7.1.2014

Naakat ja eliitti

By Richard Crossley (The Crossley ID Guide
Britain and Ireland) via Wikimedia Commons
Luin eräänä päivänä Skidille Reijo Ikävalkon ja Mauri Kunnaksen Hullunkurista lintukirjaa. Kirjassa esitellään Suomen yleisimpiä lintulajeja hauskojen yksityiskohtien kautta. Yksi luku käsitteli naakkoja. Kirjassa kerrottiin, että naakoilla on tarkka lauman sisäinen arvojärjestys, joka määrittää mm. sen, milloin kukin syö ja missä kohtaa katolla saa istua: vanhimmat ja arvokkaimmat yksilöt istuivat ylimpänä.

Skidi osoitti kuvassa suurinpiirtein keskellä kattoa istuvaa lintupariskuntaa ja totesi spontaanisti, että jos olisimme naakkoja, istuisimme tuossa.

Olen siitä lähtien pohtinut yhteiskuntaluokkien olemassaoloa ja näkymistä arjessamme. Teinkin Hesarin luokkakoneen, jolla voi selvittää, mihin yhteiskuntaluokkaan kuuluu.

Tulos oli vähän hämmentävä.

"Luokkasi on asiantuntija
Akateemisen tai vastaavan koulutuksen omaavia ihmisiä, joilla on hyvät tulot ja runsaasti hyvin menestyviä ystäviä. Ammatteina esimerkiksi opettaja, lääkäri, insinööri. Heille tärkeitä asioita ovat usein turvallinen elämä, mukava koti ja lasten kouluttaminen. Harrastuksina esim. musiikki-instrumentin soittaminen, jooga ja salibandy, Medioina Facebook ja sanomalehti.

Kulttuurinen luokkasi on eliitti
Eliitti matkustaa paljon, seuraa maailman asioita ja harrastaa monipuolisesti kulttuuria. Eliitin jäsenet tuntevat paljon muita eliittiin kuuluvia. Varsinkin miehet harrastavat paljon. Lajeina esim. golf, hiihto, metsästys ja sisustus. Medioina kotimaiset ja ulkomaiset paperi- ja verkkolehdet."

Asiantuntijaluokka olisi joten kuten hyväksyttävissä (lähinnä ystävien perusteella), mutta en tunnistanut itseäni ollenkaan eliitistä. Hyvänen aika. Tunnen kyllä eliittiä juuri sen verran, että tiedän etten kuulu heihin. Olen kuitenkin yliopisto drop-out ja pätkätyöläinen (ja kolmen viikon päästä työtön). Toki seuraan mediaa - varsinkin kun olen toistaiseksi mediatalossa töissä, mutta matkustan kerran vuodessa Kanarialle enkä harrasta kulttuuria yhtään. Ja mistä lähtien hiihto on eliittilaji? Minun harrastamanani se on viereisen pururadan tamppaamista räkä poskella ja laihduttamistarkoituksessa, ei laskettelua Alpeilla. Suksetkin ovat yli 10 vuotta vanhat.

Nähdäkseni tulos todistaa vain kaksi asiaa.

Yhteiskuntaluokka on käsitteenä vähän vanhentunut. Miellän itse eliitin muuksi kuin pelkäksi varakkuudeksi. Eliittiin ei siis voi nousta muuten kuin naimakaupoilla. Eliitin ulkopuolella rajat ovat hämärtyneet ja luokat kerrostuneet myös horisontaalisesti. Luokasta toiseen voi pudota helpostikin työttömyyden tai sairauden seurauksena.

Sitten on vielä mittakaavaerot. Ipana teki keskiluokkaiset johtopäätöksensä telkkarin perusteella. Hän oli nähnyt telkkarista sekä prinsessahäät että resupaitaiset intialaislapset. Meidän häissämme ei ajeltu hevosvankkureilla tuhansien ihmisten hurratessa kadunvarsilla, mutta vaatteemme ovat ehjät.

