8.10.2014

Ikävä pikkuasia

Puhelin piippaa takin taskussa. Nousen pyörän selästä ja avaan tekstiviestin reissun päällä olevalta ukolta.

"Perillä ollaan. Ikävä pikkuasia. Ja vähän isompiakin. Soittele."

Jatkan polkemista aivot savuten. Kiva cliffhangeri! Mikähän ikävä juttu nyt on. Olenko mä tyrinyt jotain? Varmasti olen. Mitä?

Saakeli, se haluaa avioeron. Ei, ei sittenkään. Eihän se nyt ole kenenkään mielestä pikkuasia eikä edes vähän isompi. Eikä se nyt avaisi mitään parisuhdekeskustelua tekstarilla. Tämä on jotain muuta. Mutta MITÄ?

Hitto, olisko tää jotain lapsiin liittyvää. Oonko mä unohtanut jonkun lapsen jonnekin? Ei, ne on kyllä molemmat ihan ookoo.

Paitsi että. Meidän päiväkotipaikka on varmaan irtisanottu, koska mä en ole muistanut palauttaa jotain lappua! Uuh. Ei, kyllä sekin on aika helvetin iso asia ja tästäkin se olisi soittanut.

Pikkuasia? Vähän isompi? Mikä ihme nyt on yhtäaikaa iso ja pieni?! Mikä tässä elämässä ylipäätään on pikkuasia? Ja miksi sitä ei voi kirjoittaa suoraan viestiin?

Ehkä sen lompakko on viety ja joku on nyysinyt kaikki rahat yhteiseltä taloustililtä? Ei, sekin olisi iso asia, josta olisin kyllä ansainnut puhelun, vähintäänkin pankilta tai vakuutusyhtiöltä.

Joku rikos? Sakko? Ylinopeussakko? Jonka takia pitää perua reissu. Joo, varmasti se. Huh. Sehän se on. Ei avioero.

- Haloo, ei voi hei laittaa tollasia viestejä! Saitko sakot?
- ...Mmmitäh? Miksi oot noin hengästynyt?
- Pyysit soittamaan!
- Niin siis tarkoitin, että normaalisti soitellaan. Ei tässä nyt mikään kiire ole.
- Mutta mutta mikä se ikävä asia on?
- Niin mikä?
- Se pikkuasia! Ja vähän isompi!
- Nyt en kyllä yhtään ymmärrä mitä sä horiset, ootko juonut liikaa kahvia tänään?
- Ei kun se tekstari! Mitä ikäviä asioita sulla on? Kakista ulos!
- Niin siinä tekstarissa luki, että ikävä pikkuisia.

Nämä älypuhelimet. Fontti liian pienellä ja muutenkin älyttömiä.

15 kommenttia:

  1. Aaaaawwwww. <3

    Teen tuota itsekin. Joku on tulossa talvella kylään pitkän, pimeän ja liukkaan automatkan takaa. Saapuminen venyy yli odotetun ajan, ja mielessä alkaa kelata "ne on ajanu ojaan", "ne on ajanu hirvikolarin", "ne on jossain hangessa siellä" jne. Lopputulos: "Käytiin kahvilla."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korostan että kyseessä oli lukirähiö. Mä oon tän perheen huolettomin ihminen eli en koskaan pelkää pahinta ellei siihen ole hyvä syy. Kuten epäilyttävä tekstiviesti.

      Poista
  2. Hahhhaaahaaa :D Kiitos piristyksestä!

    VastaaPoista
  3. Mahtavaa! :D Sit kun joku vielä kertois miten sen prkln autocorrecting saa pois päältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä! Just yks päivä se korjas duuniviestissä sanan insertii -> insesti. Hirveen kiva.

      Poista
  4. Kertakaikkiaan ihana mies sulla!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) On se jo onneks tottunut kaikenlaiseen tohottamiseen.

      Poista
  5. äänet pois. kellään ei ole niin tärkeää, että just nyt olis sut saatava kiinni. mitä voit tehdä pyörän sejässä sellaista, mitä et vois tehdä 15 min päästä kotoa?

    VastaaPoista
  6. Kirjoitin blogiin aiheesta epävarmuus ja linkitin tämän sinne. Hyvä osoitus miesten ja naisten ajattelumallista. Miten nainen saakin hirveän mietinnän ja paniikin päälle ihan hetkessä, ilman että selvittää asiaa.. Saman olen tehnyt ja miettinyt myöhemmin mittasuhteita..
    *Raisa*

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...