21.8.2014

Yhdeksän on uusi kahdeksan

Kahdeksan-fucking-aamut. Ekaluokkalaisella oli niitä lukujärjestyksessään kolme.


Luokanvalvojalla ei ole juurikaan valtaa lukujärjestyksen suhteen, mutta yhden kahdeksan aamun sain pois sillä, että Skidi sai vaihtaa jakotunnin ryhmää. Arvostan.

Silti jää kaksi aamua. Paitsi, että en ole tietenkään herännyt vapaaehtoisesti seitsemältä herran aikoihin, joudumme käytännössä palkkaamaan jonkun saattamaan kersan kouluun. Minä en ehdi, sillä kuopuksen hoito-aika alkaa 8:30 (ja täysin eri suunnassa) enkä voi jättää sitä vielä itsekseen kotiin odottelemaan. Koti-insinööri taas lähtee töihin jo 7:30, jotta ehtii hakea kuopuksen klo 17:00.

Vastustan kahdeksan aamuja niin aikuisille kuin lapsillekin sekä ideologisista (olen iltavirkkujen suurta sukua ja niin ovat lapsetkin) että tutkimustietoon perustuvista syistä (opetustakin kannattaa antaa vain virkeille lapsille). En käsitä, kuka näitä myyttejä ylläpitää. Ja koska iltavirkut jaksavat paasata, paasaan.

Myytti 1. Lapset ovat aamutunneilla pirteitä.

Iltapäivällä tietenkin väsyttää, jos aamulla on herännyt liian aikaisin. Edellisen postauksen kommenteissa tuli myös esiin, että aikainen herääminen on "rangaistus", joita pitää jakaa kaikille tasapuolisesti.

Myytti 2. Riittävän unen saamiseksi on vain mentävä aikaisemmin nukkumaan.

Riittävän unen saamiseksi voi myös nukkua pidempään.

Myytti 3. Kun herää aikaisin, ehtii enemmän.

Laskutoimitus: kun vuorokauden 24 tunnista vähennetään nukkumiseen kuluva aika (yleensä 7-8 h), jäljelle jää valveillaoloaika riippumatta siitä, sijoittuuko se aamuun vai iltaan. Se aika kannattaa ehtimisen suhteen optimoida oman luontaisen vireystilansa mukaan. Ainoastaan ihminen, joka selviää hyvin lyhyillä yöunilla, ehtii enemmän.

On muodikasta syyttää lasten unenpuutteesta tietokonepelejä ja netissä roikkumista, vaikka teini-iässä unirytmi myöhentyy ihan biologisista syistä. Mitäs jos ihan ensiksi kokeiltaisiin poistaa viikonlopun aiheuttama jetlag aloittamalla koulupäivä myöhemmin? Kun unirytmi pysyy suht samana läpi viikon, maanantai ei ole murhaa.

Haluaisin myös ihan demokratian nimissä tutkia, ovatko aamuvirkut selvä enemmistö vai miksi näitä kahdeksan aamuja edelleen viljellään. Jotenkin tuntuu, että yhden ryhmän tarpeiden mukaan ei kannata ihan koko yhteiskunta suunnitella.

167 kommenttia:

  1. Miksei ryhmäjakoa voisi tehdä esim. aamu- ja iltavirkkujen mukaan, jos kerran kahdeksan aamuista ei haluta luopua? Aamuvirkut saisivat rauhassa aloittaa päivänsä vaikka jo seitsemältä ja iltavirkuistakin saataisiin tehot irti myöhäisemmillä aamuilla.

    Täällä siis yksi iltavirkku, joka ei 25 elinvuotensa aikana ole oppinut sopeutumaan aamuvirkkujen pyörittämään maailmaan. Uravalinta taitaa kääntyä vapaan taiteilijan suuntaan, jossa iltavirkkuilu annetaan anteeksi. Yövartijaksi oon liian nössö.

    VastaaPoista
  2. Ekaluokalla, kun vanhempien aamuläsnäolo olisi tarkeää, olisi ryhmäjakoon hyvä kysyä etukäteen vanhempien toiveita. Meilläkin siis toisellaryhmällä kolme ja toisella kaksi kasin aamua ja muut ysiltä.

    Vaikken ole aamuihminen, arvostan. Itsekin nyt nousen ja lähden töihin aikaisemmin.Iltapäiväkerho hoitaa toki lapsen iltapäivätoiminnan, mutta aamuja ei hoida kukaan, jos olisi vaikka kympin aamu tai mulla pakollinen aamupalaveri (ei niitä oo, mitä ei etänä hoitais, oikeesti koskaan..). Ja nyt ehkä pääsen töistäkin ajoissa ja lapsen iltapäiväkin kerhossa loppuu suht ajoissa.

    Vaikeita nää aamuheräämiset (3) on ollut.

    Ylemmillä luokilla, kun lapsi oikeesti lähtee itse kouluun, arvostaisin myös ysistä tai myöhemmin alkavia tunteja.

    Btw, ei kai päiväkodin hoitosuunnitelmaan ilmoitettu 8.30 oo mikään kiveenkirjoitettu? Viekää ihmeessä pienempi myös kasiin hoitoon, niin ei tuu ekaluokkalaisen saattammisesta sen suurempaa ongelmaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta tässähän se pihvi juuri on: miksi aamuja ei hoida kukaan? Miksi on vain iltapäiväkerho?

      Tulee kuopukselle aika pitkä päivä hoidossa, jos päivä alkaa kahdeksalta. Hoitajat ihmettelevät miksi Snadi on niin hyväntuulinen. Noh, koska se ei ole väsynyt. Miksi siis pitäisi kaikkia kiusata kahdeksan aamuilla kun voi varmistaa kiukuttomuuden ja hyvän ilampiirin ilman aamuyöllä heräämistä?

      Poista
  3. On myös aamuvirkkujaperheitä, joille kahdeksanaamut on kauhistus, koska ne alkavat niin myöhään! Meille sopisi klo 7 paljon paremmin, koko perhe on hereillä ollut siihen mennessä jo pari tuntia. Maailmassa on monenlaista:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa pohdin. Jos aamuvirkut pennut herää viiden jälkeen, niin kyllä se kasin aamu tuntuu ihan hyvältä kompromissilta, jossa kaikki häviää tasapuolisesti. :D

      Poista
    2. Viittaan viimeiseen lauseeseeni: kompromissi pitää laskea keskiarvosta - mikä ryhmä on enemmistö? Aamuvirkut eivät sitä itsestäänselvästi ole. Aina myös löytyy se, jonka mielestä yhdeksän on kompromissi.

      Poista
    3. Stop the press! Tein klassikkomokan eli en määritellyt mikä oikeastaan on iltavirkku. Kun tein suositun kronotyyppitestin, sain kiinnostavan tuloksen:

      "You are an average or "normal" chronotype. The average chronotype (classified as "normal") sleeps from 0:15-8:15.

      This chronotype usually gets slightly less sleep during the work week, because the alarm clock goes off before the optimal amount of a sleep is reached. Since your sleep deficit is relatively small, you can easily make up for it on weekends or with short afternoon naps, without losing too much additional time."

      Siis.. olen turhaan määritellyt itseni iltavirkuksi vaikka olen tällä rytmillä normaali! Jei!

      Kun perehdyin tähän ryhmään tarkemmin sain tietää, että "These intermediates most commonly prefer a schedule that would see them rising around 8 o’clock in the morning and going to bed sometimes around midnight. The next largest group is the Evening Types and the smallest group is the Morning Types."

      Tehkääpä tekin testi!

      Poista
    4. Kahdeksalta herääminen näyttäisi osuvan aika keskelle tuota pylväikköä, eli ehdotus yhdeksän aamuista olisi isommalle porukalle parempi. Herääminen osuisi etäisyyksistä riippuen 7-8 väliin nykyisen 6-7 sijaan. Kuudelta ja puoli seitsemältä luonnostaan hereillä olevia näyttäisi olevan todella vähän.

      En tiedä onko tuo sama tutkimus, mutta keinovalon lisääntymisellä on ilmeisesti ollut vaikutusta ihmisten rytmin myöhäistymiseen kaikenkaikkiaan. Olisi senkin perusteella ihan loogista siirtää myös elämisen rytmiä hieman myöhemmäksi.

      Itse olen tuolla ikävän matalassa palkissa oman 4-12 rytmini kanssa. Ehkä pitäisi kouluttautua baarimikoksi?

      Poista
  4. Meillä aihe ei vielä ajankohtainen, mutta en tiedä miten tulevaisuudessa selvitään.. Minä teen 3-vuorotyötä ja miehen työt alkaa klo 7. Eli on aamuja jolloin olemme molemmat pois kotoa 6.15. Silloin siihen klo 8 kouluunkin on pienelle pitkä aika, puhumattakaan jos koulu alkaa ysiltä. Meillä päin on koululaisille aamutoimintaa, mutta sekin alkaa vasta 7.30.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vuoroihin voi vaikuttaa millään tavalla? Jos koulumatka on turvallinen ja lapsi osaa kulkea sen itse, ongelma ei ole suuri, jos aamutoimintaa kuitenkin on.

      Poista
    2. Kyllä itse asiassa vaikuttaa melko isolta ongelmalta - jos ekaluokkalaisen pitäisi olla 6.15-7.XX yksin aamulla kotona ja osata mennä 7.30 mennessä aamutoimintaan koululle. Ethän sinäkään, Katja halunnut, että skidi on vielä yksin aamuisin kotona.
      Kuten todettua, ongelmia on monenlaisia ja joka lähtöön - aina on "voittajia" ja "häviäjiä", täydellistä systeemiä tuskin kukaan pystyy luomaan (joka sopisi kaikille).

      Ei alkuperäinen Anonyymi

      Poista
    3. Ei Skidillle aamulla yksin kotona olemisessa mitään ongelmaa ole, jos koulutien voisi taittaa turvallisesti. Ongelma on vaarallinen risteys.

      Poista
  5. Mä taas kuulun niihin, jotka haluaisi, että lasten kouluaamut alkaisi joka aamu klo. 8. Itse olen ja koko lähipiirimme on aamuvirkkuja. Hereillä viimeistään klo. 6, ollut jo lapsesta saakka.
    Perustelen kahdeksan aamuja myös, sillä että valtaosa aikuisista menee klo. 8 viimeistään töihin. Kaikki eivät voi valita mennä yhdeksäksi tai myöhemmin. Tällöin tulisi eteen se, että pitäisi olla aamukerhoja pienimmille, iltapäiväkerhon lisäksi. Ei sekään ole kivaa. Lapsia ei voi kouluissa jakaa aamu- ja iltavirkkuihin. Olisihan se nyt jopa vähän outoa?! Lisäksi tulee vastaan opettajien työtunnit. Heidän päivät pitenisi. Ja meillä kun on opettajilla vielä luksus-työsuhteet. Ala-asteen open työaika on vähän asteesta yms riippuen 21-25h viikossa. Ylimääräisistä maksetaan erikseen palkkaa. Ja se taas käy kunnan kukkarolle.
    Ei niin yksikertaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saisinko lähteen tuohon valtaosaan aikuisista? yritin itse löytää tilastoja suomalaisten työajoista mutta en löytänyt.

      Tottakai lapsia voisi jakaa unirytmin mukaan - mitäs outoa siinä olisi? Aamukerhojahan voisi ihan hyvin olla - kuten onkin - ihan samaan tapaan kuin iltapäiväkerhojakin. Kyse on siitä, milloin iltavirkut oikeasti nousevat kapinaan tätä aamuvirkkujen tahdin mukaan menemistä vastaan. :)

      Poista
    2. Sitten voidaankin kysyä, miksi valtaosa aikuisista menee klo 8 töihin (jos menee). Eikö se ole osa aamuvirkkuuden ehdoilla elämistä?