Toinen huomio on se, että tällainen testi on hirveän vaikea tehdä. Emme ole noin helposti luokiteltavissa. Lisäksi ihmiset eivät osaa täyttää testiä oikein.

Teinkin testin uudestaan, tällä kertaa harrastusten osalta rehellisemmin. En minä oikeasti harrasta matkustelua, lukemista ja juoksemista. Haluaisin toki, ja teen mitä ehdin. Ihan oikeasti harrastan vain kirjoittamista, mutta sitä ei ollut vaihtoehdoissa.

Olin toisella kertaa kipuaja.

Siitä jäinkin miettimään sitä, että jos yhteiskuntaluokka määräytyy enemmän harrastuksilla, silloin mitataan elämäntilannetta.

Menee vaikeaksi. Olen mielelläni kipuaja. Olkoonkin, että todellisuudessa kyse on enemmän tarrautumisesta.

Kertokaa ihmeessä, jos teillä on hyviä keskustelunavauksia aiheesta lasten kanssa!

41 kommenttia:

  1. Osa-aikatyötä tekevänä olin suoraan vähä-osainen. Sitä ei enää koulutus tai mikään korjannut myöhemmin, kun kerran oli euromäärän ilmoittanu. "Vähäosaisten luokkaan kuuluu paljon heikon koulutuksen tai elämäntilanteen vuoksi säännöllisestä työelämästä syrjäytyneitä ihmisiä, joiden rahat riittävät vain aivan välttämättömään." AMK-koulutus on, joten vissiin elämäntilanteen vuoksi sitten vähäosainen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just... Tämä testi ei ollenkaan ota huomioon sitä, että kaikki eivät pyri maksimoimaan tulojaan.

      Poista
  2. Sama kuin Lasis: vähäosainen asiantuntija. Mitäs teen vain puolipäiväisesti töitä (ja olen loppuajan kotona lapsen kanssa). Joo ehkä tosiaan ihan hitusen elämäntilannetta mittaava testi. Eipä meidän tuloilla tosiaan matkustellakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se on niin että pikkulapsiaikana kaikki ovat vähäosaisia. :D

      Poista
  3. Minäkään en ollut täysin tyytyväinen testitulokseeni. Olin asiantuntija, joka piti tavallaan paikkansa, koulutustausta, työ ja palkkataso huomioiden. Koen silti olevani enemmän kipuaja, koska akateeminen lapsuudenkotini oli köyhä kuin mikä. On jotenkin vanhanaikasta olettaa, että korkea koulutus = korkea tulotaso. Jollain aloilla varmasti (kuten lääkärit ja DI:t) mutta humanistisilla aloilla ei.

    Ja paras anti oli kulttuurinen luokka: duunari! Jestas että repesin. Luen sanoma- ja ammattilehtiä ja TIETOkirjoja (mitä ei ollut listalla ollenkaan...), tykkään BBC:n laatusarjoista, katson oopperaa televisiosta, koska en pääse oikeaan. Ennen perhettä matkustin kovasti, tällä hetkellä en lainkaan. Eikä minulla todellakaan ole mitään duunareita vastaan, päinvastoin... mutta aivan totta, testi kertoo enemmän elämäntilanteesta kuin henkisestä tilasta.

    Onhan myös niin, että se mihin samaistumme ei välttämättä ole se, mitä edustamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti tuo viimeinen ajatus! Itsekin duunariperheestä tulevana en miellä itseäni eliittiin vaikka periaatteessa (ja varsinkin pikkulapsivaiheen jälkeen) voisin siihen noilla mittareilla kuuluakin.

      Poista
  4. Yliopisto-opiskelijana tulos oli tämä: luokka vähäosainen, mutta kulttuurisesti eliittiä - nauratti :'D Tosin tuo eliitti tuli varmaan tosiaan siitä, että tägäilin kiinnostavia asioita (esim. matkailu), mutta joihin ei tällä hetkellä todellakaan ole varaa.

