Tietoa mainostajalle ›

28.1.2014

Kunnallispolitiikon uudet vaatteet

Olette pyytäneet postausta kunnallispolitiikasta. En ole aiheesta juuri kirjoitellut. Olen odottanut, että näkisin tässä jonkun valon. Tai suunnan. En ole. Mutta tässäpä nyt hajanaisia ajatuksia hyvistä ja huonoista puolista.

Kaipaisin todella jotain hyödyllistä kojetta.

Kun lähdin leikkiin mukaan, olin vähän kahden vaiheilla. Mietin, mitä tästä neljän vuoden setistä seuraa: vahvistuuko vai romahtaako luottamukseni demokratiaan? En osannut arvata, että tipahdan välimaastoon. Olen mukana, mutta en kuitenkaan ole. Aika ei riitä. Olen hyvin pettynyt moneen asiaan, mutta toisaalta yllättynyt, että tällä menolla homma toimii näinkin hyvin. 

Ensin huonot uutiset eli mikä tässä mättää.

1. Kieli

Eniten koko hommassa mättää kieli. Kuntajargonista oppii vuodessa vasta alkeet. Kaupungin organisaatio, julkiset asiakirjat ja päätöksentekoprosessit vilisevät käsittämättömiä lyhenteitä ja epäselvää kapulakieltä, josta tavis ei ymmärrä mitään. 

Valtuustosopimus.. eli mikä? 
Tuottavuusohjelma - miltä kanavalta tämä tulee? 
Yhdyskuntarakenne - liitin tämän termin lähinnä muurahaisiin. 
Toimielimet. Herää kysymys, mitä muita elimiä on. Ei toimivia?
Ovala. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta tietenkin.

Lisäksi passiivimuodossa olevat lauseet ovat omiaan antamaan vaikutelman, että asia on hoidossa. Tiedätte: kaikkea tarkistetaan, kehitetään tai vahvistetaan mutta käytännön toimenpiteet ja seuraamukset jäävät täysin hämäriksi.

Epämääräisyys on todennäköisesti ihan tahatonta, mutta ei ole mikään ihme, että äänestysprosentti ei ole nousussa.

2. Työtavat ovat ajalta, jolloin syötiin kiviä

Valtuuston kokous on kidutusta, josta pitäisi valittaa ihmisoikeustuomioistuimeen. Monestakin syystä.

Ensinnäkin kuuden tunnin kokous pidetään kerran kuussa, maanantai-iltana duunipäivän jälkeen. En voi käsittää, miksi tämä on kaikkien mielestä ok. Vain eka puolikas on jossain määrin tehokas, mutta sitten pitäisi vetää spiidiä, että jaksaisi kiinnostua muiden mielipiteistä. Kokousta ei missään tapauksessa uskalla pitkittää pitämällä omia puheenvuoroja. Toka puolikas meneekin lähinnä vatvoessa, miten väsynyt seuraavana päivänä mahtaaa olla. 

En tiedä, mitkä kuntahallinnon dinosaurukset tätä prosessia vahtivat, mutta oletan, että kyse on surullisenkuuluisasta "näin on aina tehty" jumituksesta. Keskustelua ja päätöksiä pitäisi pystyä tekemään ihan koko ajan. Kaikki tekniset mahdollisuudet tähän ovat tietenkin jo olemassa, mutta oletan näiden dinosaurusten syövän kaikki viestintuojat. Koska olisihan tätä systeemia muuten jo modernisoitu.

Toiseksi, oman toimen ohella tapahtuva politikointi on aika hauraalla pohjalla. Minä pidin helvetin hyvänä saavutuksena sitä, että pääsin jopa 7 kokoukseen ja yhteen yli yön seminaariin (jota varten tietty piti ottaa palkatonta lomaa), mutta olinkin uusien valtuutettujen poissaolotilastojen kärkeä! Voi saatana. Parhaiten tässä pärjännee eläkeläinen, jolla ei ole enää työ- eikä perhevelvoitteita. 