      Mitä taas opettajien työaikaan tulee, niin uskomatonta, että joku edelleen luulee, että open työpäivä on oppilaiden koulupäivän pituinen. Pidettyjen oppituntien päälle kuitenkin tulee mm. niiden tuntien valmistelu, yhteydenpito koteihin, oppilashuollon asiat, koulun yhteiset asiat yms. Sinänsä tietysti totta, että jos olisi lisää kerhoja pidettävänä, niin jollekin niistä pitäisi maksaa.

      Poista
    3. Ei kait kerhoja määrällisesti tulisi lisää, lapset vain olisivat helpommin hallittavissa kahdessa ryhmässä. En siis suoraan näe kustannusten nousua.

      Poista
    4. Ala-asteen minimi o p e t u s tuntimäärä o 24 h. Tähän päälle pakollinen "yhteissuunnitteluaika" 3 h, joka sisältää viikoittaiset opekokoukset ja yhteydenpidon vanhempiin. Näistä tunneista maksetaan palkkaa (pätevä, vastavalmistunut n. 2600 € brutto).

      Tämä lisäksi opettajan tekee tuntien suunnittelun, arvioinnin (kokeiden korjaus ym.) ja oppilaiden yksilöllisten pedagogisten asiakirjojen laatimisen parhaaksi katsomallaan ajalla. Kukin ope käyttää näihin sen verran aikaa, kun tarpeelliseksi kokee. Itse teen joka arkipäivä töitä 7-8 h. Osan koululla, osan kotona. Ja koko ajan tuntuu, että on hirveästi asioista hoitamatta ja tekemättä. Ja että varsinkin sen tuntien suunnittelun voisi (ja haluaisi) tehdä paljon huolellisemmin ja paremmin, jos vain jaksaisi ja omalta perhe-elämältään ehtisi.

      Niin ja nyt syksyllä tai talvella vielä "vartit" eli 29 perheen tapaamiset + integroitujen tai tukea tarvitsevien kanssa 1 h palaverit 2 x / vuodessa. Näihin kuluviin aikoihin ei voi itse vaikuttaa. Ne on tehtävä, ja palkassa ei huomoida sitä, onko luokassa 20, 25 vai 30 oppilasta. (itselläni tällä hetkellä ikävästi siis todella iso luokka.)

      Huh huh. Tulipas vuodatettua. Kiitos ja anteeks.
      t. ope, joka tykkää oppilaistaan ja opettamisesta, mutta ei vuosi vuodelta lisääntyvästä työmäärästä.

      Poista
  6. Jep, meidän koululaisella on tänä vuonna vaan yksi kasin aamu ja se on kyllä ihan todella huono ratkaisu. Aamuun jää ihan hirmuisen pitkä aika puuhailla itsekseen, kun neiti herää kuitenkin ennen seiskaa ilman mitään herätyskelloa ja joutuu olemaan kotosalla itsekseen melkein kaksi tuntia. Että alkaisi vaan joka päivä kasilta viimeistään tuo koulu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkin siis kannatat sitä vaihtoehtoa että olisi aamupäiväkerho. Opetuksenhan ei tarvitse alkaa kasilta.

      Poista
  7. Se olisikin se paras vaihtoehto että luokkajakoja tehdessä, etenkin isommissa kouluissa, otettaisiin huomioon aamuvirkut ja iltavirkut ja kenties vanhempien työrajoitteet. Täälläkin Tampereella kun on noita hemmetin suuria kouluja, olisi ihan teoriassa mahdollista tehdä luokkajako jotenkin toisin.
    Kun koululaisia olisi parissa aamuaikataulussa, helpottaisi se tietysti ruuhkaisia ruoka-aikoja, opettajia (joilla on varmasti myös omat mieltymykset aamuihin) ja etenkin niitä lapsia ja vanhempia.
    Kenties tuo olisi ensimmäisiä askeleita peruskoulun uudistamisessa? Sitä uudistamista kun mielestäni kaivattaisiin ja paljon...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Vireystilan huomioimisella kun on todettu olevan oppimistulosten kannalta merkitystä.

      Poista
  8. Ei sitä ekaluokkalaista sinne kouluun koko vuotta saatella. Ensimmäisen kuukauden jälkeen varmasti osaavat itse ja hyvin äkkiä yleensä tulee jo noottia et "äiti, mä o s a a n kyllä". Silloin on parempi, että lapsi heräilee suhteellisen samaan aikaan muiden kanssa. Ysin ja kympin aamuissa tulee monesti ongelma, koska sen ikäinen ei herää vielä omaan herätyskelloon. Silloin vanhemmat joutuvat herättämään töihinlähtiessään ja lapsi herää turhan aikaisin palloilemaan sinne kotiin yksinään.

    Yleensä isoimmissa ekaluokan ryhmissä on jaoteltu kaksi ryhmää mutta ne ovat vain muutamalla aineella. Ei koko luokkaa voi jaotella kaikkia aamun uskonnon, liikunta ym tunteja myöhäisemmäksi niille, jotka "ei nyt vaan halua herätä aikaisin"

    Suuremman ongelmanhan lapsien päivän venymiseen ja kunnan taakaksi johtaisi se, jos kaikki menisivät töihin aikaisintaan yhdeksäksi. Aikaisten aamujen sijaan on iltapäivien pitkät yksinoloajat. Ekaluokkalaisen pitäisi joko olla yksinään viiteen-kuuteen asti kunnes vanhemmat tulee kotiin töistä ja kaupan kautta, hakien nuoremmat tarhasta tai vaihtoehtoisesti iltapäiväkerhossa (ja pienemmät sisarukset tarhassa) ainakin viiteen. Tulee hippasen pitkä päivä. Yleensä ekaluokkalainen saatetaan kouluun vain alussa, mutta suuri osa on iltapäiväkerhossa ensimmäisen vuoden, toiset jopa kaksi.

    Pitäisi myös hieman muistaa ekaluokkalaisten vanhemmista tehdastöissä, kauppojen kassalla, rakennuksilla jne, kun istuu toimistossa ja puhuu ysin aamuista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me saatellaan varmaan koko ala-aste - tuo risteys on sen verta paha. Ja yhdeksän aamuina me heräillään kaikki samaan aikaan.

      Ja totta kai ryhmiä voi jakaa ihan millä perusteella vain. Se, että aikaisemmin ei ole näin tehty, ei ole mikään syy jatkaa samalla paskalla mallilla.

      Poista
    2. niin teidän perhe joutuu saattamaan ikävästä koulutilanteesta johtuen. Tähän pitäisi teille kuitenkin saada se tilasto, kuinka moni perhe ei joudu saattamaan lastaan ;)

      Poista
    3. Nyt en hiffaa: mitä minä sillä tilastolla teen? Ei kai se vaikuta siihen, mihin aikaan muut vanhemmat haluaisivat lapsensa koulutielle ohjata?

      Poista
  9. Katja, sä oot niin mainio! etenkin tuo kohta 2 kommentti. Suomi käynnistyy aamulla :)
    Itse tässä yritän säätää kahden lapsen aamuja; kaikki klo 8 (eli 5krt viikossa!!!) ja sitten meille tuli vielä koira jonka pissatukset olin ajatellut toiselle lapselle mutta joka nyt sitten kaatui minulle. Viikon verran opeteltu 5:50 heräämistä, saas nähdä miten käy kun tulee loskaa ja harmaata :) Enkä todellakaan vapaaehtoisesti nousisi ennen puolta ysiä jos minulta kysyttäisiin. No onhan tässä se mainio puoli että ehtii töihinkin kerrankin aika kasiksi.

    VastaaPoista
  10. Meillä esikoinen menee neljänä aamuna kasiin, yhtenä 8.45. Kuopus menee neljänä aamuna kasiin ja yhtenä 9.55. Tuo 9.55 on ekstrahuono, kun lapsi kuitenkin herää jo kuuden pintaan, niin on siinä odottamista ennen koulupäivän alkua. Meillä lapset ovat ihan ekaa kouluviikkoa lukuun ottamatta kulkeneet itsekseen kouluun. Alussa soitin aina lähtösoiton (itse aloitin työt klo 7.30), mutta siitäkin pystyi tosi nopeasti luopumaan, kun oppivat katsomaan kellosta lähtemisajan.

    Meillä pojat ovat tiloiltaan suht pienessä koulussa, joka paisuu oppilasmäärältään koko ajan. Tunnit on pääasiassa pakko aloittaa klo 8, jotta ennen klo 16 saadaan kaikkien tunnit pidettyä. Esim. liikuntasali, tietotekniikan luokka, käsityöluokat ja musaluokka ovat sellaisia, jotka ovat jatkuvassa käytössä ja jos koulu alkaisi kaikilla jatkuvasti ysiltä, se tietäisi sitä, että ylimpien luokka-asteiden oppilaat aloittaisivat esim. viimeiset liikkatuntinsa klo 16.00. Ja se vasta kökköä olisikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me saatetaan varmaan koko ala-aste ellei tuon yhden ison tien ylitykseen tuli alikulkua.

      Tilat ovat kyllä ihan oikea ongelma monessa koulussa. Luokkien suunnittelussa pitäisi ottaa paremmin huomioon joustava käyttö - siihenhän työpaikoillakin ollaan menossa.

      Poista
    2. En tiedä olenko tulkinnut rivien välistä tilanteenne oikein, mutta yksi mahdollinen keino vaihtaa koulua saattaisi löytyä kolmannelle mentäessä, kun pääsee valitsemaan vieraan kielen. Tietty sinne on vielä pitkä aika, mutta ei sentään koko ala-astetta.

      Poista
  11. 50-luvulla koulua jo käytiin aamu- ja iltavuorossa (ne suuret ikäluokat!) että ei ihan uusi ajatus. Silloin tosin ei pahemmin taidettu kysellä, että kuka olisi aamuvirkku ja kuka -torkku. Henk. koht. Kasin ja ysin aamut on hyviä. Kympin aamut on lapsille tylsiä, saati sitten kun ainajoskus jollekin tipahtaa 11:n aamu! Jestas! Teinikin pysyy taas kivasti rytmeissä kun joka aamu on kasin aamu. >:), 12-vuotias on aamuisin hieman kärttyinen. 7v tokaluokkalainen on vielä malli aamuvirkku (ja juu, allekirjoitan sen että iän myötä aletaan nukkua pitempään, odotan vaan että koska tuo kuopuskin...) tykkää puuhastella kotona siihen ysiin asti ielellään, mutta ei tarvi kasiinkaan yleensä herätellä. - LeenaK

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä täytyy molemmat herättää viikonloppunakin ysiltä. :) Kesällä oli aivan mahtavaa nousta koko perhe kymmeneltä.

      Poista
    2. 11 aamut, jestas tosiaan.. täyttä unelmaa! Itse olen jo 35 vuotta "opetelut vain" nukkumaan aamuvirkkujen rytmissä ja raahannut kehoa niin virkeänä nukkumaan kuin unisena kouluun/töihin. Joskus on ollut tilaisuus elääoman rytmin mukaan ja sanonpa vain että sekä luovuus että tuottavuus on aivan toista luokkaa, kun saa toimia yhteistyössä biologiansa kanssa eikä tarvitse koomassa raahustaa. Samaa olen miettinyt nämä vuodet kuin Katja, että miksi juuri aamuvirkut saavat määritellä sen, kuka on reipas kunnon kansalainen. Eivät kaikki iltavirkut myöskään ole mitään vartija-ainesta tai taiteilijasieluja.