    - H

    VastaaPoista
  5. Se testi ei tosiaan ollut jotenkin ihan tarkka. Mulle tuli myös sama tulos kuin sulle, Katja, ja en tod. ole eliittiä.
    Mun omat empiiriset eliittiä koskevat havaintoni on, että oikealla eliitillä on muita kuin töihin liittyviä edustus-kissanristiäisiä :) ja naisilla on suurehko määrä kalliita merkkikäsilaukkuja. En tosin tiedä, päteekö tuo käsilaukkumittari iäkkäimmillä eliitin edustajilla tai toisaalta onko nuorilla nykyään kalliita käsilaukkuja kaikissa yhteiskuntaluokissa.
    Joku taiteeseen sijoittaminen voisi myös olla eliitin mittarina, kaikilla mun tuntemilla oikeesti eliittiin kuuluvilla on ihan oikeaa taidetta seinillä, ei mitään Ikean printtejä.
    Myös asuinpaikan miettiminen sijoitusmielessä kuuluu mun kokemuksen mukaan eliittiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä huomio, eliitti on munkin mielestä - miten sen nyt sanoisi - jotenkin *toimentonta*. Tai ainakin itseään eliitinomaisilla aktiviteeteilla itseään kiireisenä pitävää.

      Poista
    2. No ei todellakaan ole toimetonta. Eliitti on se porukka, joka vastaa tämän maan kulttuurielämästä, poliittisista päätöksistä, talouden suunnasta ja työllisyydestä. Tosi turhaa ja toimentonta joukkoa joo. Tai kaikki on siis määrittelystä kiinni. Mutta jos taide-elämän, politiikan ja talouden huiput eivät edusta eliittiä, niin mitähän joukkoa he sitten edustavat?

      (kommentoin tonne alemmas jo, mutta oli pakko tulla tähdentämään, kun olen tästä asiasta niin täysin eri mieltä)

      Poista
  6. Mulle tuli luokka vähäosainen, kulttuurisesti eliitti, just just :)

    Vähäosainen liukui punaiseksi bruttotulojen kohdalla (1700e/kk). Täällä maakunnassa tuolla rahalla rakennetaan taloa ja eletään suht mukavasti, vaikkei nyt tällä hetkellä talon takia matkustellakaan tms. Eikä siinä tulokohdassa otettu huomioon puolison tuloja, mikä mielestäni vääristää tulosta huomattavasti.

    Samaistun kuvauksista eniten Kipuajiin ja mieheni menee Duunareihin.

    -L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, aivan: joillain puolison tulot määrittävät perheen yhteisen luokan! Ja asuinpaikka todellakin vaikuttaa siihen, miten paljon rahaa jää niihin harrastuksiin. Pk-seudulla menee helposti yli puolet tuloista asumiseen.

      Poista
  7. Tämä vanhempainvapaalla oleva on kuulemma vähäosainen. Kumma kyllä, en lainkaan tunne olevani sellainen :) Jos on varaa suht isoon keskusta-asuntoon, tietokoneisiin, älypuhelimiin ja ravintoloissa ramppailuun, en näkisi ihmistä silloin erityisen vähäosaisena. Mihinköhän moinen testi edes perustuu? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä valinnaista vähäosaisuutta saa näköjään osakseen moni kommentoija!

      Poista
  8. Tuo testi laittaa aivan liian helposti vähäosaiseksi pelkästään pienten tulojen perusteella. Ei siis toimi ollenkaan, tai sitten hesarilaisilla on aika vääristynyt kuva siitä, mikä on oikeasti vähäosainen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin laittaa. Veikkaan että tuota testiä on kyllä mietitty paljon, mutta mittaamisen rajat ovat vaan tulleet vastaan.

