Tietoa mainostajalle ›

17.12.2014

DNA Appinen: sovellussekamelskan siivoaja

Sisältöyhteistyö DNA:n kanssa.

 
Olen rakentanut internetiä jo 15 vuotta, mutta aloitin sovelluselämäni verrattain myöhään. Olen käyttänyt tablettia lähinnä e-kirjojen lukemiseen ja luurini oli tähän syksyyn asti tukevan epämoderni Nokian E70.

Motivaatio oli huono. Mielsin sovellusten käytön lähinnä lenkkeilyhifistelyyn tai possujen kivittämiseen - muu oli tarjolla verkkoselaimen kautta. Odottelin siis ihan rauhassa vanhan puhelimen luonnollista kuolemaa.

Kun aloitin tutustumisen Google Playn kautta, törmäsin heti runsauden pulaan. Hyvänen aika, kamaa on aivan valtavasti - mutta mistä ihmeestä löydän ne minua kiinnostavat? Kavereilta kyselemällä pääsee kyllä eteenpäin, mutta tutkan ulkopuolelle jää paljon kaikkea kiinnostavaa.

DNA on aloittanut kunnianhimoisen projektin sovellussekamelskan selvittämisessä suomalaiskuluttajan kannalta lähestyttävämpään muotoon. DNA Appinen on opas, joka listaa mobiilisovelluksia aihepiirien mukaan, mutta tarjoaa myös sovelluksiin liittyviä uutisia, taustatietoa, vertailuja ja suosituksia tarvelähtöisesti: vinkkejä löytyy niin matkailijalle, lenkkeilijälle kuin joulukriiseilijällekin.

Tällaiselle palvelulle on nähdäkseni tilausta.

Paitsi erilaiset harrastusryhmät, myös aloittelijat (niin lapset kuin aikuiset) pitäisi huomioida omana käyttäjäryhmänään. Ennen ostoksille lähtöä jokaisen pitäisi minimissään perehtyä Appisesta löytyvään sovellusmaailman terminologiajuttuun. Moni varmasti arvostaisi myös selkeitä suomenkielisiä tutoriaaleja suosituimmista sovelluksista. Esimerkiksi Instagramin käyttöliittymä ei ollut minun aivoilleni ollenkaan intuitiivinen, onneksi ystävä jeesasi!

Kun kävyt ei riitä.

Eniten kuitenkin kaipaisin tietoa aiheesta lapset ja älypuhelimet. Kesällä solmitun puhelinsopimuksen mukaan minä lataan sovellukset, mutta mistä löydän 7-vuotiaalle sopivat, suomenkieliset pelit ja viihdykkeet, kun Pikku Kakkonen on koluttu. Filtteröinti maksullisiin ja maksuttomiin olisi myös tarpeellinen - maksan nimittäin mielelläni siitä, että ipanan näytölle ei yhtäkkiä napsahda mainoksia tai peli laskuta viittäkymppiä jostain vahinko-ostoksesta.

Myös oppiminen ja hyötynäkökulmat kiinnostavat. Tässä kaipaisin selkeää ikäjaottelua. Sopiiko Lolan matikkajuna ekaluokkalaiselle? Mitä on tarjolla kolmevuotiaalle, joka vasta opettelee numeroita ja kirjaimia? Millaisia sovelluksia voisi käyttää kouluissa oppimisen tukena?

Ja koska nähdäkseni on syytä ainakin yrittää pysyä kartalla siitä, mitä kersojen kaverit puhelimillaan tekevät, haluaisin myös tilastoja: mitä sovelluksia suomalaisten kouluikäisten puhelimista noin yleensä löytyy? Ja mitä niistä pitäisi tietää.

DNA Appisen toimitus koostuu "eri ikäisistä ja erilaisissa elämäntilanteista olevista älypuhelimen ja tabletin käyttäjistä. Toiset ovat kokeilunhaluisia sovellushifistelijöitä, toiset tavallisia arkikäyttäjiä." Voisi olla hyvä idea kertoa avoimesti, keitä toimitukseen kuuluu, jotta voisin seurata samassa elämäntilanteessa olevan henkilön suosituksia.

Mitä te tällaiselta palvelulta kaipaisitte?

8 kommenttia:

  1. Kiitos tästä postauksesta! Tuo Appinen vaikutti pikasilmäilyllä oikein hyvältä ja tuo helpotusta sovellusviidakkoon. Itsellä ei ole aikaa ja mielenkiintoa perehtyä kaikkiin sovelluksiin mistä itse voisi hyötyä kun kaikki se "sovellus" aika on mennyt lasten laitteisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tässä on tosiaan kaikenlaista opeteltavaa. :) Koululaisen puhelimen ostin sillä perusteella, että mun pitää osata käyttää sitä.