      Poista
  12. Ja sitten on olemassa ne kaikki muut työt, joihin ei voi mennä liukuman turvin ja työ voi alkaa vaikka kello 7. Toki otanta on pieni, mutta olen huomannut, että koulujen alkamisajankohdan kokevat huutavaksi vääryydeksi ne, jotka voivat mennä työpaikkalle silloin kun itselle sopii (useimmiten 9.30 mennessä).
    Itsekin siis työskentelen näin, vaikka usein aloitankin työni viimeistään klo 8, mutta tunnen ihmisiä, joilla työaika alkaa tietyllä kellonlyömällä ja lisäksi saattaa olla vuorotyö. Lapsen luontaista vuorokausirytmiä ei näissä perheissä voi huomioida, aikuisten puhumattakaan, vaikka toki esim. vuorotyö on usein oma valinta (joskus tosin pakon edessä).

    Tämä on kyllä ikuisuusongelma. Koulussa voitaisiin varmaan helposti järjestää suuntaa-antava kysely noista kellonajoista, olisi mielenkiintoista nähdä tulokset. Muuten se on tätä mutu-keskustelua. Ruuhkat on pahimpia busseissa ja teillä 7-8 välillä, joten taitaa se klo 8 olla edelleen suosituin aika aloittaa työt; onko se kaikille optimi on sitten taas asia erikseen... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun katsoo Länsiväylää, ruuhkaa on ihan yhtä lailla kahdeksan jälkeen. Sksi kaipaisinkin sitä tilastoa ettei tarvitsisi arvailla. Lisäksi etätyömahdollisuudet lisääntyvät, joten joustoa tulee lisää. Totta kai siis on erilaisia työpaikkoja, mutta kaipaisin vanhemmiltakin vähän isompaa äläkkää tämän elämänvaiheen selvittämisestä. Mikään ei muutu ellei muutosta vaadi.

      Poista
    2. Kaikilla ei tosiaan ole mahdollisuutta käyttää liukumaa. Esim. Työ ja terveys Suomessa 2012 -raportissa todetaan "Vajaalla kolmanneksella palkansaajista on melko tai eritäin hyvät mahdollisuudet itse vaikuttaa työpäivän pituuteen esimerkiksi liukumien avulla tai tekemällä tunteja toisena päivänä. Ylemmillä toimihenkilöillä on selvästi paremmat mahdollisuudet yksilölliseen työaikajoustoon (49 %) kuin alemmilla toimihenkilöillä (28 %) ja työntekijöillä
      (24 %). Etätyötä teki ainakin satunnaisesti 15 % vastaajista; tämä osuus on pysynyt ennallaan viime vuosina." Ja veikkaisin, että Länärillä yksityisautoilevissa työmatkalaisissa on yliedustettuna juuri nuo ylimmät toimihenkilöt :)

      Poista
    3. En tietenkään tarkoittanut, että liikenne lakkaa klo 8 jälkeen, mutta autoilevat työkaverit välttävät sitä, että ovat töissä klo 8 ja tulevat mieluummin joko 7 jälkeen tai 9 pintaan ja itse olen busseissa huomannut saman. Se on sitten asia erikseen onko klo 8 pakon sanelema juttu vai ei ja itse haluaisin kanssa faktaa aiheesta.

      t. ano klo 9.17

      Poista
    4. Hyvä tilasto! Jos tosiaan Länsiväylällä köröttävien enemmistö on tuota porukkaa, sitä suuremmalla syyllä kouluilla pitäisi olla enemmän työkaluja lukujärjestyksen rukkaamiseen.

      Ja tosiaan, liikenteenkin näkökulmasta olisi järkevää saada pendelöintiä jakautumaan tasaisemmin aamutunneille.

      Poista
  13. Opettajana haluan korjata hieman Anonyymin (7:32) kommenttia. Opettajien työaika ei ole 21-25h viikossa. Se on opettajien opetusvelvollisuus eli viikossa pidettyjen oppituntien määrä. Työaika alkaa ennen ja jatkuu jälkeen noiden tuntien esim. tuntien suunnittelulla, vanhempien tapaamisilla, kokouksilla yms yms. Nämä "ylimääräiset" työt ovat kyllä laskettu mukaan kuukausipalkkaan, joka määräytyy opetusvelvollisuuden mukaan, eikä niistä makseta erikseen korvauksia.

    Opettajien päivät eivät pitenisi tuntimäärältään vaikka päivän alkua myöhäistettäisiin. Opetustunnit vain sijoittuisivat eri tavalla. Jos esim. alakoulussa koulupäivä alkaisikin klo 10 ja päättyisi klo 15, voisi iltapäiväkerhon/hoidon tunteja siirtää aamupäivään. Aamu- ja iltapäiväkerhoa/hoitoa ei pidä opettajat vaan muu henkilökunta. Koulupäivän alkaessa myöhemmin voisi esim. osan kerhotoiminnasta siirtää aamuihin, jolloin koululaisen päivään saataisiin pehmeämpi lasku. Aamutorkusta lapsesta olisi varmaankin mukavampi aloittaa aamu vaikkapa musa- tai kuviskerhossa kuin kertotaulujen tankkaamisella tai ainekirjoituksella. :)

    Itse olen aamutorkku ope ja luontaiseen rytmiini sopisi parhaiten nukkuminen n. puolestayöstä aamukahdeksaan. Työmatkan pituudesta riippuen aamun ensimmäinen oppitunti voisi siis alkaa klo 9-10. Tällä hetkellä herään olosuhteiden pakosta (pitkä työmatka) arkiaamuisin klo 6:30, rytmissä johon on ollut vaikea tottua. Aloitamme koulupäivän yläkoululaisten kanssa klo 9 ja välillä naureskelemme oppilaiden kanssa yhdessä, että kukahan meistä nukahtaa ensimmäisenä, opettaja mukaan lukien. :D

    Gwenn

    VastaaPoista
  14. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sitten on se, jonka mielestä koulun pitäisi alkaa kympiltä. Ysi on siis kompromissi. :)

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Miksi kukaan ehdoin tahdoin haluaa elää koko elämänsä väsyneenä? Totta kai siihen *pystyy*, mutta miksi pitäisi kun asiat voisi suunnitelmma toisinkin. Väitän, että jos terveydenhuollon työaikoja ja -vuoroja inhimillistettäisiin, ala olisi houkuttelevampi.

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    5. Ei kai kukaan ehdoin tahdoin halua, mutta mitä alemmalla rapulla työhierarkiassa istuu sitä vähemmän pystyy mihinkään vaikuttamaan. Ja jos ei ole persettä tai päätä lukea itseään sieltä alimmalta rapulta ylemmäs niin sitten tehdään sitä työtä mitä saa. Vaikka sitten väsyttäisi. Ei se työttömyyskään niin houkutteleva valinta ole.

      Poista
    6. Niinpä, kaikilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia "haluta" asioita. Sosioekonominen asema vaikuttaa - mitä koulutetumpi ja varakkaampi ihminen on, sitä enemmän hänellä on vapauksia ja resursseja suunnitella ja toteuttaa elämänsä halutunlaiseksi esim. sen mihin aikaan aamulla herää..

      Poista
    7. Jos riittävän unen saamista (sen oman unirytmin mukaan) alettaisiin pitää yleisesti tärkeänä, se ei olisi enää harvojen ja valittujen etu. "Pakko pärjätä" -asenne aiheuttaa sen, että kaikki mököttävät tyytymättöminä ja väsyneinä töissä paitsi aamuvirkut. Siksihän minä tästä aiheesta jaksan valittaa.

      Ja yö on joillekin lastenleikkiä verrattuna aamuun. Mutsi teki duunia aamuneljään asti ja nukkui yhteentoista. :)

      Poista
    8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    9. Komppaan täysin. On ihmisillä suuret ongelmat....

      Poista
    10. Yritän vielä selventää: haluan että aamuvirkkujen ehdoilla meneminen lopetetaan kun vaihtoehtojakin on. Meitä on täällä iso lauma muitakin. Voi hyvin olla että sinun ongelmasi ovat suurempia ja vakavampia (evt) mutta en nyt oikein osaa olla tästä erityisen pahoillani. Ehkä kannattaa terveydenhotioalan ammattilaisena tutustua vaikka tutkimuksiin siitä, mitä univaje aiheuttaa.

      Ja anonyymi, jos haluat lukea isoista, globaaleista ongelmista, on tämä blogi kyllä aivan väärä paikka. Suuntaa Ylen uutisiin. :)

      Poista
    11. No sittenhän te iltavirkut otatte ja järjestätte asiat siten, että saatte aamulla nukkua riittävän pitkään. Miten olis yksityinen päiväkoti ja koulu muutamaa tuntia tavallista myöhäisemmällä rytmillä? Maanantaisin toki aloitus pari tuntia myöhemmin, että voi viikonlopun hitaiden aamujen jälkeen laskeutua pehmeästi takaisin arkiaikaan.

      Poista
    12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    14. Anonyymi, niinhän iltavirkut, joilla on siihen varaa, ovat aina tehneet. Mutta kyseenalaistan ideologian, jonka mukaan iltavirkun pitää käyttää yksityistä. Olen sen verran vasemmistolainen, että tykkään kehittää kaikille tarkoitettuja peruspalveluita joustavampaan suuntaan.

      Juille, pointtihan on siinä, että niitä myöhäisempiä aamuja ei ole. Minä haluan ne vaihtoehdoksi. Ja TEILTÄ itseltänne täytyy tulla se vaatimus inhimillisemmän työajan kehittämiseksi, ideoita varmasti löytyy organisaation sisältä kun niitä lähdetään hakemaan.

      Ja evt muuten tarkoittaa "ei voi tietää", ei "ei kiinnosta".

      Poista
    15. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  15. Meillä kouluaamut ovat kaukana tulevaisuudessa (lapsi 2,5v.). Meillä perheessä ovat aamuvirkkuja minä ja tytär (joka on meidän herätyskello 6.30-7 välillä noustaan, tätä aikaisemmin palautan jatkamaan unia) ja mies on iltavirkku. Koska mies on aamulla "toimintakyvytön", saa hän lähteä töihin, kun minä hoidan lapsen päiväkotiin (klo 8.30 on meidän tavoite että ehdin säädylliseen aikaan töihin, meillä lapsi syö puuron kotona) ja mies hakee sitten lapsen työpäivän jälkeen. Itselleni tilanne ei ole optimi, koska mun tehokkain työaika aamupäivällä jää lyhyeksi, mutta tällä mennään. Jos tytär jatkaa näitä heräilyaikoja (luulisin, koska itse heräsin klo 6 luonnostani pitkään yläasteelle asti, voi vanhempi parkojani), niin toivoisin kyllä melkein niitä kasin aamuja (koulu on vieressä, joten tunnissa pitäisi ehtiä kouluvalmiiksi). Mutta tämä onkin aamuvirkun näkemys, mieheni toivoisi vaan pidempiä unia aamuun (hän ei saa mentyä ennen puoltayötä nukkumaan ja onkin kroonisesti univelkainen, paikkaa sitä viikonlopun päiväunilla sitten).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonkun tutkimuksen mukaan viikonloppuna ei edes saa kurottua kurottua univelkaa umpeen vaan tilanne kroonistuu. Kuten monella iltavirkulla.

      Poista
    2. Meillä myös itse olen aamuvirkku ja mies -torkku, mutta olemme hoitaneet järjestelyt just toisin päin. Minä menen noin klo7 töihin, mies vie lapsen hoitoon kasiin mennessä ja siitä sitten raahautuu töihin. Minä pääsen hakemaan lapsen ennen neljää töistä ja mies saapuu kotia kun joutaa.