      Poista
  9. Muahhahhaa, mikä testi. :D Minulle (akateemisesti koulutettu, suht hyvin tienaavassa työpaikassa mutta maakunnassa eikä pk-seudulla) testi antoi tulokseksi leipätyöläinen. Tein testin vielä uudestaankin tismalleen samoilla valinnoilla ja kiinnitin huomiota, missä vaiheessa vaaka kallistui asiantuntijasta leipätyöläiseksi ja kas, eniten siihen vaikuttivat lähipiirini ammatit. He kun ovatkin rehellisemmin duunareita ja leipätyöläisiä. Myös Facebookin tikkaaminen seurattaviin medioihin näytti vähentävän "asiantuntijuuttani". Mielestäni varsin koominen ja karrikatyyrinen testi - mutta mitäpä muutakaan voisi tällaiselta pintaraapaisulta odottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikea homma tällaisen testin laatiminen toki on, mutta ehkä se samaistuminen olisi voinut olla painavampi tekijä.

      Poista
  10. Naakat, ah nuo rakkaat kulttuurilinnut. (Kotipaikkakunnallani Pohjanmaallaniitä sanotaan siis kulttuurilinnuiksi.

    Minäkin, Änin tavoin, seurasin, milloin vaaka kallistui asiantuntijasta leipätyöläiseksi ja minulla se oli oma käsitys siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan kuulun. Jos laitoin ylempi keskiluokka, kuuluin eliittiin jos alempi, kuuluin leipätyöläisiin. Ja toki klikkasin myös facebookin, iltapäivälehdet ja seiskan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, noikin olisi kaivanneet selitystä: mikä hiton ylempi ja alempi keskiluokka? Ei hajuakaan.

      Poista
  11. Miksi melkein kaikki haluavat sanoutua irti eliitistä? Eikö se olisi hauskaa kuulua eliittiin? Mikä vika on eliitissä? Jonkun sinne on pakko kuitenkin kuulua. Vai eikö ole jotenkin sosiaalisesti korrektia, että olisi "parempi" kuin joku muu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eliitin brändi ei ole kovin kirkas! :D Mä miellän eliitin koroilla eläviksi tyhjäntoimittajiksi, ja siitä kahden duunin puurtajana sanoudun jyrkästi irti. Minä teen *oikeita* töitä.

      Poista
    2. Mulle taas eliitti tarkoittaa joukkoa ihmisiä, joilla on kenties rahaa, mutta ennen kaikkea henkistä pääomaa, jota kaikilla ei ole. Kokemuksia, näkemyksiä, koulutusta, sivistystä, jne. Minusta eliittiin ei voi syntyä, pelkkä raha ei tee ihmisestä eliitin jäsentä. En ollenkaan allekirjoita tuota tyhjäntoimittamista - Suomessa on vain kourallinen ihmisiä, jotka olisivat esimerkiksi perineet niin paljon rahaa, että voisivat vain elellä koroillaan. Kaikki muut ovat painaneet helvetisti duunia sitä ennen, ja tulotaso on täysin ansaittu.

