Tietoa mainostajalle ›

11.5.2014

Äitienpäiväformaatin uudistus

Skidi oli ollut koko viikon täpinöissään äitienpäivästä. En ollenkaan tajunnut miksi. Se liimasi, leikkasi ja piirsi iltaisin huoneessaan tuntikausia, kyseli, kuinka monta päivää vielä kestää ja pyysi varaamaan kyseiselle päivälle paaaaljon aikaa.

Ihan loistoapinat.

Salainen projekti paljastui tänään.

Valkovuokkokimppu ja onnittelukortti olivat ilmeisesti alkaneet tuntua kersasta vähän been there done that -toiminnalta, sillä minulle ojennettiin aamupalan jälkeen aarrekartta. Karttaan oli merkitty polku, jota seuraamalla löytyi tie äitienpäivälinnaan

Linnassa oli menu, josta sai valita ohjelmaa: kampaaja (Salon Skidi nitoi pään täyteen pinnejä), kirjallisuutta (Skidin omatekemä myyrä-kirja), tv:n katselua (Putous, jääkiekko ja uutiset omilla käsikirjoituksilla), kukka- ja jäätelömessut (!) sekä kahvila, jossa pahvinen robottikäsi tarjoili paperista duunattuja jäätelöitä, muffinsseja ja kahvia. 

Matkaosuus eli ranta- ja viidakkotehtävät oli pakko jättää ensi vuoteen, sillä piti alkaa valmistautua vieraiden tuloon.

Tyyppi oli siis mulle duunannut kokonaisen tapahtuman. Paperista. Hervotonta.

Tässä tapahtumassa kiteytyi kivasti se vanhemmuuden paras puoli. Minkä tahansa shown voi vetää läpi omalla tyylillään. Jos pönötys tuntuu vieraalta, ollaan pönöttämättä. Jos käytettävissä ei ole oikeita muffinsseja, paperiset käyvät. 

Ja tietty se, että kaiken kiristelyn, raivon, turhautumisen, epätoivon ja syyllisyyden lisäksi elämä on myös tätä: yhteisiä hetkiä, joissa kikatetaan silmät kyynelissä. Sitä on vaikea selittää muille. Balanssia. 

13 kommenttia:

  1. Ei voi olla totta. Tää jotenkin vavisutti tosi hyvällä tavalla. Ihan parasta, ihana lapsi!

    -Kaislakerttu

    VastaaPoista
  2. Hyvä Skidi!
    Meidän 2,5vee ja 6kk olivat hankkineet äidille molemmat vuoden mutsit! Isi oli vähän auttanut, ja häntä oli puolestaan auttaneet miespuoliset työkaverit :) Project Mamaa olen nyt lukenut "molemmista päistä" siitä asti, kun kuopus ilmoitti tulostaan, ja miehellekin joitakin juttuja lähetellyt, iloksi ja valistukseksi ;) Kirjan nimeä ei kuitenkaan muistanut ilman työkavereiden apua, kiva kun pojat osasivat auttaa.
    Ja tänään se tapahtui! Luin ensimmäisen kirjan KOKONAAN ekaa kertaa vuosikausiin, kiitos nauruista! Myös Ratulle. Ja ehkäpä kirjojen ahmimisharrastuskin palaa repertuaariin.
    Hyvää äitienpäivän yötä :)

    VastaaPoista
  3. Hauska :) Oma ekaluokkalaiseni sulkeutui myös monena päivänä huoneeseensa. Tuloksena 11 ilmastointiteipillä huolellisesti paketoitua lahjaa ja 11 askarreltua korttia! Oli aika työ availla lahjat. Yhdestä käsikranaatinnäköisestä räjähti mullat syliin. Ravistelin maa-aineksen yöpuvulta takaisin mukana olleeseen viilipurkkiin, kun lapsi kertoi kylväneensä siihen kukkien siemeniä. Yhtään siementä en mullan seassa nähnyt, mutta kasvun ihmettä nyt kuitenkin odottelemme :)

    VastaaPoista
  4. Ihanaa luovuutta! Äitienpäivänä istuimme aamupalalla pöydän ääressä, mutta monesti poika järjestää olohuoneeseen suitsait hotellihuoneen, lentokoneen, picnicin, pesän, viidakon ja mitä kaikkea ollutkin :). Siellä sitten istua nökötämme ja syömme mielikuvitusruokia. Hahhah, apua - nauroin kyllä ihan ääneen tuolle multalahjalle :D.

    VastaaPoista
  5. Voi mikä mielikuvitus!
    Luin oman 3-vuotiaan kanssa Cars-kirjaa (älä kysy, syytän päiväkotia ja niitä muita kersoja!), kirjassa esiintyy Holli Shitfwell-niminen agentti (?!). Lapsen suussa se kääntyi Holli Shitwelliksi. Revettiin koko perhe.

    VastaaPoista
  6. Sulla on mahtava lapsi! Kahvia tarjoileva robottikäsi on ihan parhautta!

    VastaaPoista
  7. Upeaa!
    Mikä mielikuvitus!
    Parasta äitienpäivänä :D

    VastaaPoista
  8. Mahtavaa! Tytöllä on mielikuvitusta ja luovuutta vaikka muille jakaa!

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...