      Poista
  2. Meillä lapsi 7v on toistaiseksi saanut vain ilmaisia pelejä,puhelimeensa yhden ainoan ja perheen yhteiseen tablettiin matkoja ja muita vastaavia tilanteita varten useamman.

    Haluaisi pelata mm. Sanajahtia (ruudukku, jossakirjaimia sekaisin ja pitää löytää sanoja), mutta se on aika haasteellinen eikä ehdi ajan puitteissa kovin montaa sanaa löytää. Tietääkö joku olisiko vastaavaa customoitu lapsille?

    Ekapeli on muuten hyvä maksuton opetusmateriaali, joka meillä on ollut tietokoneella käytössä lukemaan opettelussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelaaminen tapahtuu meilläkin enemmän perheen yhteisellä tabletilla, jossa on isompi ruutukin. Sieltä löytyy Pikku Kakkonen ja Toca Bocan pelejä, jotka sopii kolme veellekin. Ekapeliä noi pelasi mun muistaakseni eskarissa.

      Poista
  3. Sanajahdin korvikkeeksi lapselle käy hyvin sanapeli.netin Android-versio: https://play.google.com/store/apps/details?id=net.sanapeli.sanapeliratkaisija
    Alkunäytön asetuksista voi kääntää ajan pois (yläkulman kolmen palkkia).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Vinkkejä saa muuten laittaa lisääkin!

      Poista
  4. Hei, mitä sinä viisas ihminen olet mieltä seuraavasta:

    Langattomien yhteyksien välttämistä on suositeltu ympäri maailmaa.
    Euroopan neuvosto suosittaa langallisia yhteyksiä langattomien sijaan.
    Monissa kouluissa, oppilaitoksissa ja kirjastoissa on korvattu jo asennettuja
    langattomia yhteyksiä langallisilla.
    Ranskassa, Sveitsissä, Saksassa ja Israelissa kouluihin suositellaan kiinteää,
    kaapeloitua Internet-yhteyttä.
    Samaan pitäisi pyrkiä Suomessakin.

    Ahonen M, et al. Mobile Learning and Health-Risk Management of Pulsed Microwave Technologies. mLearn, volume 955 of CEUR Workshop Proceedings, page 134-139. CEUR-WS.org, (2012).
    Atasoy HI, et al. Immunohistopathologic demonstration of deleterious effects on growing rat testes of radiofrequency waves emitted from conventional Wi-Fi devices. J Pediatr Urol. 2012 Mar 30.
    Avendaño C, et al. Use of laptop computers connected to internet through Wi-Fi decreases human sperm motility and increases sperm DNA fragmentation. Fertil Steril. 2012 Jan;97(1):39-45.e2.
    Havas MM, et al. Provocation study using heart rate variability shows microwave radiation from 2.4 GHz cordless phone affects autonomic nervous system. Eur J Oncol Library 2010 Oct; 5:273-300.
    IARC classifies radiofrequency electromagnetic field as possibly carcinogenic for humans. International Agency for Reasearch on Cancer. WHO, Press Release N° 208, 31 May 2011.
    Kesari KK, et al. Mutagenic response of 2.45 GHz radiation exposure on rat brain. Int J Radiat Biol. 2010 Apr;86(4):334-43.
    Lee S, et al. 2.45 GHz radiofrequency fields alter gene expression in cultured human cells. FEBS Letters 579 (2005) 4829–4836.
    Maganioti AE, et al. Wi-Fi electromagnetic fields exert gender related alterations on EEG. 6th International Workshop on Biological Effects of Electromagnetic fields, 2010.
    Oksay T, et al. Protective effects of melatonin against oxidative injury in rat testis induced by wireless (2.45 GHz) devices. Andrologia. 2012 Nov 12.
    Ondes électromagnétiques: le principe de précaution bientôt dans les écoles. Le Parisien, 19.3.2013.
    Papageorgiou CC, et al. Effects of wi-fi signals on the p300 component of event-related potentials during an auditory hayling task. J Integr Neurosci. 2011 Jun;10(2):189-202.
    Ruediger HW. Genotoxic effects of radiofrequency electromagnetic fields. Pathophysiology. 2009 Aug;16(2-3):89-102.
    0
    0
    VASTAALAINAAIlmoita asiaton sisältö

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huuhaata ja turhaa ihmisten pelottelua.

      Poista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...