Lisäksi kokouksessa kukkii ehta kiusaaminen. Toivoin kunnallispoliittiselta keskustelulta ihan liikaa. Aikuiset ihmiset yrittävät tahallaan väärinymmärtää ja ylitulkita, horisevat täysiä älyttömyyksiä (parkkipaikat ovat yhteydessä ihmisten terveyteen jne.) ja väittävät perättömiä. Valtuutetut ovat tietenkin kauniista tittelistään huolimatta taviksia. Osa tyypeistä on täysiä urpoja ja osa taas ihan briljantteja, kuten normielämässäkin. 

3. Päättäjä on väärä sana

Alkaa naurattaa joka kerta, kun kun kuulen sanan kuntapäättäjä. Rivivaltuutetun valta on hyvin rajattua ellei kuulu kaupunginhallitukseen. Suurin osa asioista ei tule minun pöydälleni, sillä kaupungin arkea pyörittävät virkamiehet ja suurinta päätösvaltaa käyttävät toimialajohtajat. Jo pelkkä kokousagendan laatiminen on vallankäyttöä! Väitän, että aktiivinen asukas, jolla on aikaa lobata, pääsee ihan samoihin tuloksiin kuin yksittäinen valtuutettu. 

Ehkä eniten ottaa päähän toimenkuvan yksipuolisuus. Olen parhaimmillani asioiden kehittelyssä, en pelkässä puoltamisessa tai vastustamisessa. Kokouslistan kysymyksiin saa kuitenkin vastata vain juu tai ei. Ei se minun näkökulmastani ole mitään päättämistä, varsinkin kun olen yleensä häviävällä puolella.


Mutta on niitä hyviäkin puolia.

1. Ryhmäkokous on palavereista antoisin

Valtuustonkokousta edeltävä ryhmäkokous (olen sitoutumaton, mutta mukana Vihreiden ryhmässä) on keskustelukerhoista kiinnostavin, jopa yleissivistävä. Kokouksessa käydään läpi seuraavan valtuustosetin agendalla olevat asiat ja yritetään saada muodostettua ryhmän yhteinen mielipide. (Esimerkiksi eilen käsitellyssä Louko-keississä, jonka lopputulemana siis lahjustuomion saanut toimialajohtaja saa toki jatkaa hommassaan, ryhmä ei päässyt yksimielisyyteen). Varsinkin totaaliummikolle on hyödyllistä päästä keskustelemaan kokeneempien kanssa, kuulla aikaisempien päätösten taustoista sekä esittää tyhmiä kysymyksiä, miksi asiat ovat niin kuin ovat.

2. Lautakuntatyössä pääsee ongelmien äärelle

Positiivisiin yllätyksiin kuuluu ehdottomasti lautakuntatyö (tosin olen itse vain jaostossa, jolla ei ole mitään päätösvaltaa, vaan sen rooli on evästää lautakuntaa). Lautakunnat ja jaostot ovat pieniä, yhden otsikon alla kokoontuvia ryhmiä. Pienellä porukalla keskustelu on laadukasta ja virkamiehiltä voi tivata vastauksia naamatusten. Hyvät uutiset kaikille halukkaille ovat, että moneen lautakuntaan pääsee, jos on ollut ehdolla ja saanut pari ääntä! Ei siis tarvitse olla valtuutettu päästäkseen päättämään.

3. Asia nimeltä valtuustosopimus

Sitten kaiken valtuustossa kököttämisen ja äänestysten häviämisen jälkeen sähköpostiin putkahtaa asia nimeltä valtuustosopimus (pätee myös lautakuntasopimuksiin). Kyseisen dokkarin pointtina on listata asiat, jotka otetaan ensi kaudella käsittelyyn, mikä käytännössä on koko homman idea. Joku itselleni hämäräksi jäänyt taho siis laatii ns. pohjan, johon voi ehdotella lisäyksiä. Neuvottelutoimikunta (tms) päättää, mikä menee läpi, ja joskus käy niin, että saa jonkun itselleen tärkeän lauseen läpi. 