      Poista
  16. Ratkaisukeskeinen ehdotus: ota kuopus mukaan, kun viet ekaluokkalaisen kasiksi kouluun, siitä sitten päiväkotiin puoli ysiksi.

    Sitten tuohon aamuvirkkujen valtaan: ymmärtääkseni valtaosa ekaluokkalaisten vanhemmista (opettajakavereilta kuultuna) kannattaa kasin aamuja, jotta pieniä ei tarvitsisi jättää yksin kotiin, kun omat työt alkavat kasilta tai vaikka ysiltäkin. Kyse ei varmastikaan ole siitä, että nämä kaikki ihmiset rakastaisivat aamuherätyksiä.

    Ja ettei oma positioni jäisi epäselväksi: minä VIHAAN aamuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kellään ei tunnu oelvan lähdettä tuolle väitteelle, että kaikki rakastavat kahdeksan aamuja. Minä sanon että asia pitää tutkia.

      Mä en missään tapauksessa rupea vielä pienintäkin kiduttamaan aikaisilla herätyksillä. O_o

      Poista
    2. No minä en ainakaan väittänyt, että kaikki rakastavat kahdeksan aamuja :D

      Mutta faktatieto on aina hyvästä, eli hieno juttu jos löydät/saat luotua tilastoa suomalaisten aamuista!

      Poista
  17. Omien lasten koulun alkuun on vielä aikaa.. Nyt syksyllä olen seurannut sivusta, kun useamman työkaverin lapsi on aloittanut koulun. Jokainen heistä manaa sitä, että koulu alkaa klo 9 tai klo 9:30. Meillä on hieman liukumavaraa työajoissa, mutta klo 9 mennessä on oltava töissä.

    Iltapäiväkerhon maksu taitaa olla sama riippumatta siellä vietetystä ajasta, jos siellä on viitenä päivänä viikosta. Helsingissä ilmeisesti maksu on sama riippumatta siitä, onko lapsi klo 8-12 koulussa ja klo 12-16 iltapäiväkerhossa vai klo 9:30-13:30 koulussa ja klo 13:30-16 iltapäiväkerhossa. Sinänsä hassua, kun myöhään koulunsa aloittaville vanhemmat joutuvat miettimään ratkaisut aamutunneille. Ratkaisuna tähänkin aamukerho? ;)

    VastaaPoista
  18. Tämä on varmaan ikuisuuskysymys, mikä on sopiva aika koulun alkaa? Olen tänä syksynä kuullut miten kasin aamut on hankalia, ysin on hankalia ja kympin ne vasta hankalia onkin...
    Meillä vitosluokkalaisen koulu alkaa joka aamu klo 8 ja mua kyllä säälittää repiä hänet tuohon aikaan aina ylös. Olisipa edes se yksi ysin aamu tätä tuskaa helpottamassa.
    Itse mielelläni menen töihin kasiksi tai vaikka jo puoli kasiksi, että voin liukumaa hyödyntäen lähteä myös ajoissa kotia :)

    Rose

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ei olisi ikuisuuskyysmys vaan tulisi vaihtoehtoja helpottamaan sekä aamu-unisen suoriutumista että työnantajan vaatimuksia.:)

      Poista
  19. Ehdotan ratkaisuksi koti-insinöörin työajan alkamisen porrastamista. Jos hänellä on liukuva työaika tms., hän voisi saattaa koululaisen kouluun kasin aamuina ja vastaavasti mennä esim. 6.30 töihin niinä ysin aamuina. Saattamisen tarve on yleensä vaan väliaikaista. Kohta lapsi voi toivottavasti kulkea itse tai kavereiden kanssa. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on molemmilla liukuva työaika, mikä mahdollistaa Snadin kohtuullisen päiväkotipäivän (8:30-17). Ollaan palkattu serkkutyttö kasin aamuina saattajaksi, koska tuota matkaa ei voi kulkea itse moneen vuoteen. Kavereitahan ei tältä suunnalta kulje, koska kaikki muut ovat tuossa turvallisen reitin päässä olevassa koulussa...

      Poista
  20. En lukenut nyt kaikkia kommentteja, mutta niistä osasta minkä luin, totesin, että olen aika onnellisessa asemassa, kun asun missä asun. Meidän kunnassamme järjestetään aamupäivähoito. Tosin se jäsjestetään kunnan ainoassa päiväkodissa ja sieltä sitten hoidetaan kuljetus kolmelle alakoululle. Tuolla alakoululla, minne omat lapset menevät, alkavat koulupäivät joko 8:40 tai 9:40. Sopii hienosti tälle iltavirkulle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MISSÄ sä asut? Haluan muuttaa teidän kuntaan!

      Poista
    2. Pirkkalassa järjestetään myös aamupäiväkerhoja ja eskari voi valita meneeko ip eskariin vai ap eskariin.

      Poista
    3. Noni! Kaikki järjestyy kun halutaan järjestää.

      Poista
    4. Meilläkin Kempeleessä on iltapäiväkerhon lisäksi myös aamupäiväkerho ja se aukeaa jo seiskalta. Sinne saa lapset ottaa aamupalan mukaan, niin ei tarvitse yöllä sitä kotona syödä... Tosin me aamu-uniset ollaan käytetty sitä viime vuonna (ekaluokalla) vain kympin aamuina, jolloin poika meni ap:hen ysiltä :) Nyt tokaluokkalaisella lukujärjestys on ihan järkyttävä: 4 kasin aamua!

      Poista
    5. Meillä muuten ap ja ip samassa talossa koulun kanssa. Tajusin vasta ihan äskettäin, että se ei ole mitenkään normi, vaan ap/ip voi olla aika kaukanakin koulusta!

      Poista
  21. Meillä on aamukerho, ja jos meidän ekaluokkalaisella olisi kympin aamuja niin varmasti käytettäisiin. Nyt on kolme ysin aamua, ja ne hoituu niin että lapsi menee itsekseen. Lähden viemään pikkuveljeä tarhaan siinä kasin maissa, niin tytölle ei tule kuin puolisen tuntia yksinoloa, ja hienosti on tuo osannut kävellä kouluun itse - reitti suht turvallinen tosiaan. Aiemmin liputin kasin aamujen puolesta (oon itse aamuvirkkujen sukua, lapset myös), mutta ollaan huomattu että nää ysin aamut onkin parempia. Tyttöä ei tartte herättää kun vasta 7.30 jolloin mulla on jo sille aamupala pöydässä. Sitten tässä tietty auttaa myös ihana naapuri, jonka oveen voi koputtaa jos pelottaa. Ekana ysin aamuna tyttö olikin sinne mennyt odottelemaan kouluun lähtöä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa ihana naapuri! Mikä helpotus se mahtaa olla kun lapsen koulumatka sujuu ilman vippaskonsteja.

      Poista
  22. Ennen koulun alkua heräsin joka hiiskelin aamu klo 6:20, jotta ehdin viemään pojan eskari-päivähoitoon ja jotta pystyisinhakemaan hänet ihmisten ajoissa poiskin. Nyt kun aloitin 6h työpäivät ajattelin, että harmillista, että ysin aamuja on neljä ja kasin vain yksi. Nyt runsaan viikon kokemuksella pakko sanoa, että rakastan ysin aamuja ja tuona ainokaisena kasin aamuna on niin maan perusteellisen kiire, hyvä, että ennätetään aamupala syömään. Olen ihan selkeästi aamuvirkku, mutta mieluusti herään vasta seiskalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, voileipä kädessä toi Skidi saa koulumatkan taittaa. Onneksi lounas on jo 10:30.

      Poista
  23. Meillä ekaluokkalaisen jokainen päivä alkaa klo 9 (kuulemma koulukuljetusten takia). Tuskaa ja hankaluutta vanhemmille joiden pitäisi oikeasti lähteä töihin klo 7:30, mutta ei se nyt vaan käy, koska ekaluokkalainen ei itsekseen kotoa suoriudu. Sitten työpäivät venyvät illasta liian pitkiksi. En kannata koulun alun aikaistamista (kun ei se varmaan kuljetusten takia ole mahdollistakaan) , mutta toivoisin että meidänkin kunta järjestäisi pikkukoululaisille iltapäivätoiminnan lisäksi aamutoimintaa, niin ei tarvitsisi yksin palloilla ties missä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi työpäivän venyminen illasta on huono, jos siis liukumaa on? Mä olen duunissa n 9:30-17:30. kuudelta kotona suoraan päivällispöytään. :)

      Poista
    2. Niinno jos molemmat vanhemmat tai on vain yksi vanhempi, tulee kotiin kl kuusi iltapäivällä. Niin suhteellisen pitkä päivä se on lähes minkä ikäiselle ala-astelaiselle olla yksin koko päivän. Saatika ekaluokkalainen pitää ip kerhosta hakea jo aiemmin.

      Poista
    3. Meillä on siis ratkaistu tuo iltapäivä niin että toinen hoitaa aamun ja toinen illan eli hakee puoli viiden aikaan päikkäristä ja iltiksestä. Mutta aamutoiminta olisi kyllä hyvä ratkaisu.

      Poista
  24. No meillä on kaksi kympin aamua ja vaihtaisin ne riemumielin kasin aamuihin, vaikka iltavirkku olenkin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koska lapsi ei ole halukas jäämään yksin vielä kotiin ja pitkä aamu siitä tulisikin. Töissä kun on kuitenkin oltava ysiin mennessä.

      Poista
    2. Eihän siitä nyt kovin pitkä aamu tule, jos vasta ysiksi pitää töihin mennä? Mutta Lapsen halu on sitten eri asia.

      Poista
    3. Työmatkojakin on eripituisia. Ysiksi pääseminen saattaa edellyttää kasilta lähtöä..
      Hauskaa, tässä huomaa hyvin konkrettisesti kuinka omanapaisesti itse kukin tätä problematiikkaa ajattelee.. Yhden ongelma on toisen normi ja toisinpäin..

      Poista
    4. Hassua tässä on se, miten vaikea asia muutos on. Erilaisen näkökulman tai mieltymyksen esiintuominen aina tarkoittaa, että ei ymmärrä muiden vaihtoehtojen olemassaoloa. Teen muutenkin kaikkeni, jotta elämäni olisi sujuvaa. Kuljen pyörällä töihin juuri siksi, että työmatkaan menisi tunnin sijaan puoli tuntia.

      Tähän liittyy myös lasten halut ja vanhempien ideologiat: jos koulumatka on turvallinen, ei minun mielestäni ole mitään eroa siinä onko lapsi kaksi tuntia yksin kotona aamulla vai illalla.

      Poista
  25. Mä olen täysin tietoisesti hakeutunut alalle, jossa ei ole sitovia työaikoja. Aloittelen duunini siinä klo 9-9.30. Seuraukset olisivat katastrofaaliset, jos tarttis säännöllisesti mennä ennen ysiä minnekään.

    Oma hihatuntuma sanoo, että ainakaan Helsingin keskustan tuntumassa ei suurin osa aloita työpäivää kasilta. Kun lähden ysin maissa duuniin yhden Helsingin pääväylän varresta, on se ihan tukossa. Kun joskus sattumalta menen aiemmin, on väljempää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama - en menisi duuniin, jossa ei olisi liukuma ja etäpäivät ihan normihommaa.