      Poista
  12. Ihan naurettava toi testi tosiaan.. :D Kiitos kivasta blogista! En oo tainnut ennen kommentoida, mutta ajattelinpa nyt rustata pari sanaa. Mun mielestä yhteiskuntaluokat on edelleen todellisuutta, vaikka asia ei mustavalkoinen ookaan. Nykyään rajat on häilyvämpiä ja on helpompi kivuta yhteiskuntaluokasta toiseen - mutta sekin voi olla identiteettikriisin paikka! Suhteellistahan kaikki on, mutta vaikka oon asunut monessa eri maassa (sekä ns. länsimaissa että ns. kehitysmaissa), siltikin oon sitä mieltä, että luokkaerot on todellisia jopa täällä lintukotopohjolassa! Hirveen mielenkiintoinen aihe..! :) Onko Katriina Järvisen ja Laura Kolben Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa tuttu? Suosittelen! Mitään varsinaisia keskustelunavaus-vinkkejä mulla ei oo, mutta itse toivon, että kaikki lapset oppisivat huomaamaan miten erilaisia, eritaustaisia ja siltkin samanarvoisia ihmisiä maailmaan mahtuu. Pahinta on varmaan se, jos vanhemmat (tietoisesti tai huomaamatta) väheksyy tiettyjä yhteiskuntaluokkia/ihmisryhmiä - kyllähän lapsikin sen asenteen sitten itseensä imee. Muuten asiasta ei varmaan tarvi stressata?! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja piti vielä lisätä, että tein samaisen testin pari päivää sitten: luokka vähäosainen, kulttuurinen luokka eliitti. Taustat: duunariperheestä (joka kulttuurisesti varmaan vähäosainen :D ), korkesti koulutettu ja tällä hetkellä työtön. En koe (enää?) kuuluvani vähäosaisiin tai työväenluokkaan, mutta toisaalta, viihdyn ehdottomasti paremmin esimerkiksi "vähäosaisten"(mikä sana!) kanssa kuin vaikkapa akateemisissa piireissä. Asiaa on tullut mietittyä paljon ja sen kanssa on kriiseiltykin! Ennen kaikkea se oma luokka on kai nykyään kiinni omasta kokemuksesta, pyrkimyksistä ja tavasta katsella maailmaa. Ulkoisilla tekijöillä tai puitteilla sitä on vaikea mitata.

      Poista
  13. Useassa kommentissa mietittiin, onko vähäosaisuuden ainoa ja pätevä mittari kuukausitulot. Itse ainakin miellän vähäosaisuuteen kuuluvaksi erityisesti taloudellisen näköalattomuuden ja turvaverkkojen puutteen. Eli jos tulot ovat pienet eikä ihminen koe että hänellä on mahdollisuuksia muuttaa tilannetta kohtuullisen ajanjakson kuluessa ja toisaalta jos ei ole puolison tuloja kompensoimassa, säästettyä tai perittyä pääomaa eikä myöskään muuta verkostoa, jolta voi saada väliaikaista taloudellista apua ainakin kriisitilanteissa (esim omat vanhemmat), puhutaan ihan erilaisesta vähäosaisuudesta kuin väliaikaisessa tai suunnitellussa pienituloisuudessa.

    VastaaPoista
  14. Luitteko muuten kuukausiliitteen jutun tuosta testistä? Ja hassua miten kukaan ei halua kuulua eliittiin. :) Minäkään en pitäisi heitä tyhjöntoimittajina, vaan luen heihin ne, joilla on rahaa, valtaa tai vaikutusvaltaa (esim talouteen, politiikkaan tai kulttuuriin liittyvää). Siinä mielessä Katjakin on eliittiä, koska sun ajatukset kuuluu jo varsin kauas!
    Kuuntelin välipäivinä pätkän YLE puhetta, ja siellä joku (en kuullut kuka mutta keskustelu liittyi jotenkin sisustussuunnitteluun - kertokaa jos tiedätte) sanoi että hänestä kaikki joilla on nykypäivänä varallisuutta, turvallisuutta, terveyttä ja älykkyyttä kuuluvat eliittiin. Ja että näitä ihmisiä "aateluus velvoittaa". Oli musta aika hyvin sanottu, ja kuvaa eliittiä nimenomaan laajempana kansanryhmänä eikä vain hyvin kapeana upporikkaiden perijöiden ryhmänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo luin! Ja toi vaikutusvalta on tärkeä pointti, mikä tietysti herättää kysymyksen siitä, onko suomalainenkaan demokratia kansanvaltaa. :) Tää keskustelu on myös hyvä mittari tuolle testille: jos luokkien määritelmistä ollaan eri mieltä, voiko testin lopputulosta ymmärtää lainkaan?

      Poista
  15. Mies kuuluu eliittiin, minä en viitsinyt testiä tehdä, koska olisin kuulunut elättiin. Vaikka yhtä korkealla/matalalla tässä ollaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, elätti-ryhmä olisikin ollut ihan loistava uusi luokka!

