Tietoa mainostajalle ›

10.1.2014

Älä kuuntele itseäsi

Tuijotin eilen marketin kassajonossa yhtä akkainlehteä, jossa vinkattiin, että lukijoiden tulisi tänä vuonna kuunnella itseään.

Tiedätte. Ihmisen pitäisi herkistyä ottamaan vastaan koko psyko-fyysis-sosiaalisen kehonsa viestit, tehdä niin kuin sydän sanoo ja hyvältä tuntuu.

No tehdäänpä!

Ei, kyllä minä tilasin oikeasti salaatin.

Ihan ensimmäiseksi aivoni ehdottavat, että menisin seuraavan kerran töihin joskus maaliskuun loppupuolella. Koska aamulla klo 7:30 on edelleen yö. Sydänkin kehottaa nukkumaan paljon ja välttämään ulko-oven avaamista muille kuin pizzalähetille. Ja kyllä, muu ruumis komppaa ja yliminä hyrisee tyytyväisyydestä.

Väitän, että itsensä kuunteleminen on pelkkä karhunpalvelus. Aivothan yrittävät lähinnä johtaa minua harhaan! Käsi sydämelle: kuinka monen tekee oikeasti mieli syödä lounaaksi vihersmoothie tai kasvissosekeitto? Itseään kuuntelevat ihmiset valitsevat lounasravintolaksi sen, jonka listalla rasvaisin mahdollinen hampurilainen. Ja kuka haluaa duunipäivän jälkeen lähteä pirteässä räntäsateessa lenkille ja vielä venytellä sen jälkeen? Ihan parastahan olisi köllähtää sohvalle ja korkata netflix, suklaalevy ja viinipullo.

Itsensä hiljentäminen sen sijaan on ihan älyttömän tärkeä taito. Omia vaikuttimiaan ja mielihalujaan pitäisi pikemminkin epäillä paljon useammin. Emme me ole kovin fiksuja ja mitä itseanalyysiin tulee, olemme vielä törkeän subjektiivisiakin.

Nähdäkseni itsensä hiljentämisen opettelu aloitetaan noin kaksivuotiaana, jolloin tekee mieli kumauttaa lääkärilaukulla päähän kaikkia, jotka ovat telkkarin edessä. Vähän myöhemmin tätä tärkeää taitoa harjaannutetaan joukkuelajeissa, taloyhtiön pihatalkoissa ja hiekkalaatikolla.

Joo, joo. Tiedän. Hyväähän ne lehdet vain tarkoittavat. Minä sanon silti itselleni, että käy nyt hyvä velliperse ostamassa se salikortti, kun siitä talvipyöräilystä ei ole tullut juuri mitään. Mutta aloita vasta helmikuussa, kun kaikki ovat alkaneet kuunnella itseään ja salilla on mukavan tyhjää.

29 kommenttia:

  1. Edellisessä kirjoituksessa ei ollut mitään järkeä (ennakkoluuloista ja epäanalyyttistä höpötystä), mutta tää oli hyvä! Olet 100% oikeassa.

    VastaaPoista
  2. Asiaa :) mua on aina vähän hymyilyttänyt nämä kuuntele kehoasi jutut. Lähinnä just siks, että mun kroppa yleensä huutaa vaan pizzaa, kahvia ja suklaata... Kroppaa yritän kuunnella lähinnä urheilusta palautumisessa, mutta ei sekään yleensä mene ihan putkeen. Pääsääntöisesti treenaan ihan väärin, mutta pääasia onkin saada hyvä fiilis vaikka tuloskehitys on kaukana optimista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, mun kroppa haluaa palautua urheilusta yleensä viikon verran. Yritän olla kuuntelematta tätä toivetta, sillä kävelylenkki ei ole kovin kuluttava treeni. :D

      Poista
  3. :D Nyt kyllä tuli hyvä mieli! Koska juuri näin miunkin kroppa huutaa, ja oon miettinyt, miten jonkun voi oikeasti tehdä mieli valita se vihersmoothie ;) No, koitan hiljentää sisäistä ääntä viimeisestä konvehtirasiasta kaapissa ja ottaa vaikka porkkanan kahvin kanssa. Miksei, täällähän eletään vaan kerran ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä, onneksi se järjenkin ääni pääsee välillä huutelemaan. :)

      Poista
  4. Mäkin mietin ensin että jes, näin se menee. Mut mietin tarkemmin. Nyt kun otin tosi rennosti koko joulukuun (sekä kipeänä olon että pikkujoulun kunniaksi) niin huomaan ettei se lopulta menekään ihan niin, että kroppa/mieli viestittää suklaata ja sen sellaista. Loppujen lopuksi ei tullut hyvä fiilis, siis kroppa ja sitä kautta se mielikään ei tykännyt. Nyt kun palasi takaisin turvalliseen ruotuun, niin elämäkin kulkee taas ns. raiteillaan. Tämäkin on kaksisuuntainen juttu. Toki jotkut syntiseksi luokitellut jutut on sellaisia, joita mieli/kroppa kaipaa, mutta loppujen lopuksi se ei olekaan hyväksi. Hassu juttu. Mulla tällainen näkemys. Sitten on vielä se, että aina ei oikeasti tiedä mitä kroppa tarvitsee...minä ainakaan. Salatiedettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kroppa on tottunut liikkumaan, kestää aikansa ennenkuin se adaptoituu liikkumattomuuteen. Mulla käy aina talvella niin, kun vihaan ulosmenemistä marras-maaliskuu välisenä aikana.