      Poista
    2. Hienoa, että sinulla on mahdollisuus valita! Kaikilla ei ole - ellei halua tieten tahtoen syrjäytyä pois työelämästä. Monen on otettava se mitä saa. Me koulutetu ylemmät toimihenkilöt mukavine sisätöinemme ja joustavine työaikoihimme emme ole ainoat, joita tämä koulujen aikataulukysymys koskee. Me olemme itse asiassa aika etuoikeutettuja, kun voimme esim. suunnitella perheen päivärytmin lapsen parhaaksi esim. niin, että toinen hakee, toinen vie. Valitettavasti tästä kirjoituksesta ja keskustelusta jää sellainen mielikuva, että katsot asiaa oman ja lähipiirisi näkökulmasta, ja yleistät tämän koskemaan "kaikkia". En tiedä, mikä on oikeasti enemmistön näkemys asiasta, mutta et sinäkään voi tehdä oletusta siitä oman ja samalaista elämää elävän ympäristösi havaintojen perusteella.

      Poista
    3. Totta kai katson asiaa omasta näkökulmastani, siksi juuri peräänkuulutin tutkimusta siitä, mikä on oikeasti normi ja mikä vain jämähtämisen sanelemaa. Hurskastelu etuoikeutetulla asemalla on turhaa, koska haluaisin työnantajien heräävän siihen, että mahdollisuus vaikuttaa työaikoihinsa edistää työtehoa ihan jokaisella alalla.

      Poista
    4. Komppaan anonyymiä. aupat, terveydenhuolto ym alat työllistävät melkoisen laajalti ja niissä ei tuota työaikojen valinnanvapautta mahdottomasti ole.
      Mutta niinhän se on, että etuoikeutetussa asemassa sokeutuu asemalleen ja aina vaan vaatii lisää ja lisää. Toki toisaalta tekee hyvää myös kyseenalaistaa vanhoja normeja, mutta realismia taitaa olla sekin, ettei esim. työaikojen joustot koskaan tule kaikkia koskemaan - ja se osuus, jota eivät koske, on vähintäänkin merkittävä. Kermaperseet (itseni mukaanlukien) vaativat aina vain lisää vapauksia, välillä on kuitenkin hyvä huomata, että samalla saattaa jossakin kohdassa tulla asetettua muita nykyistä heikompaan asemaan..

      Poista
    5. Päinvastoin. Kun kermaperseet vaativat ruuhkavuosiin joustoja, joudutaan etsimään ja kokeilemaan uusia ratkaisuja ja toimintamalleja läpi organsiaation, jolloin tuloksia voi ottaa käyttöön muillakin sektoreilla. Ei kaupan palveluksessa ole pelkkiä kassoja tai sairaalassa vain kolmivuorotyöntekijöitä.

      Poista
    6. Mutta ehkä kermaperseiden on välillä hyvä muistaa, että myös kassoilla ja kolmivuorossa saattaa olla ruuhkavuosiaan elävä.
      Ammatinvalintakysymys toki ;)
      Toisaalta ei kauaa ole siitäkään, kun kermaperseet istuivat toimistoilla 8-16, siihen nähden ollaan jo edistytty aika hyvin. Saattaa olla, että etenemällä kohti lisävapautta ollaaan lähellä tilannetta, jossa vastakkainasettelu jyrkkenee eli kermaperseiden vapaudet ja edut vähentävät duunareiden vaastaavia.
      Ammatinvalintakysymyksiä.. =)

      Poista
    7. Miksi juuri niin kävisi? Miksi kunnan tarjoama aamupäivätoiminta tai työpaikan käyttöönottamat joustot eivät koskisi koko henkilöstöä?

      Poista
    8. Ihailtavaa idealismia. =)
      Periaatteessa noin, mutta käytännössä ei taitaisi ihan pieni excelöinti riittää, kun kaikkien toiveet ja mieltymykset otetaan huomioon ja TOTEUTETAAN. Tämän pitäisi jo rekryvaiheessa lähteä siitä, että osattaisiin kasata kokoon riittävän heterogeeninen porukka, jotta tahtotilat eroavat riittävästi ja joka työvuoroon riittää tekijöitä. Nyt vaan valitettavasti monasti työpaikoilla on melko homogeenista porukkaa (ikä, perhetilanne..), jolloin monet haluavat olla vapaalla samanaikaisesti (esim koulujen loma-ajat). Pisimmilleeen vietynä opettajienkaan/koululaisten lomia ei rajoitettaisi/speksattaisi tiettyyn aikaan vaan aina olisi joku opettamassa (useampia) ja kukin oppilas ja opettaja lomailisi ennalta määritetyn pituisen ajan haluamanaan ajankohtana. Tai jopa niin, että tehokas oppilas voisi lomailla enemmän, kun on jo oppimistavoitteet saavutettu.
      Huigee idis, mutta käytännön toteutus taitaa vielä vaatia asenneilmapiirin muutosta jokusen vuoden. Vaikkahan sitä tässä tehdään koko ajan.. ;)
      Sitä kohti mennessä toki pienemmätkin joustot auttaisivat arjen sujumisessa. Valitettavasti kaikilla ei siihen tänä päivänä ole mahdollisuutta, mutta sinänsä ihan totta, että ei muutosta tapahdu, jos se heti alkumetreille tyrmätään. Eli muutoksen toteutusvaiheessa tuo vastakkainasettelu olisi riskinä, mutta parhaimmillaan lopputuloksena kaikki voisivat hyötyä, eikä enää olisi vastakkainasettelua.

      Aamupäiväkerhon järjestäminen olisi helpommin ja nopeammin toteutettavissa, ja helpottaisi varmasti monen perheen aamukiireisiin.

      Poista
    9. Aamupäivätoimintahan on jo toteutettu, kuten tässäkin ketjussa käy ilmi? Ja mitä työpaikkoihin tulee, yleensä työtehon lisääminen on riittävä ponsi viemään asioita eteenpäin kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla. Ei meidän kannata mennä excelöintiin, emme voi ratkaista kaikkien organisaatioiden ongelmia. Ainoa mihin me tässä pystymme on se idealismi. :)

      Poista
  26. Vai ei voi opettaja päättää lukujärjestyksestään? Meidän muksullamme ei ollut kahtena ekana vuotena kuin yksi kahdeksanaamu: musiikin tunti, jonka piti toisen luokan opettaja. Omalla opettajalla tunnit alkoivat aina yhdeksältä.

    Takana oli opettajan oma toive ja sitä perusteltiin sillä, että opettajalla on alle kouluikäisiä lapsia, jotka viedään vasta puoli yhdeksäksi päivähoitoon. Ehdotin nimittäin vanhempain vartin pitämistä heti aamusta kahdeksalta, kun olen saanut kuopuksen päiväkotiin ja tämä ei opettajalle sopinut, vaan hän avautui minulle juuri tästä kuinka hän joutuu aina vaivaamaan omia vanhempiaan, jos palaveri pidetään kahdeksalta.

    Kehotin opettajaa valitsemaan lapselleen sellaisen hoitomuodon, ettei se häiritse työntekoa, sain rehtorilta ärtyneen puhelun.

    Että joo, kyllä opettajat voivat vaikuttaa työaikoihinsa eikä ole pakko aloittaa työpäivää kahdeksalta. Tai siis ainakin yksi miesopettaja pystyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän koulussa ei voinut.

      Poista
    2. Isojen kaupunkien isoissa kouluissa opettaja ei voi lainkaan päättää omasta lukkaristaan. Toiveita saa keväällä esittää lukujärjestyksen laatijalle (reksi / apulaisreksi), mutta niitä ei välttämättä voi ottaa huomioon.

      Poista
  27. Niin, kai tässä maailmassa on kaikkien joustettava ja opittava joustamaan. Kivahan se olisi, jos kaikki aikataulut ym menisi juuri niin kuin itselle sopii. Mutta ei ole koskaan niin mennyt, eikä koskaan tule menemään. Fakta. Ja itse entisenä iltavirkkuna/aamuntorkkuna voin sanoa, että rytmiään pystyy kyllä muuttamaan, jos on pakko ja halua. Ei se kauaa kirpaise ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, unohdin tämän myytin, että kaikki voivat hyvin muuttaa rytmiään! Kiitos kun muistutit! Höpöähän se on. :)

      Poista
    2. Osa pystyy, osa ei, riippuu ihan taipumuksen voimakkuudesta.

      Aika harva yrittää kuitenkaan ehdotella aamuvirkuille että kyllähän sitä rytmiä pystyy muuttamaan, nukkuu vaan aamulla pidempään.

      Itse olen iltavirkku, mutta kuitenkin pidän siitä että ns tavallinen arki alkaa melko aikaisin. Jääpähän enemmän vapaa-aikaa iltoihin kun on melkein puolet työajasta käytännössä vielä unessa...lounasaikaan alan pikkuhiljaa heräillä muutenkin kuin fyysisesti.

      Poista
    3. No näinpä - aika harvoin vain ihmiset tajuavat milloin ovat vireimmillään. Heräämisen huomaa siitä, että tulee nälkä. :D

      Mun on pakko olla duunissa hereillä, muuten tulee kuraa. :)

      Poista
    4. Duuni on sen verran aivot narikkaan-tyyppistä että kun on jonkun aikaa tehnyt ni se on aika sama onko silmät auki vai ei, käytän henkiset paukkuni sitten harrastamiseen. Joskus kyllä lounastunnilla tullu miettineeks että miten ne aamuvirkut selviäis iltaduunissa, on kuitenkin eri asia tehä hommia kun on heräilemässä kun niin että olis nukahtamassa. Että ehkä tää systeemi on tällänen myös siks että iltavirkkuna niistä zombiaamuista kuitenkin jotenkin selviää, mutta aamuvirkku joka sitten työpäivän päälle nukahtaa kotimatkalla rattiin ois hasardimpi juttu?

      Poista
  28. Aamuvirkkuna olen ehdottomasti klo 8 aamujen kannalla. Vois alkaa jo klo 7.30 ;-) Rehtorin vaimona tiedän myös lukujärjestyksen laatimisen vaikeudet. Valitettavasti kaikkien mielipiteitä ei voi ottaa huomioon, sen olen läheltä todennut. Toki hyvä on aina kuunnella näkökulmia... T. Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, silloin kun oma mielipide on normi on helppo todeta että näillä mennään, ei voi kaikkia huomioida. Rehtorit ovat tottumuksensa orjia siinä missä muutkin - aina on vaihtoehto, jos sitä halua etsiä.

      Poista
    2. Tavat ja tottumukset, nuo taantumuksen parhaat kaverit.

      Poista
  29. Sammon koulussa Tampereella on mielestäni järkevä systeemi, ainakin oman lapseni luokassa. Luokka on jaettu kahteen pienryhmään vanhempien toiveiden mukaan. Toinen pienryhmä tulee neljä kertaa viikossa kouluun klo 8 ja pääsee klo 12. Toinen pienryhmä aloittaa koulun klo 9 ja lopettaa klo 13. Yhteistä opetusta on siis aina klo 9-12. Yhtenä päivänä viikossa kaikki aloittavat klo 9. Ja vanhemmat saivat siis toivoa omalle perheelle sopivampaa aikataulua. En tiedä menivätkö perheiden toiveet aivan tasan, mutta ainakin kaikkien tuntemieni perheiden lapset pääsivät siihen ryhmään, johon halusivatkin. Iltapäiväkerhon aikuiset käyvät sitten hakemassa koululaisia klo 12 ja klo 13.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtavaa! Mäpäs pyydän reksiä ottamaan yhteyttä tuohon kouluun!

      Poista
    2. Meillä myös vanhempien toiveiden mukaisesti ryhmät neljänä päivänä 8-12 ja 10-14, yhtenä päivänä sitten jotakin tuolta väliltä. Päivittäin käytännössä kaksi tuntia yhteistä opetusta.

