiä kannattaa lähteä etsimään ? En muista missään nähneeni ja vois upota meidän kersoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ostin vastaavat "matkapelit" (noi irtopalat oli magneettiset, ja tehtävä/vastausvihko oli kiinni pelilaudassa kierrevihkotyyliin) leikkien.fi kotikutsuilta. Tilaaminen onnistuu mun mielestä myös netin kautta ja itse kauppa on tampereella.... mun peleissä on ötököitä ja matelioita....

      Poista
    2. Lautapelit.fi myy myös! Löysin omani sieltä.

      Poista
    3. Mä en edes muista mistä se meille tuli. Mutta täältä ainakin saa ja vielä lisätehtävät päälle sitten kun eka vihko on kaluttu loppuun.

      Poista
  3. Suosittelen lautapeleistä Superfarmari-peliä. Siihen liittyy myös matikka-aspekti ja se on virkistävän erilainen perinteisiin peleihin verrattuna. Peli taisi viime vuonna voittaa vuoden lastenpeli-tittelin, mikäli oikein muistan. Tänä vuonna siitä on tullut markkinoille jatko-osa ja se kääräistään meillä joulupaperiin ipanoiden (5v ja melkein 9v) yhteiseksi lahjaksi.

    Hide&Seek ja paljon muita logiikkapelejä löytyy ainakin leikkien.fi -kaupasta. SmartGamesin peleistä suosittelen lapsille Camelot Jr. -peliä, joka toimii sekä 5--vuotiaalle että 9-vuotiaalle ja saa äidinkin raapimaan päätään. Isi-insinööri on saanut edellisinä jouluina lahjajksi IQ-twist- ja Anti-Virus-pelit, ja nekin kiinnostavat etenkin tuota isompaa ipanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Superfarmari kuulostaa hyvältä! Täytyy tutustua noihin SmartGamesin peleihin muutenkin tarmokkaammin.

      Poista
  4. Lista kuulostaa hyvin tutulta.

    Mutta lompakosta, meillä äidin vanha lompakko ja (äidin ja isän vanhat) luotto/pankki/younameit-kortit on meillä erittäin kova sana kauppaleikeissä (no hei, eihän toi lapsi voi käteisestä mitään ymmärtää kun vanhemmat aina maksaa kortilla kaupassa), kirjastoleikkiinkin tarvitaan lompakosta kaivettu kirjastokortti jolla piipataan kirjat :) Meillä ikisuosikki on lorupussi (mutta se "leikitään aamupiiriä" vie pidemmän päälle tältä äidiltä hermot), duplot on mun ja naperon juttu, palapelit iso hitti (näitä tekee omatoimisesti, voi hitsi kun ois palapelikirjastoja), kirjat tietty ja sit toi askartelupuoli. Meidän taiteilija kuluttaa ihan järkyttäviä määriä paperia, tarroja, teippiä, värejä ja tosiaan kannattaa satsata laatuun. Niin ja yksi hyvä lahja on sakset (vähän riskaabeli tietty), meillä on nyt monta viikkoa silputtu paperia äärimmäisen keskittyneenä (silpun siivous ei ole niin kivaa, mutta lapsi hoitaa senkin omatoimisesti kun se on esitetty leikkinä), eikä so far* kopkop* saksia ole kokeiltu ei-toivottaviin kohteisiin (ja tässäkin kannatan välineurheilua, ostakaa kunnon oranssit pikku-fiskarssit eikä ehdottomasti kannata ostaa (fiskarssinkaan) eläin (tms.) saksia (fiskarssin pandasaksilla ei pysty meillä aikuinenkaan leikkaamaan, harkitsin syvästi reklamaatiota)).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palapelikirjasto olis ihana idea! Mut mikä on lorupussi?

      Toi silppu... Siitä kirjoittelinkin joku aika sitten kun tilanne on vähän ryöstäytynyt käsistä.