      Poista
    2. Älä mene ulos, vaan sisään - salille. :) Kiitos Katja muuten tosi hyvästä blogista!! Meissä on yllättävän paljon samaa. ;)

      Poista
  5. Aamen. Tai niinku Johki tuossa yllä sanoo, joskus kroppa puhuu terveyden puolesta asiaakin, mutta enimmäkseen jos itteensä alkaa kuunnella, niin kuuluu vaan ädläystä ja kuolaamista.

    VastaaPoista
  6. Minun keho kyllä huutaa liikuntaa, ulkoilua ja kevyttä, terveellistä kasvispitoista ruokaa ja ainakin toistaiseksi myös tipatonta tammikuuta, kun joulukuu meni vähän päinvastaisessa moodissa. :) Joulukuussa taas viininjuonti, mässäily ja sohvalla löhöily oli juuri sitä mitä tarvitsin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että sulla on viestinnässä vaihtelua! ;)

      Poista
  7. Hyvä teksti!

    Mutta minä koin jouluna samaa kuin Johki. Vietimme joulua mökillä, sää oli kurja ja alueen tiet sellaisessa pääkallokelijäässä ilman hiekoitusta, että kävely teillä oli mahdotonta. Viikon loppupuolella pää meinasi oikeasti ryhtyä hajoamaan siitä liikunnan puutteesta. Samoin kinkusta ja suklaasta. Eli kyllä kropan jossain kohtaa alkaa tehdä mieli urheilua ja kasvissosekeittoa, mutta aika paljon vähemmän, mitä liikuntasuositukset ja ruokaympyrät sanovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu että talvella pimeys sekoittaa kaikki kehon viestit, jotka olisivat kuuntelemisen arvoisia. Kesällä terveellisesti eläminen on vähän luonnollisempaa. :)

      Poista
  8. Kiitos. Pidän todella sinun näkökulmistasi ja tavoista lähestyä asioita ja ilmiöitä. Respect!

    Pauliina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos! Välillä tulee parempaa kuin välillä.

      Poista
  9. Jaa, mulla toi ei toimi noin. Lopetin just kahvinjuonnin kun toimin elimistön tunteiden mukaan, en vanhojen tottumusteni. Nyt menee vihreää teetä tilalla ja olo on ihan toinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäys allaolevaan kommenttiini: Juuri niin, että kun vähentää totuttuja "tekee mieli" -juttuja, niin kuulee/tuntee todella, mikä tekee keholle (tai mielelle) hyvää. Mutta ei se onnistu, ellei ensin pysähdy ja tee tilaa.

      Poista
    2. Mä taas olen aloittanut kahvinjuonnin ja heivannut vihreän teen, josta en ole koskaan pitänyt. Ja ihan sama meno. :D

      Poista
  10. Heh. Musta ongelma on se, että tätä itsensä kuuntelemista juurikin niissä naistenlehdissä mainostetaan ja markkinoidaan vähän (tai paljon) typerästi. "Itsensä kuunteleminen" on niissä ihan sama asia kuin aiemmin oli itsensä hemmotteleminen. Eli jotain hyvin pinnallista.

    Minulle itsensä todellinen kuunteleminen tarkoittaa juuri sitä, että hiljentää, pysähtyy, antaa vähemmän tilaa mielihaluille, ja kuuntelee, mikä on todella HYVÄKSI minulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis sehän on vaan mahtavaa, jos jonkun kroppa todella kertoo jotain terveyssuositusten mukaista! :)

      Poista
    2. Ehkä tarvittaisiinkin joku asiallinen naistenlehti kertomaan, että sitä sisäistä ääntään tulee kuunnella kriittisesti ja kyseenalaistaa mielihalunsa vetää hillittömät määrät suklaata, vaikka se kieltämättä usein tuntuukin tosi hyvältä idealta.

      Poista
  11. Itsestäni huomaan, että kehoni kyllä usein kertoo mihin suuntaan hyvä mennä ravinnon suhteen, mutta en usein malta kuunnella. Haluan mennä halun perässä :) Eli tosiaan - hiljentyminen, hiljaisen äänen kuuntelu tarpeen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan, että multa ei vaan tule mitään hiljaista ääntä. Mutta eipä tikittänyt biologinen kellokaan, että ehkä tässä kropassa on joku tekovika. ;)

      Poista
  12. Jäin tämän luettuani miettimään että se mitä haluaa ja mitä tarvitsee on usein vähän eri asia. Ehkä mieli ja kroppa viestivät tarpeista, mutta usein laiskuuttamme turvaudumme siihen mitä sillä hetkellä haluamme. Lohtusuklaa jne...

    VastaaPoista
  13. Voi ei, älä alennu käyttämään termiä akkainlehti. Jos naiset sättivät toisiaan ja kutsuvat tosiaan akoiksi, mitä meille jää muita vastaan? Naisille suunnatut ja ei-naisille-suunnatut aikakauslehdet ovat sitä paitsi melko monipuolisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täh. Akkainlehti on akkainlehti, ihan kaikella ystävyydellä. En minä niitä lue kuitenkaan. :)

      Poista
  14. Täällä on itse asiassa yksi, jonka oikeasti tekee mieli sitä vihersmoothieta joka päivä. :) Pahaahan se on kuin mikä, mutta siitä tulee oikeastaan aika hyvä olo. Viikonlopun porsailusta jäi lähinnä ällön tahkea olo päälle eikä edes suussa maistunut oikeastaan kovin hyvälle. Ehkä vähän sama ongelma kuin ylempänä, että kroppa kyllä huutaisi oikeaan suuntaan, mutta mieli on heikko.

    Joka tapauksessa äärettömän asiallista tekstiä! :D

    VastaaPoista
  15. Hauska blogi!!! Uusi lukija ilmottautuu siis =)) tervetuloa meitä seuraamaan tutipuu2012.blogspot.fi

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...