      Poista
    3. Itse opetan ekaluokkaa ja olisin juurikin noin tarjonnut perheille mahdollisuutta valita aamuryhmä ja aikaisemmat aamut tai iltapäiväryhmä (ysin ja kympin aamuja). 23 oppilaastani aamuryhmään tulijoita oli 19 ja iltapäiväryhmään 4. Piti sitten laittaa "riesa tasan" eli nyt on molemmilla ryhmillä 8, 9, ja 10 aamuja. Ainakin tämän pienen empiirisen tutkimuksen perusteella aamuporukkaa tuntuisi olevan enemmän. Aikaisempinakin vuosina on aamuryhmään ollut aina enemmän tunkua.

      Poista
    4. Jatkan vielä... että siis vanhempien työajoistahan tuo varmasti on kiinni, että suurin osa haluaa ekaluokkalaisen mahd. aikaisin kouluun, kun itsekin mennään töihin, ei siitä monelta halutaan heräillä.

      Poista
    5. Juuri näin. Se aamupäivätoiminta toki palvelisi molempia ryhmiä motiivista riippumatta.

      Poista
  30. ET vaan saa järkyttää aamuvirkkujen maailmanjärjestystä! T. Iltavirkku

    VastaaPoista
  31. Meillä lapset herää viimeistään seiskalta, joten kasiksi päiväkotiin on oikein optimi meille. Ja varmasti näin myös aikanaan koulupäivien suhteen. Itse olen luonnostaan illan virkku mutta lasten syntymän jälkeen olen kyllä itse onnistunut muuttamaan rytmiäni, kun on ollut pakko. En jaksa mitään jos en mene ajoissa illalla nukkumaan. Lapset ei anna aamulla armoa. Mä myös tykkään lähteä ajoissa töistä. En itse viihdy viiteen asti toimistolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toimistolla on ihanaa viideltä! Palaveriputki ohi, melkein kaikki lähteneet. Siinä sitten voi naputella vielä hyvin muistissa olevat asiat suunnitelmiksi ja memoiksi. :)

      Poista
  32. Olisko joskus vuosi sitten ollut Hesarissa jonkun koululaistytön kirjotus, jossa pyysi, että tehtäis joku (laki)muutos, että koulut sais alkaa vasta klo 9. Syynä se, että harrastukset ovat niin myöhään illalla, että ei jaksa herätä aamuisin kouluun. Mielestäni harrastusten pitäisi joustaa, eikä koulun, mutta ymmärrän tuon huolen. Monet opettajat kertovat väsyneistä oppilaista, kun valitettavan usein pk-seudulla (kuten täällä Espoossa) lasten lätkä ym. harrastusten harjoitteluvuorot on niitä illan viimeisiä lepakkovuoroja, kun ei ole paikkoja ja "paremmin maksavat" vievät nuo inhimillisimmät vuorot. Eli itse olen tässä asiassa sitä mieltä, että kyllä aikuisten pitäisi joustaa, ei lasten - olkoon se sitten illan harjoitteluaikojen jaossa tai koulun myöhempien aamujen muodossa. Lasten pitää saada nukkuakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, että harrastukset taas ovat vain iltavirkuille!

      Poista
    2. Kyllä monen alaluokkalaisen harastukset alkavat 16.30-17.30 välillä. Ja siinä sitäonkin dilemmaa,kun yksin vielä tän arjen pyörittää. Ysiksi töihin, mutta miten ehtii töistä iltapäiväkerhoon ja siitä evästä lapselle napaan ja harrastukseen??

      Poista
    3. Ehkä teillä on harrastukset noin aikaisin. Valitettavasti kaikilla ei ole asiat noin hyvin, vaan pienet lapset saavat urheilutiloista huonoimmat ajat. Eli ei voi yleistää.

      Poista
    4. Täällä maalla harrastustoimintaa myös pyörittävät vapaaehtoiset aikuiset, joiden täytyy ehtiä töistään kotiin ja ruokkia lapset ja siirtyä treenipaikalle ja ja... sitten vasta voi harkat alkaa!

      Poista
  33. Illan virkkuna ja aamun torkkuna olen suuresti onnellinen siitä, että minulla on liukuva työaika. Töissä pitää olla klo 9:ään mennessä ja siihen just ja just suoriudun. Joskus aikoinaan piti töissä olla klo 7.00 ja se oli murhaa joka helvetillinen aamu. Aivot alkaa raksuttamaan vasta joskus klo 10.00, niin ei mitään järkeä olla sen aiemmin missään. Lapsia mulla ei ole, mutta olen miettinyt, että miten ikinä saisin niitä kouluun/hoitoon/ jonnekin kahdeksaksi, kun en saa itseänikään. Kannatan Suomen heräämisen myöhästyttämistä tunnilla, mieluummin kahdella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä myös. Työn tuottavuuden kannalta työnantajienkin pitäisi tajuta antaa tässä asiassa siimaa.

      Poista
  34. Lyhyen googlailun perusteella löytyi tutkimus jonka mukaan nuorehkojen aikuisten (18-41 v väliltä, keskiarvo 25 v) jakauma olisi suunnilleen: 12% aamuvirkkuja, 27% iltavirkkuja ja 61% siitä välistä.

    Toisaalta 12-vuotiaitten lasten/nuorten kohdalla
    numerot olivat 23% aamuvirkkuja ja 8% iltavirkkuja, 16-vuotiaitten taas 22% (aamu) ja 32% (ilta). Ja viimeiseksi vielä nuorten aikuisten (16-25 v, keskiarvo 19v) numeroiksi löytyivät 16% (aamu) ja 13% (ilta). Ekaluokkalaisten ikäisille en valitettavasti heti löytänyt tilastoja.

    VastaaPoista
  35. Mun lapsilla täällä USA:ssa kouluviikko on aina samanlainen koko elementaryn ajan eli ensimmäiset kuusi vuotta: joka päivä alkaa 8am ja loppuu 2.30pm. Sitten, kun siirrytään middle schooliin, koulu alkaa ja loppuu n. tunnin myöhemmin, mutta siis edelleen samaan aikaan joka päivä. Onhan siinä tietty helppous, mutta onhan se myös aika puuduttavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas, Jenkeissä koululaisen päivä on siis paljon pidempi. Onko joka päivä samat aineet?

      Poista
    2. Täällä Britanniassa on myös noin, tosin koulu alkaa yhdeksältä ja loppuu kolmelta kaikilla luokilla.

      Poista
  36. Valtavasti postia, ei kaikkea malta lukea, joten ehkä osittaista toistoa.Mutta meillä Hki:n ytimessä esikoisen aikana oli ap-kerho, joka taisi alkaa jo ennen 8.se valitettavasti jouduttiin lopettamaan 2.luokan aikana, ei löytynyt riittävästi ohjaajia tarvetta nähden. Mutta on se siis mahdollista.
    toiseksi, oletko yrittänyt esim wilman kautta kysellä muilta perheiltä kiinnostaisiko ryhmän vaihto päittäin, jos vaikka joku aamuvirkku on joutunut myöhempään ryhmään ja kiroaa myös kohtaloaan?meillä on ainakin joka syksy jokunen 1ja2ryhmän vaihtaja juurikin ko.syystä.

    VastaaPoista
  37. Meillä (Kokkola) sai valita aamupäiväpainotteisen ja iltapäiväpainotteisen ekaluokan välillä. Tyttö menee iltapäiväryhmään, joka tarkoittaa sitä että lukkarissa on joko ysin tai kymmenen aamuja. Aamupainotteisella ryhmällä tunnit alkaa kasilta ja ysiltä. Kaikki saivat valita vapaasti siksi, että A- ja B -luokkien opeilla on toimiva yhteistyö, ja oppilaita sekoitetaan niin, että molemmilla opettajilla on saman verran lapsia jakotunneilla (toiveet eivät menneet siis tasan, joten ilman yhteistyötä joidenkin toiveille olisi pitänyt sanoa ei). Tämä on kyllä todella hyvä systeemi! Aikataulusyiden lisäksi hienoa on se, että osalla tunneista on "uusiakin" koulukavereita, ainakin meidän tyttö tykkää kun esim. eskarikaveri rinnakkaisluokalta on joskus samalla matikantunnilla jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa! Hyvä kuulla, että tämä toimii monessa paikassa! On aina helpompi myydä jo testattua ja toteutettua konseptia.

      Poista
  38. Hei!

    Olisitko kiinnostunut jakamaan täällä blogissasi ja fb:ssä tätä kansalaisaloitetta? Linkki tässä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/765

    Aloitteen tarkoituksena ottaa uudelleen käsittelyyn päivystysasetuksen voimaantulo, jotta pienet sairaalat voisivat edelleen ottaa synnyttäjiä vastaan :) Asetus olisi tulossa voimaan jo ensi kesänä vaikka aloitteessa puhutaan 2017 vuodesta.

    Kiitos jo etukäteen!

    VastaaPoista
  39. Aamupäiväkerhoa täällä Helsingissä kyselin jo etukäteen, mutta ei sellaista ainakaan meidän alueella ole. Toki siinä ohjaajan työaika olisi aika minimaalinen eli voi olla vaikea saada ketään pätevää töihin vain tunniksi pariksi.

    Vaikka itse olen aamuntorkku, ei mielestäni kasin ja ysin aamuilla ole ratkaisevaa merkitystä. Molemmat ovat minulle liian aikaisin kuitenkin ;) Ja hyvin ekaluokkalainen tuntuu sopeutuvan kasiaamuihinkin, vaikka meni melkein aina päiväkotiin vasta ysiltä.

    Meilläkin koulun tilat ovat harrastuskäytössä iltapäivisin ja iltaisin eli tuntien saaminen lyhyempään aikaan (kaikki 8-9 tunnit pois) voisi olla haasteellista.

    Mitä tulee työelämän joustojen ja etätyön yleistymistä kaikkiin ammatteihin: jotta maailma pyörii, täytyy siellä päiväkodissa, julkisessa liikenteessä jne.olla ihmisiä (äitejä ja isiäkin) töissä ennen kuin me myöhäisemmät sinne viemme lapsemme. Tai kaupassa meitä palvellaan,kun kotimatkalla kiirellä olemme menossa sinne iltapäiväkerhoon. Eikä noissa töissä voi käyttää samallalailla joustoja tai hoitaa niitä etänä.

    Sellaista yhteensovittamista tämä on, mutta naapuruston kanssa käytyjen keskustelujen perusteella ekaluokkalaisten aamujen toivotaan alkavan kasilta. Kaikki 6-7vuotiaat eivät halua olla yksin kotona ja kun ajantaju tai kellonlukutaito ei vielä ole hyvin kehittynyt, on aika jännittävää odottaa soittoa tai puhelimen hälytystä, milloin pitäisi lähteä, ettei vain myöhästy koulusta... Ja miettiä jäikö jääkaapin ovi auki tai onko kaikki tarvittava mukana jne. jne. Tässäkehitytään ekan vuoden aikana ja ehkä sitten tulee toive niistä myöhäisemmistäkin aamuista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon yllä linkkaamani Vanhempainliiton selvityksen mukaan yhdeksän olisi se yleisimmin toivottu alkamisajankohta, mutta niin kauan kun työelämä ei jousta kaikilla aamupäivähoito olisi tarpeen. Ja joissain kunnissa on se jo saatu järjestettyä, joten mahdollista kyllä - tahdosta se on kiinni.