      Poista
  16. Testi oli järkytys, tein sen muka leikki-mielellä- noh ei tullut leikkisä mieli, vaan "paha mieli" (yhy, yhy, laittakaa mulle sieltä perkeleen sosiologian laitokselta vaikka joku lohduke!) Molemmat vanhempani maistereita, mies lisensiaatti ja itsellä amk- tutkinto. Silti luokka oli "leipätyöläinen". Vituttaa kuin pientä oravaa. Minäkö kykenemätön muodostamaan ammatti-identiteettiä? En tunnista itseäni lainkaan siitä kuvauksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sympatiani ovat puolellasi. Jos lohduttaa, en varmaan mediatyöläisistä tunne ketään, joka olisi osannut muodostaa ammatti-identiteetin - on tämä sen verran sekava sektori. :D

      Poista
    2. Joskus muuten hämmentää, kun ihmiset ilmoittaa ammatikseen esim. "toimittaja", ja vaikuttaa siltä, ettei mitään erillistä koulutusta ole tarvinnut hankkia. Voinko siis vaan joku kaunis päivä päättää, että "nyt määkin olen toimittaja (+ kirjailija, käsikirjoittaja, tuottaja) ilman, että mulla olis esittää mitään tutkintotodistusta mistään laitoksesta?

      Ammatti- identiteetistä tuli vielä mieleen, että tulevaisuudessa työelämässä pyristelee parhaiten ne, joilla on muuntautumiskykyä, koska yhteen työtehtävään/ammattiin/työnantajaan ei voi jumittua -työuran läpi ulottuvia eheitä työuria ei enää ole. On pakko muokata sitä identiteettiä tai omaksua kokonaan uusia.

      Poista
  17. Mutta jos nyt en jumitu tuohon pettymykseeni, niin pientä yritystä on ollut keskustella aiheesta lapsen kanssa. Ollaan nimittäin pari kertaa kävelty paikallisen leipäjonon ohi ja lapsi on tiedustellut kummallisen jonon tarkoitusta. Pyrin selittämään mahdollisimman simppelisti, että joillakin ihmisillä ei ole työtä eikä siksi myöskään rahaa, joten he voivat toisinaan hakea ruokaa kyseisestä paikasta. Sen analyyttisemmalle tasolle ei ole asiaa viety. Niin ja joo- pari kertaa on tullut viitattua myös niihin lapsiin, joilla ei ole ruokaa (jotka asuu siellä kuumassa). Tiedän, tiedän- kasvatuspsykologit ei hyvällä katso. Näillä alkeellisilla esimerkeillä lapsi siis rakentaa käsitystään ns. yhteiskuntaluokista. Toivoa siis sopii, että koulu antaa puitteet hieman edistyneemmällekin ymmärrykselle asiasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, kyllähän noita oikeasti vähäosaisia kuten asunnottomia ja kerjäläisiä näkyy katukuvassa. Ihme että lapsi ei ole niistä juuri kysynyt - yleensä nimittäin kysyy kaikenlaista. Toivottavasti en ole mitään tabua rakentamassa. Huh. Laitan myös toivoni koululaitokseen.

      Poista
    2. Ja sanokoon Pisa- tutkimus mitä hyvänsä, minä ainakin uskon suomalaiseen peruskouluun! :D Vaikkei se kyennyt koulimaan minusta "asiantuntijaa" tai "kipuajaa" (joihin luokkiin selvästi salaa kaipailen), se antoi kohtuulliset puitteet kohtuullisen hyvälle koulutukselle ja elämälle. Sanana peruskoulu on selvästikin sukua perustuslaille, jonka varassa yhteiskuntamme laiskasti lepäilee.

      Poista
  18. Vähäosainen kipuaja täällä, terve!