      Poista
    2. Ah, lorupussi, "Kuka saa, kuka saa, lorupussiin kurkistaa, tillintallin tömpsis". Käyttävät tuota lapsen päiväkodissa aamupiirissä loruiluun ja lauluihin ja leikkien valintaan (näin olen siis päätellyt lapsen aamupiirisimulaatiosta). Noita löytyy valmiina esim. http://www.leikkien.fi/lorupussit mutta näppärä äiti valmistaa itse (ei tämä äiti kyllä, saatiin tytön ikioma lorupussi lahjaksi mun pph-kummitädiltä ja tosiaan on ollut iiiiso hitti jo yli vuoden).

      Poista
  5. Mä en ole edes ajatellut, että lahjalista olisi jotain, josta pitäisi kaikki hommata. Siis ei ole käynyt edes mielessä. Toivoa saa, lahjaksi tulee kuitenkin pääosin jotain muuta (siis ei meille ainakaan hommata neljää n. 100 euroa maksavaa legopakettia). Varmaan lasten kasvaessa pitää enemmän alkaa toteuttaa niitä todellisia toiveita. Tuntuu, että 4-vuotiaallakaan ei vielä sellaisia ole. Ainakaan meillä. Itse hommattiin lapselle luistimet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun laittaa ipanat laatimaan sen listan marraskuussa niin voi olla varma, että mitään eivät muista enää joulukuussa. Siihen voi aina vedota. :) Noilla oli kyllä aika lyhyet listata, mistä propsit.

      Poista
    2. Meidän kesällä 2,5-vuotias keksi kesälomareissulla napapiirillä kertoa joulupukille, että toivoo joululahjaksi kameran!? Ajattelin myös, että unohtaa sen, mutta eipä ole unohtanutkaan... Toisena toiveena rannekello, ikään kuin ymmärtäisi ajankulusta tai numeroista yhtään mitään:)

      Poista
  6. Meillä oli viimevuoden hittilahja vuosikortti Heurekaan. Ei ehkä ihan pienimmille, mutta itsenäisesti kulkevalle mahtava lahja. Vastaavia kortteja saa myös ainakin korkeasaareen, kasvitieteelliseen puutarhaan ja joihinkin museoihin, eli jos lapsella riittää intoa niin maksaa aika äkkiä itsensä takaisin. Heurekan kortissa 'kannattavuusraja' taisi olla neljä käyntiä jotka oli kasassa jo ennen kuin lumet oli sulaneet...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ideasta! Emme ole ikinä käyneet Heurekassa, vaikka olis kyllä Skidille aivan täydellinen mesta. Menenkin tästä tsekkaamaan et miten sinne pääsee.

      Poista
  7. Insinöörin aluille hyvä lautapeli on Blokus!

    Kulttuuripuolen voi korvata myös elämyksellä. Meidän heppahullu tyttö nauttisi islanninhevosvaelluksesta äidin kanssa, poika lipuista korispeliin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan Blokusta! Eskari-ikäisestä eteenpäin aikuiseen asti KOUKUTTAA.

      Poista
    2. Tuntematon peli mutta tsekkaan - kiitti vinkistä!

      Mä pidän tuota kulttuuripuolta elämyksenä, mutta allekirjoitan, että mäkin nauttisin islanninhevosvaelluksesta. <3

      Poista
  8. Nuo kulttuurielämykset on kyllä mainio lahjaidea! Ei tavaraa kaappeihin pölyttymään vaan laatuaikaa. Helsingin kaupunginteatterilla vaan on viime aikoina mielestäni ollut aika huonosti tarjontaa koululaisille ja tietenkin kaikki lauantainäytökset varataan suunnilleen puoli vuotta etukäteen.
    Mekin rakastuimme Lumikuningattareen... <3 (Tarinaa aiheesta täällä: http://uraaidinruuhkavuodet.blogspot.fi/2014/10/paiva-arjen-ylapuolella.html)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ruuhkaahan näissä on. Onneksi kouluikäinen alkaa olla valmis vastaanottamaan myös ihan "tavallisille ihmisille" suunnattua kulttuuritarjontaa. Vielä kun olis lasten stand-uppia!