      Poista
  40. No, meillä taas kävi p..a-mäihä ekaluokkalaisen lukujärjestysarpajaisissa. Teen lyhennettyä päivää (6tuntista) ekaluokkalaisen takia (saisin melko vapaasti valita ajankohdan olla töissä 8-16 välillä). Mutta ne ainoat aamut, kun lapsen pitää olla koulussa klo 9.45, ovat juuri ne samat kaksi aamua, kun minun on oltava töissä 08.15, koko työyhteisö ei voi muuttaa rutiinejaan minun ekaluokkalaisen lukujärjestyksen takia. Kun ei tuon ekaluokkalaisen ajantaju vielä 2,5km koulumatkan aikana ole luotettava. Pikkasen kiroilutti. Nyt tätä sitten yritetään jotenkin sumplia. Onneksi toinen vanhempi voi hetken joustaa aamuista. Muuten kasin aamut ovat aina ehtimisen kannalta pieni stressi, mutta en taas (kun palaan normaaliin työaikaan), haluaisi olla myöskään töistä lähdössä kello 17, kun silloin lapsilla on jo kiljuva nälkä ollut puoli tuntia ja kotona on muuten sotatila päällä (+ iltapäiväkerho loppuu tasan kello 16). Yhteenvetona, kahdeksan tunnin työaika ja lapsen neljän tunnin koulupäivä (vaikka olisikin jotain iltapäivä/aamupäivä-toimintaa) on pari ekaa kouluvuotta aikamoinen päänvaiva useimmiten (+koululaisten pitkät loma-ajat). Vitosluokkailaisen kanssa asia sujuu jo aika mukavasti. Pari stressivuotta pienen koululaisen kanssa taas lisää, ja sitten esikoiseni onkin jo murkkuiässä. Harmaat hiukset ja huolirypyt, tervetuloa tänne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loppuupas teillä iltis aikaisin! Tuossa saa jo tosiaan sumplia. Kukaan ei oikeastaan varoittanut, mikä show tämä koulunaloitus voi pahimmillaan olla. Siitä huolimatta, että meillä on siitä hyvä tilanne että molemmilla on liukuva työaika.

      Poista
  41. Mä en voi käsittää edelleenkään, että teidän tyttö on eri koulussa kuin muut naapurin lapset :( Ihan kamalaa. Kyllä jotain joustoa pitäisi olla. Kauhulla odotan koulun alkua, vielä pari vuotta aikaa. Tsempit aamuihin ja kaikkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan siinä kouluarvonnassa käydä hyvinkin, mutta aika yllättäviä asioita on tullut eteen. Olisihan tämä kertaluokkaa helpompaa jos voisi lähettää sen itsekseen kouluun

      Poista
  42. Asiasta kuudenteen: Voisitko tehdä koululautakunnalle anomuksen lapsesi koulun vaihdosta? Vetoat mm. turvallisempaan reittiin ja kavereihin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, olen anonut koulupaikkaa jo neljä kertaa ja valittanut aviin. Asiasta päättää rehtori. Ongelnma on siinä, että koulu on täynnä, koska lähialueiden kouluinvestoinnit laahaavat perässä.

      Poista
  43. Hassua: mä en tiedä juuri ketään aamuvirkkuja ja yhtäkkiä niitä on täällä kaikki :D Tuo aamuaikatauluhan on jäänne agraariyhteiskunnasta: aamulla piti nousta ylös navettaan hoitamaan eläimet. Mitään tekemistä tällä rytmillä siis ei ole sen kanssa kumpia on "enemmistö" , kyseessä on vanha tapa. En lähde arvailemaan kumpia oikeasti on enemmän, enkä arvostele kenenkään toisen rytmiä. Itselleni sopii iltapainotteinen rytmi, joten olen noista myyteistä kanssasi samaa mieltä. Onneksi yhä useamman työ nykyään mahdollista joustavan aikataulutuksen omien tarpeiden mukaan:)

    Muuten tämä kouluunlähtökeskustelu kyllä yllätti kokonaan. Ja koska vasta odotan esikoistani, en ole varsinaisesti asiantuntija. Mutta pohdiskelen vain: miten niin ekaluokkalainen ei selviä aamulla yksin kouluun? Siis liian vaarallinen koulutie on asia erikseen, sen toki ymmärrän ja ongelma on iso niille onnettomille joilla se on. Mutta jos koulutie on turvallinen, niin miksi lapsi ei selviä yksin? Kyllä mä ainakin aikanani selvisin. Ja muut luokkani lapset. Varmaan ekaluokalla isä tai äiti saattoi töistä soitella varmistuspuheluja ainakin alkuun, mutta periaatteessa en usko että lapset ovat muuttuneet jotenkin totaaliavuttomiksi tällä välin. Tai sitten syön sanani 7 vuoden kuluttua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kuinka ekaluokkalainen selviää riippuu niin monesta asiasta että mitään yksiselitteistä vastausta ei oikein voi antaa. Naapureiden mukula on sellainen hattarapää että äitiä oikeasti huolettaa että se vielä joku aamu oikeasti unohtuu sinne koulumatkalle eikä pääse kouluun asti kun joku sammakko tai kivi vie kaiken huomion kävelemiseltä...

      Isoin tekijä on ehkä lapsen temperamentti. Tykkääkö tehdä asioita itsenäisesti vai ei, tuntuuko se yksinoleminen pahalta, muistaako katsoa kelloa, onko niitä kavereita ja voiko niiden kanssa jäädä leikkimään suoraan koulusta. Oma koululaiseni on aina ollut (turhankin...) reipas ja itsenäinen, olisi jo eskarista halunnut pyöräillä yksin kotiin. Toki meillä on ollut vähän retrohenkinen kasvatus noin muutenkin, asioista sovitaan ensisijaisesti ennakkoon ja niissä sopimuksissa pysytään. Tuntuu että aika monilla on 'soita sitte' tyyppinen lähestymistapa alakoululaisten iltapäivätarkkailuun.

      Ehkä se kaiken varmisteleminen on mennyt vähän ylikin kun se on nykypäivänä niin helppoa eikä vanhemmat sitten osaa päästää irti kun ei ole pakko?

      Poista
    2. Aika tyhjentävä vastaus edelliseltä anonyymilta. Mä olen tosi pahoillani että en voi päästää Skidiä kulkemaan itse koulutietään sillä riskinä on auton alle jääminen, ei myöhästyminen.

      Symppaan kyllä varmistelijoitakin. Ja kuten aina: teit vanhempana niin tai näin, aina on joku jonka mielestä teet väärin. :)

      Poista
    3. En tiedä onko varmisteleminen väärin, mutta kun jossain vaiheessa lapsien on kuitenkin annettava itsenäistyä, niin en ymmärrä miksei sitä voi pikkuhiljaa höllentää ja katsella miten lapsi pärjää.

      Se missä vaiheessa ja kuinka nopeasti se lapsen itsenäisyys kehittyy on tietty hyvin yksilöllistä, mutta lukiossa työskentelevän tuttuni kautta olen kuullut hämmentävän paljon tarinoita siitä että opiskelut eivät suju, koska se elämänmuutos siitä että vanhemmat ovat hoitaneet kaiken siihen omaan opiskelijaboksiin on vaan ollut liikaa. Ja pahimmillaan vanhemmat soittelevat vaahtosuisia puheluita rehtorille kun opettajat eivät ole suostuneet kertomaan täysi-ikäisen opiskelijan asioista uteliaalle äidille.

      Lapset ovat yksilöitä, mutta ehkä jo sekin että kolmasluokkalaisille ei enää tarjota iltapäivätoimintaa koulun puolesta kertoo että eka- ja tokaluokan aikana olisi pitänyt myös treenata sitä yksinoloa ja kehitellä niitä tapoja joilla omassa perheessä sen oman lapsen kanssa selvitään? Toki aina on erityislapsia joilla menee pitempään ja heidän osaltaan pitää tehdä omat järjestelynsä, mutta itse koen että alakoulun loppuluokat ovat sitä varten että vanhemmat ja kersat voivat kehitellä ne toimivat systeemit sille että murrosiästä selvitään jotenkin kunnialla hengissä ja että se lapsi tuntee olevansa osa sitä perheyhteisöä eikä vaan asukkaana siinä kämpässä. Mielestäni siihen hyvään lopputulokseen ei ole mitään yhtä oikeaa tietä, mutta jos tähtää jonnekkin sen täyden kontrollin ja täyden evvk:n väliin niin todennäköisesti onnistuu ainakin jotenkuten.

      Poista
  44. Meillä 5 lasta vanhin 16 aloitti amikse 14 v 8 luokan 12 v 6 luokan ja 10 v kaksos tytöt 4 luokan meillä suhattu aina kellojen kanssa eikä myöhästymisiä. Illalla alkaa pesu toimet klo 19 ja iltapalat syötu 20:30 mennessä 21-21:30 koko viisikko nukkumassa joka arki ilta

    VastaaPoista
  45. Vantaalla alkaa eka tunti puoli ysi. Minusta tämä on sievä kompromissi.

    VastaaPoista
  46. Aamutorkun äitinä ymmärrän osan tuskastasi. Opena pyrin kysymään 1-2 luokkalaisten vanhemmilta ryhmätoiveen, onko parempi, että lapset sijoitetaan aamu- vai iltapäiväryhmään. Siinä kylläkin sahaan oman oksani, koska ryhmät eivät ole juuri koskaan opetuksen kannalta järkeviä. Kun koulussamme (700opp) kysyttiin vanhemmilta sopivinta koulunaloitusajankohtaa, 1-3-luokkalaisten vanhemmista selkeä valtaosa piti yhdeksää parhaana ajankohtana, 4-6 luokkalaisten vanhemmat taas arvostivat myöhäisempiä aamuja. Syyksi mainittiin juuri aamujen turvaaminen. Kotikunnassani ekaluokkalaisten koulu ei saa alkaa myöhemmin kuin yhdeksältä, eli osalla koulu alkaa siis aamulla kasilta ryhmätunnilla.

    Kasvatuskumppanuuden perään huutelijat unohtavat, että se ei tarkoita perheiden yksilöllistä palvelemista, vaan yhteistyötä kasvatuksen osalta.

    VastaaPoista
  47. Kilossa on aamuhoito ip-kerhon palveluntuottajan järjestämänä klo 7-10. On samassa rakennuksessa kuin ekaluokat. Maksetaan siitä erikseen. Eli kyllä on mahdollista Espoossakin.

    VastaaPoista
  48. Saman ongelman äärellä painiskelen oman ekaluokkalaiseni kanssa - mutta meillä suurimman pulman aiheuttaa ne kaksi 10 aamua...:) Koulumatka on pitkä (liki 3 km) vaikkakin kohtalaisen turvallinen. Anyway, mielellään olisin saattelemassa ja taivaaltasataavanhojaakkoja -aamuina myös viemässä sinne kouluun. Liukuva työaika antaa kyllä joustoa, mutta sitten ollaan pulassa iltapäivän puolella. Nuoremman päiväkotipäivistä ei haluta tehdä yhtään pidempiä kuin ne jo on ja koululaisen harrastuksetkin määrittävät vanhempien kotiintuloaikoja. Tässä sitä nyt yritetään etsiä toimivaa ratkaisua...