Näitä dokkareita toki virkamiehet sitten tulkitsevat niin kuin tulkitsevat, mutta jos pystyy vetoamaan johonkin kirjaukseen, on vahvoilla.

Tässäpä nämä. Yritin olla lyhyt, mutta eihän siitä mitään tullut. Ehkä tämä teksti kuvastaa sitä, että kuntapolitiikka on maratonlaji. Pitäisi jaksaa jankuttaa niiden Omien Tärkeiden Asioiden puolesta vuosikaupalla ja toivoa, että jonain päivänä saa enemmistön taakseen. Valitettavasti minä olen hyvä vain pikamatkoilla, joten minun vaikutusmahdollisuuteni ovat muualla. En edes pidätä oikeutta takinkääntöön.

16 kommenttia:

  1. Ootko yksin siellä jaostossa vai onko siel muitaki vihreitä?
    Noi ryhmäkokoukset on varmasti antoisia ja pääsee asiaan sisälle paremmin.
    Itteä harmittaa ja on pettynyt sekä melkein huijattu olo, kun tulin houkutelluksi mukaan vaalitohinoissa ja kun pöly laantui niin ihan yksin on uppoummikkona saanut olla. Sen siitä kai saa kun innostuu pienpuolueesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, oletko pieneltä paikkakunnalta? Jaostossa on muitakin vihreitä - ja tosi fiksuja vihreitä onkin! Olen muutenkin ollut iloisesti yllättynyt ryhmän tolkullisuudesta.

      Poista
  2. Hei joskus lupasit Vuoden mutsin puolella kirjottaa tänne ehkäisystä, olikohan sterilisaatiosta. Olisiko tätä tekstiä saatavissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tämä on työn alla - tulossa siis kun ehdin!

      Poista
  3. Kauheasti aihe tuntuu kaikkia kiinnostavan :D

    VastaaPoista
  4. Todellakin kiinnostaa, mutta itse ainakaan mitään aiheesta tietämättömänä en osaa esittää edes tyhmiä kysymyksiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tässäpä se kuntapolitiikan isoin haaste. Ei ole kovin lähellä asukkaita tämä tekeminen. :(

      Poista
  5. Kiitos tästä tekstistä! Vähän sama olo kuin ylläkin, että ei oikein osaa kommentoida. Täytyy sanoa, että on kyllä aika masentavaa, että noinkin tarmokas(-kaan oloinen :D) ihminen 'uupuu' koneiston edessä heti alkuunsa. Ugh. Tarttis tehdä vähän isomminkin jotain, näköjään! Kokouskäytännöt, valmisteluprosessit, poliittisten näkemysten kuulemismenetelmät... noin alkuun.
    t. ninu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarttis todellakin tehdä isommin jotain uudistusta. Se lähidemokratian lisääminen olisi erittäin hyvä startti. Ja sitten näkisin, että tämä kuntapolitiikka pitäisi jotenkin alistaa joukkoälylle - tehdä pakolliseksi, jollain tavalla jokaiselle kuuluvaksi "yhdyskuntapalveluksi", koska vapaaehtoisuus ei vain toimi. Nykyisellä mallilla tänne valikoituu tosi omituiset tyypit - kuten allekirjoittanut.

      Poista
  6. "Näitä dokkareita toki virkamiehet sitten tulkitsevat niin kuin tulkitsevat, mutta jos pystyy vetoamaan johonkin kirjaukseen, on vahvoilla."

    Itse perusturvalautakunnan alaisena korkeakoulutettuna virkamiehenä koen ärsyttäväksi vastakkainasettelun kunnanvaltuutettujen ja virkamiesten välillä. Siteeraamastasi lauseesta olen aistivinani tuota vastakkaisasettelua kuten myös seuraavasta lauseesta: "Pienellä porukalla keskustelu on laadukasta ja virkamiehiltä voi tivata vastauksia naamatusten."