      Poista
  9. No mutta virkistävää luettavaa! Minäkin mietin millä on vuoden aikana leikitty, ja mitä ostamalla saisi leikkiin lisää ulottuvuuksia.
    Lapsi toivoi viime vuonna lentävää keijua kaiiiikista eniten. Sen hän kyllä saikin joltain muulta tosin kun minulta...leikki sillä ehkä 15 min aattona, vuoden aikana ehkä tunnin puolitoista yhteensä.
    Pointtina on mulla lahjajutuissa se että jonkun hömppätoiveen listalta tapaan toteuttaa, mutta mietin myös tosi paljon listan ulkopuolelta sellaista mistä oikeasti leikki-iloa pitempään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lentävä keiju? Mut joo, just tota vartin kiinnostusta mä yritän välttää. Lasten paras puoli on rajaton mielikuvitus, joten ihan turha hankkia täysin yhden funktion leluja kun kiinnostus ei kauaa kestä.

      Poista
  10. Uraäidin Ruuhkavuodet:
    Ainakin Hgin kaupunginteatterin Peppiin on vielä viikonloppunäytöksiin tilaa. Ikäsuositus yli 5v eli varmasti menee koululaisillekin. Mekin olemme menossa 1.-4. luokkalaisten kanssa.
    Tarzan oli ainakin huippuhyvä, samoin Kolme iloista rosvoa.
    Valitettavaa, että teatteri on menossa remonttiin pitkäksi aikaa :(
    Myös Kansallisteatterissa on lastennäytelmiä ja tilaa myös viikonlopuiksi ;)
    Toisaalta koululaisille varmaan sopii jo iltanäytöksetkin.

    Meillä siis lapsi saa yleensä useita pääsylippuja lahjaksi ja me aikuisetkin, niin konsertteihin, teatteriin kuin elämyksiin ja niistä voi sitten nauttia pitkin seuraavaa vuotta. Ei siis tarvitse joululahjalippuja lunastaa ja käyttää aina heti tammikuussa, vaan varaa ne liput vaikka sinne puolenvuoden päähän!



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä lista kiitos! Ja aivan totta tuo että liput voi ottaa vähän väljempien aikataulujen ajalle. :)

      Poista
  11. Sellainen tuli vielä mieleen, että mun mielestä (leikki-ikäisen) tärkein tehtävä on leikki. Toki ohjelmoitua toimintaa sekaan esim pelailua ja kulttuurielämyksiä. Mutta kun aina niitä leluja halveksitaan että "ei lisää rojuja nurkkiin" kulttuuria ja kokemuksia kehiin, ihan kuin ne olisivat nykyään ainuita fiksun ja ajattelevan vanhemman hankkimia lahjoja!? Kyllä minusta on tärkeä että lapsella on mielikuvituksen lisäksi vähän materiaaliakin siihen leikkiin .Esim roolipukuja, nukkeja tms tms lapsen mieltymyksien mukaan.
    Se "vaan leikkiminen" kehittää lasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai kukaan käyttökelpoisia leluja kritisoinutkaan vaan sitä turhaa leluroinaa, joilla lapset eivät leiki. Tosi moni lelu ei jätä mielikuvitukselle yhtään tilaa, jolloin leikit ovat aika rajattuja.

      Poista
  12. Roolileikit on kova juttu meilläkin...kaiken ei tosin tartte olla aika ihan viimeisen päälle, kun mielikuvitus hoitaa loput. Esim. meidän pikkulääkärin stetoskooppi on äidin kuulokkeet ja rokotuspiikki löytyy lapsen leikkityökalupakista (kuten myös refleksivasara), legolaatikon uumenista jotain lääkepulloja jne. Jossain vaiheessa meinasin ostaa lapselle lääkäritarvikesetin, mutta nyt musta oikeasti tuntuu kun oon sen leikkejä seurannut, että ei kannata. Kekseliäämpi se on näin kun se miettii juttuja itse eikä käytä valmista settiä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä! Vanha lääkärilaukku meiltäkin löytyy, ja sitä on tuunattu just tyhjillä lääkepurkeilla. Se oli jossain vaiheessa paljon käytössä, nyt ollut hiljaisempaa.

      Poista
  13. Leikki on lapsen työtä, ja tärkeää sellaista onkin!