    VastaaPoista
  49. Näin monta kommenttia eikä kukaan vielä maininnut syytä siihen miksi yhteiskunta toimii aamuvirkkujen ehdoilla: ne on yksinkertaisesti ollu ekana paikalla päättämässä asioista ;)

    VastaaPoista
  50. Olen suuresti hämmästynyt tästä klo 8 alkavien koulujen määrästä. Joku toinenkin tuolla oli, jolla alkoi koulu myöhemmin kuljetusten takia. Niin täällä pikkumaalaispaikkakunnallakin, jossa välimatkat ovat pitkät. Laitimmaiset koulut alkavat esim. klo 8.20, seuraava klo 8.45 ja keskellä pitäjää oleva klo 9 -> sitä mukaa siis kun linja-autot ehtivät lapsia kuljettamaan, keskellä pitäjää kun on ainoa yläaste ja matkan varrelle jätetään alakoululaisia. Yksi pitkä reitti isolla autolla on edullisempaa järjestää kuin pitkä reitti pienemmällä autolla yläkoululaisille + lyhyempiä reittejä pienemmillä autoilla alakoululaisille. Arvannette tästä, että aamut voivat olla silloin aikaisia myös yhdeksäksi kouluun meneville. Mutta linja-autossa oli toisaalta mukava nukkua, ja se oli turvallinen paikka vanhempien päästää lapsi silmistään, koska kuljettajat tietävät millä koululla kenenkin piti jäädä pois.

    VastaaPoista
  51. Mua ihmetyttää että kukaan ei ole maininnut asukaspuistoja. Ei varmasti ole niitä kaikkialla, mutta esim. Espoossa on. Minut vietiin suurimman osan ala-asteesta autolla kouluun ja joka päivä siis silloin kasiksi. Onneksi lähellä oli asukaspuisto, johon ekalla kerralla piti kai joku yhteystietolappu täyttää, mutta sen jälkeen sai käydä vapaasti. Kaksi ekaa vuotta oli ip-kerho, ekalla koululla, tokalla noin kilsan päässä (käveltiin keskenämme). Kolmannella en enää muista, mutta siinä vaiheessa taisi olla jo sen aika että bussilla kuljin kotiin. Myöhemmin sitten meninkin jo kympin aamuina bussilla tai pyörällä myös kouluun. Tuo askari nyt ei toki Katjan tilanteessa auta, mutta jos jollain muulla auttaisi.

    Toinen mikä ihmetyttää on tuo että harrastukset alkaa myöhään. Omassa lajissa saattaa alakouluikäisillä alkaa kolmeltakin treenit kun muita vuoroja ei ole tarjota (yläkoulu- ja lukioikäiset kun eivät tuohon aikaiseen aikaan kerkeä). Olisi siis erittäin huono jos koulu loppuisi myöhemmin (vaikka alkaisi kymmeneltä seuraavana päivänä niin niitä isompia harrastajia ei kuitenkaan voisi oikein yli sen yhdeksän illalla pitää.

    Olen siis

    VastaaPoista
  52. Aamupäiväkerhon ohjaajien työaika kai menee usein niin, että aamulla töissä oleva jatkaa työpäiväänsä esim. koulunkäyntiavustajana tai päiväkodissa. Tai jos aamutoimintaa on klo 7-10, niin useinhan oppilaita tulee jo klo 12 iltapäiväkerhoon. Kaksi tuntia voi kulua valmistellen tai materiaaleja hankkin tms.

    VastaaPoista
  53. EN ole mitenkään erityisen aamuvirkku. Menen kuitenkin töihin mieluummin aikaisemmin, kuin myöhemmin, jotta pääsen aikaisin pois.Illallajääaikaa harrastuksille, (niin omille, kuin lasten) tai jollekkin muulle. Vapaa-ajalleenkin. Tätä vapaa-aikaa en osaisi aamulla käyttää tehokkaasti vapaillen, koska valmistautuisin kuitenkin henkisesti jo töihinlähtöön. Tämän vuoksi toivon tulevaisuudessa lapseni koulun alkavan klo 8.
    En myöskään osaa kuvitella jättäväni tuota vintiötä pitkäksi aikaa aamulla yksin, kuten ei moni muukaan tässä ketjussa. Keksii ties mitä. Ja varmaan pitkään saa soitella ja muistutella lähtemisestä ja tavaroista. Iltapäivällä asia on eri, koska enää ei tarvitse lähteä mihinkään, odotella vaan vanhempia kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kommentti oli ketjun kummallisin. Aamulla nukutaan - ei lorvita hereillä himassa.

      Poista
    2. Tästähän tässä ongelmassa onkin kyse. Kun yhteiskunta rakentuu näin, pitää miettiä jättääkö lasta yksin aamulla kotiin. Jos sekä koulu että työ alkaisi edes tuntia myöhemmin, ei tarvisi miettiä himmaileeko lapsi kotona itsekseen. Sitä paitsi juurikin tämä työelämän joustamattomuus on ongelma, koulu kun saattaa alkaa klo 9, mutta vanhemman pitääkin olla duunissa klo 8... Esim. pk seudulla voi kyllä harrastaa illemmallakin, sen takia en viitsisi kukonlaulun aikaan herätä ellei olisi pakko.

      Poista
  54. Meidän ekaluokkalaisen koulu alkaa joka aamu klo 8. Me olemme _hyvin_ tyytyväisiä tähän, koska meillä:
    1) Lapsi herää arki- ja viikonloppuaamuina lähes aina seitsemän maissa.
    2) Lapsi keskittyy parhaiten aamupäivisin (myös omiin leikkihinsä vapaapäivinä kotona)
    3) Joustavasta työajasta huolimatta töihin pitää päästä ajoissa, jotta sieltä ehtii ip-kerhon aukioloaikana pois.
    4) Ei tarvitse vielä huolehtia sisarusten nahinoinnista aamuisin kotona (isommalla sisaruksella vain 2 kasin aamua, mutta herää hänkin seitsemän maissa).

    Meillä koko koulun ekaluokkalaiset aloittavat ainakin 4krt viikossa klo 8, syynä samanaikaisopetus, jossa aamun ekalla tunnilla luokassa on oman opettajan lisäksi kakkosluokan opettaja Tämä tarkoittaa sitä, että kakkosluokkalaiset aloittavat sitten aina myöhemmin. Mutta se on ensi vuoden ongelma, siihen mennessä ylivilkas ekaluokkainenkin on oppinut (toivottavasti) kulkemaan koulumatkansa turvallisesti ja ilman suuria sähläilyjä. Tosin meillä on tarjolla ap-kerhokin, mutta sen tarvetta arvioidaan keväällä.

    VastaaPoista
  55. Hienoa, että arvostat sitä, että ope oli vaihtanut lapsesi ryhmää. Mutta me opet kovasti toivomme, etteivät vanhemmat kauheasti toivoisi ja pyytäisti meitlä ryhmävaihtoja, koska kun yksi pyytää, niin pyytää toinen, kolmas ja neljäskin. Ja sitten voikin taas tehdä ihan uusiksi koko ryhmäjaon. Joka taas ei sitten kelpaa jollekin.

    Ryhmäjakoihin vaikuttavat ekaluokkalaisilla osaamistasot, sosiaaliset suhteet (joskus iha tarkoituksella myös erotetaan paitapeppukavereita), uskontokunnat ym., ja niitä ei ole ihan helppo ja nopea tehdä.

    Joten kiitos, jos hyväksytte open tekemä ryhmäjaon, ettekä ihan pienistä pyytäisi muutoksia.

    VastaaPoista
  56. Voisin sanoa tähän uskonnollisen sanan. Mun neuvolakortissani lukee jo vuodelta 1986 "vuorokausirytmi päälaelleen". Eli hilluin yöt ja nukuin pitkään. Eikä se ole muuttunut tässä vajaassa kolmessakymmenessä vuodessa yhtään mihinkään :D. Meillä on perheessä ollut aamuvirkku äiti ja iltavirkku isä, ja minun kohdallani näyttäisi geenit tulevan vahvasti isän puolelta. Isäni joka on yli 60-vuotias, nukkuu vapaalla helposti sinne klo 10-11.00. Aamut näin kahden pienen lapsen äitini eivät ole sieltä päivän helpoimmasta päästä. Vaikka muksut antavat armoa sinne 7-8 asti niin silti se tuntuu aina yhtä vaikealta nousta. Helpompaa olisi jos osaisin mennä aikaisemmin nukkumaan, mutta ei, ei nukuta vaan. Parhaimmat ideat, ajatukset, jutut, tulevat iltaisin aina. Ennen lapsia saatoin siivouspuuskassa siivoilla puolilta öin. Nautin yö töistä joita ennen tein, muut tuli motarilla vastaan klo 6-8 ruuhkassa ja itse sain posottaa toista puolta ihan rauhassa, kohti kotia nukkumaan. Joten jokaisella pitäisi olla mahdollisuus elää sitä rytmiä minkä on saanut verenperintönä :)

    VastaaPoista
  57. Entäs kun tokaluokkalaisella on 4 kasiaamua ja yksi 9 ja kasin aamuina pitää olla postilaatikolla klo 7 odottamassa vähän yli 7 saapuvaa koulukyytiä. Herätys on 6.15. Marraskuun pimeässä ei niin mukavaa....

    VastaaPoista
  58. Luin tän vähän jälkijunassa, mutta minä niin allekirjoitan tämän jutun. Minua ei haittaa "ne aamuvirkut", mutta jostain syystä koko yhteiskunta katsoo nenänvartta myöten minun sukuani, joka on mummosta lapsenlapseen iltavirkkua porukaa. Jotenkin tämä "varhainen llintu madon nappaa" ajatusmalli on niin kovin luterilaista. KUNNON ihminen herää klo 6, tai ainakin viimeistään kello seitsemän. Ja ei se herääminen niinkään, vaan KUNNON ihminen on nukkumassa klo 20 tai ainakin ennen klo 22, muuten on mikäliehimphamppuhuligaani. Itse todella, todella iltavirkkuna ihmisenä olen ihan kypsä siihen, että maailma pyörii aamuihmisten ehdoilla. Kaupat esim. lauantaisin on auki kukonlaulusta asti ja silti kassajonot on täynnä porukkaa klo 18 juuri kun kauppa menee kiinni... Ja miksi on ok, että iltavirkulle lapsiperheelle on ihan jees ehdottaa treffejä aamu-unisen naperon kanssa klo 10 aikaa aamusella ("menette vaan vähän aikaisemmin nukkumaan"), kun taas vastavuoroisesti klo 18 ehdotettu tapaamineni saa aikaan kulmien kohottelua "koska mehän ollaan jo iltapalalla"? No menkää jumankekka vähän myöhemmin sinne nukkumaan, ihan yhtä simpeliä kuin vähän aikaisemmin nukkumaan meno! Itse asiassa oikeasti simppelimpää, on nimittäin hiukkasen hankalampaa nukkua jos ei vaan nukuta! Miksi iltavirkkujen pitää aina pystyä venymään vähän aikaisemmin ylös, mutta ilta-unisten ei kukaan odota jaksavan vielä vähän pidempään? Olen todennut olevani paljon joustavampi unentarpeen kanssa kuin aamuvirkut (toki tässä on ollut tavallaan pakkokin oppia pärjäämään vähälläkin unella), mutta silti nyppii se, että yhteiskunta on rakennettu toisen porukan ehdoilla. Oli ihana lomailla Espanjassa, missä kauppakeskus on täynnä perheitä vielä 20-22, viettämässä yhdessä aikaa ja syömässä, eikä kukaan katso kieroon naperon kanssa liikkuvaa.

    VastaaPoista
  59. Muuttakaa Turkuun tai ottakaa mallia:
    http://ts.fi/uutiset/kotimaa/672182/Paattisilla+suunnitellaan+koulunkayntivuoroja

    VastaaPoista
  60. Suomalainen yhteiskunta on kova ja sadistinen ja perustuu agraariseen aamulypsymalliin. Mitään joustoa juuri missään asiassa ei ole. Työmaailmassakin tuijotetaan tunteja eikä tuottavuutta eikä tehoja.

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...