    VastaaPoista
  19. Mä olin ihan vaan vähäosainen, koska olen "tuloton ja työtön", eli vapaaehtoisesti kotiäitinä yli 3-vuotiaalle, sekä opiskelija. On kyllä vähäosainen olo... Ei vaineskaan, miehen tulot elättää koko perheen, ja yhtäkkiä oltiinkin eliitissä kun ei mitattu vaan omia tuloja :D

    VastaaPoista
  20. Mun mielestä tossa testissä yhteiskuntaluokka painottuu liikaa taloudellisiin asioihin. Työn ja harrastusten perusteella voi näyttäytyä ihan samaan porukkaan kuuluvalta hyvin erilaisetkin ihmiset. Olen itse lähtöisin perheestä, jossa harrastetaan musiikkia, katsotaan dokumentteja ja pidetään itsestäänselvyytenä kiinnostusta kaikkiin maailman asioihin. Arvosta yleissivistystä hyvin korkealle ja pidän tärkeänä taitona sitä, että voi keskustella asiasta kuin asiasta jossain määrin mielekkäästi. Rahallisesti lähtökohtani eivät ole kummoiset, opettajan ja tutkijan perheessä ei ollut lapsuusaikana tulotaso rakennusmiehen ja sairaanhoitajan perhettä korkeampi.

    Se mitä yritän siis sanoa on, että vierastan sitä nykykehitystä, missä eliitiksi lasketaan tyypit, jotka on KTM tutkinnon saaneet raavittua kasaan, tekevät jotain rahoitusalan muka haastavaa duunia, jossa ei aivoja tarvita niinkään vaan istumalihaksia. Vapaa-ajallaan nämä tyypit laskettelevat, makaavat beachilla ja golffaavat. Yleissivistys ei päätä rasita eikä kiinnostusta riitä kuin uusien autojen tai talojen vertailuun. Olen törmännyt näihin yhä useammin ja katson itse paljon pienemmällä tulotasollani olevani jossain määrin enemmän "eliittiä", henkisesti. Ja siis sivistys ei tässä tarkoita tiukkapipoisuutta tai vakavuutta. Sivistyneessä porukassa huumori voi olla nokkelampaa tai sitten ei. Voidaan kuunnella gangnam styleä tai sitten liedejä, mutta tärkeintä on, että ollaan tietoisia siitä miten paljon kaikkea maailmassa on, eikä tyydytä ajattelemaan vain omaa napaa.

    Olisi kiva, että sivistys olisi arvossaan. Nykyisin tuntuu että jos tietovisassa tietää ihan tavanomaisia koulussa opetettuja asioita tai pystyy päättelemään muiden tietojen avulla vastauksen, niin osa porukasta vaan ihmettelee et "Miten voi tietää tommosta! Ketä kiinnostaa!" Mistä lähtien on ollut ok toitottaa omaa tyhmyyttään ja ihmetellä jos joku joskus tietää jotain?

    VastaaPoista
  21. Todella samaa mieltä ylläolevan kanssa! Pitäisi muistaa, että tulot tai varallisuus eivät yksin määritä yhteiskuntaluokkaa. Ollakseen ylempää keskiluokkaa, eliittiä tai edes tavallista keskiluokkaa, on oltava myös jollain tasolla sivistynyt. Esim beachilla makaaminen ja kalliin talon omistaminen ei tee kenestäkään eliittiä. Nykyisin on trendikästä poistaa kaikki kirjat kodistaan, korkeintaan luetaan jotain liza marklundia ja hömppää. Sivistykseen tarvitaan kiinnostusta kulttuuriin, kirjallisuuteen, musiikkiin, kuvataiteeseen, teatteriin, elokuviin. Muuhunkin kuin uusimpiin ja trendikkäimpiin sisustusesineisiin.

    Tiedän hyvin tuon kommentissa kuvatun tyhjäpäisen "ktm" tyypin, rahaa on mutta ei mitään kiinnostusta sivistykseen tai edes kohteliaaseen käytökseen. Tyhjäpäisyys tosi-tv:n katselun, seiskan lukemisen, kirjojen dissaamisen, shoppailukeskuksissa hengailun ym lisäksi tuntuu olevan tämän ajan vitsaus. Monet ihmiset eivät osaa enää edes keskustella muusta.

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...