    Nykyleluissa kuitenkin pännii se, että ne on suunniteltu tekemään vain yhtä asiaa. Joka kuukausi tulee markkinoille uusi trendihilavitkutin, jota lapsi itse ei välttämättä osaa edes käyttää (Sukulaistyttö sai viime vuonna lahjaksi sellaisen lentävän keijun. Ei jaksanut kauaa kiinnostaa kun ei saanut sitä itse lentämään..) Kuukauden päästä koko vehje on autuaasti unohdettu.

    Jostain syyystä peruslelut pitävät parhaiten pintansa. Nuket, autot, junaradat, legot, palikat, tarvikkeet koti- ja kauppaleikkeihin... Sellaiset peruslelut, jotka eivät toteuta mitään näyttävää toimintoa nappia painamalla. Tällaiset lelut ovat paitsi äärimmäisen monikäyttöisiä, ne myös kestävät lapselta lapselle, parhaimmillaan jopa sukupolvia!

    Oman lapsuuteni rakkaimpia leluja oli siskolta peritty nukkesetti. Systeri oli aikanaan tehnyt ne itse liimaamalla askartelukaupan raaka-hahmolle kankaanpaloja vaatteiksi ja piirtämällä niille kasvot. Minä jatkoin settiä askartelemalla niille vaikka mitä tarviketta pahvista, tilkuista ja pienistä puupaloista. Lelua oppi arvostamaan ihan eri lailla, kun sen oli tehnyt itse, vieläpä juuri sellaiseksi kun halusi.

    VastaaPoista
  14. Leikki on lapsen työtä, mutta ala-asteikäisellä on jo aika paljon kertynyt niitä leluja. Meillä ainakaan ei heitetä heti pois tai kiertoon, vaikkei vähään aikaan leikkisi.

    On siis leikkikeittiötä, nukkea,legoja, duploja, pikkuautoja, junarataa, rooliasuja jne. jne. huone pullollaan. Niistä vaan leikit sitten muuttuu ja kehittyy vuosien varrella, samoilla leluilla. Toki aina jonkun lelun saa niiden kirjojen, pelien ja kulttuuri-/tapahtumalippujen lisäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan. Joskus leikeissä tulee kausia, jolloin joku on tosi pop ja jotain ei kaivata ollenkaan.

      Poista
  15. Hyviä ehdotuksia! Ostin muuten pari vuotta sitten (kovasti teidän esikoista muistuttavalle) intellektuellille kummitytölleni pienen taskulapmpun tuliaiseksi matkoilta. Hän oli ikionnellinen ja sanoi rupeavansa salapoliisihommiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa! Myös suurennuslasi on hieno lahja, sellaisen Skidi sai jo pari vuotta sitten. Ötökät näyttää aika hurjilta kun niitä katsoo suurina. :D

      Poista
    2. Totta! Suurennuslasi ei ollut käynyt edes mielessä. Kiitokset vinkistä!

      Poista
  16. Tilasin käsinuket tosiaan Puolasta. Vihjeen sain Skidin eskarista. Nukentekijän nettisivut: www.pacynki.pl. Tein tilauksen aivan viimetingassa mutta sain ne hienosti jouluksi. Minusta nuket ovat hyvälaatuisia, vaatteet kivasti ommeltuja. Itse teimme jalustat puusta. Neljän nuken hinta postikuluineen oli n. 60 e. Suosittelen!

    t. Mummi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovat olleet hyvälaatuisia, ja design sopii pieniin käsiin.

      Poista
  17. Minä kyllä kannatan lapselle lompakon/kukkaron ostamista. Meillä lapset ekan kerran esittelivät niitä innoissaan sukulaisille. Ja niihin tulikin heti täytettä sukulaisten lompakoista. Maksoivat heti itsensä takaisin. :)

    VastaaPoista
  18. hei,
    kiitos hyvistä vinkeistä.
    Voisitko Katja kirjoittaa myös joulunalusstressistä? Meillä meni suunnittelu kauheaksi riidaksi miehen kanssa ja nyt pelottaa että mitä tästä tulee? Molemmat isovanhemmat tulossa meille. Vinkkejä?

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...