    Henk.koht. pyrin noudattamaan ammatillisia, eettisiä, juridisia ja inhimillisiä periaatteita työssäni sosiaalialalla. Mielestäni valtuutettujen ja virkamiehien pitäisi olla samalla asialla - kuntalaisten asialla. Virkamiehet tekevät ammattilaisina työtään ja valtuutetut toteuttavat edustuksellista demokratiaa ja jotenkin pitäisi löytää keskinäinen kunnioitus ja luottamus. (Todettakoon tosin, että olen itsekin hyvin pettynyt joihin asioihin tässä demokratian muodossa siinä missä joihinkin virkamiehiinkin.) Haluaisin tietää,mistä se luottamuspula nousee? Tehdäänkö työtä liian kaukana vastapoolista, häviääkö tietoa matkan varrella kun katutason työntekijät ja valtuutetut tahoillaan yrittävät saada selkoa toistensa tekemisistä? Vai liittyykö tähän jotain historiallista painolastia, jota en tunne? Mielelläni kuulisin näkemyksiä.

    Aina voidaan sanoa että virkamiehet vain nostaa palkkaa ja pyrkii takaamaan työnsä tarpeen tulevaisuudessakin ja että poliitikot vain narsistisesti korottavat egoaan ja möyhkäävät kuvaamaasi tyyliin kokouksissa. Hohhoijaa. Tietysti löytyy kaikkea maan ja taivaan alta, mutta fiksua ja tarkoituksenmukaista olisi yrittää rakentaa yhteisymmärrystä parhaimman mukaan. Jos siis ei ole jo riittävän viittuuntunut, koska silloin se on tietty hieman vaikeaa. yt. eräs tantta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mähän lähdin tähän hommaan ihan puhtaalta pöydältä, vailla mitään ennakkoluuloja virkamiehiä kohtaan, mutta yhteistyö on ollut vähän takkuista verrattuna esimerkiksi "normaaliin" yritysorganisaatioon.

      Tuossa hyvin listasit niitä syitä, avoimuutta itse kaipaisin eniten lisää eli kaikille näkyvää tekemistä, tiedotusta ja valmistelua (esim. mitä tpahtuu valtuuston toivomuksille on täysin epäselvää - kuka valvoo / raportoi?). Toinen, mitä puuttuu on can do -asenne. En mielestäni juurikaan saa vastakaikua kehitysideoille, toki voi hyvin olla, että ne ovat huonoja. Kolmanneksi koen, että pitäisi olla hirveän hyvät historiatiedot, jotta kehtaa mitään esittää. Usein vastaus on että "yritetty on", mutta sitten epäonnistumisen syitä ei ole oiekin osattu kertooa.

      Moni ongelma johtuu tietty ihan siitä, että virkamiehelle tämä kaupungin hoitaminen on kokopäivätyö ja luottamushenkilölle jonkinasteinen harrastus. Tämä on itselleni se konkreettisin ongelma kun on päivätyö, iltatyö ja kersat.

      Poista
  7. Moi!
    Uppsalassa siirrytään 9 vuoden sisään luomuruokaan päiväkodeissa ja kouluissa. Mitenhän tämmöisen päätöksen saisi Espooseenkin ? http://www.svt.se/nyheter/regionalt/svtuppland/100-procent-ekologiskt-i-skolmaten

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas! Mä en itse näe, että luomuruoka on se vastaus vaan enemmänkin pitäisi lisätä laatua ja kasvisruokaa.

      Poista
  8. Hmm.. masentavaa. Tarkoittaako tämä sitä, että kannattaa jatkossa äänestää vain niitä, jotka ovat toista/kolmatta/kymmenettä kertaa ehdokkaana, eli jättää ensikertalaiset äänestämättä, koska perusasioiden omaksumiseen ja "sisäpiiriin pääsemiseen" ei yksi vaalikausi riitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tosi hyvä kysymys! Teen tästä oman postauksen!

      Poista
    2. Kiva! On nimittäin asia mitä oon toistuvasti vaalien alla miettinyt! :)

      Poista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...