Tietoa mainostajalle ›

14.6.2013

Eskarilaisen huone vol. 1

Ihmettelin taannoin, miksi ipana seisoo kirjoituspöytänsä ääressä. Vastaus oli kuin puujalkavitsistä: koska se ei mahdu istumaankaan. 


Edellisen kerran huonetta tuunattiin lamppukarusellin yhteydessä.

Paitsi lasten vaatteet myös kalusteet jäävät pieniksi.

Jäin katsomaan Skidin huonetta sillä silmällä. Se on sisustettu aivan omakehittämäni feng shui -menetelmän avulla: hyvä mieli tulee siitä, että kaikki kodin ylimääräiset huonekalut sijoitellaan lastenhuoneeseen, jotta ne eivät häiritsisi talon muuta sisustusta. Muistelen luvanneeni itselleni, että mietin tätä sitten myöhemmin. No, nyt on se myöhemmin.

Aloitan siis projektin, jossa tehdään pikkutytön huoneesta eskarilaisen huone. Tarvitaan uusi sänky nykyisen kiertäessä pikkusiskolle, monipuolisemmat säilytystilat ja kunnon kirjoituspöytä. Ja sitten tarvitaan ratkaisu käytetty-mutta-ei-vielä-likainen -sarjan vaatteille.

Muistaakseni lastensängyt olivat rumia. Kun kysyin lastensänkyä Unikean Tuukka Virkkilältä (tilasin häneltä viime kesänä mahtavan laatikkosängyn), hän vastasi vähän anteeksipyytävästi, että ei ole. Hänen mallistossaan ei oikeastaan ole mitään lapsille, vain cottage-mallinen perussänky löytyy. Miksi?

"Ihmisten mielessä pieni sänky tarkoittaa halpaa sänkyä, vaikka yhtälailla niihinkin menee materiaalia ja ne tehdään käsin. Toisekseen edullisten lastensänkyjen tekijöitä on ihan tarpeeksi, niin en ole sille tielle lähtenyt," Virkkilä selittää.

Perhana. Tämä pätee tietysti kaikkiin lasten kalusteisiin.

Olen itse siitä outo kuluttaja, että en näe halvan huonekalun ostamisessa mitään järkeä - oli kyseessä sitten lapsi tai aikuinen. Halpa tarkoittaa useimmiten kaukaa roudattua lastulevyä, jonka jälleenmyyntiarvo on miinuksen puolella - jos se edes kestää elinkaarensa loppuun. Miksei lapsellekin ostettu huonekalu voisi olla investointi, kuten mikä tahansa laatuhuonekalu?

No, koska kaikki haluavat niitä halpoja ja helppoja ratkaisuja, ei suunnittelussakaan tarvitse pyrkiä kestävyyteen ja pitkäikäisyyteen.

Mutta voisiko? Heitin Virkkilälle haasteen: duunaa mulle tyylikäs, kohtuuhintainen lastensänky, joka toimii pinnisiän ohittaneesta parikymppiseen - ja ehkä siitä eteenkinpäin. Hän lupasi palata asiaan!

Ensi viikolla lisää lastenhuoneen sisustusasiaa! Mukana yhteistyökumppanina on eräs toinen suomalainen huonekaluvalmistaja ja teille taas luvassa tarjous...

Ps. Huutis on taas laulanut - nappaa itsellesi mahtihyvä kirjahyllysarja!

19 kommenttia:

  1. Ostakaa 120 cm levee jenkkisänky pehmeällä päädyllä. Niin me vihdoin tajuttiin tehdä erilaisten lastensänky-kokeilujen jälkeen. Ei lapset tartte lastensänkyjä vaan kunnon sänkyjä kunnon patjoilla ihan niin kuin aikuisetkin! Patja-takuu tässä meidän sängyssä on 10 vuotta, joten kestää varmasti pitkälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika harvaan suomalaiseen lastenhuoneeseen mahtuu 120 cm leveä sänky... Meilläkin on edessä sängyn hankinta lapselle ja haluaisin toki olla mahdollisimman taloudellinen ja ostaa yhden hyvän, joka kestää ainakin kouluvuodet. Toisaalta kerrossänkykin säästäisi, jos ei rahaa niin ainakin tilaa, kun toisellekin pitää parin vuoden sisällä saada pinnistä isompi nukkumapaikka. Mutta jos ostan minkään normaalikokoisen, "ei-lasten" sängyn, ei huoneeseen enää paljon muuta mahdukaan. Pitää siis sopeutua ja valita huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.

      -Niina

      Poista
  2. Samoin, meilläkin linja on ollut pinnasänky-sänky, eli en ole tunnustanut sellaista konseptia kuin "lastensänky".

    VastaaPoista
  3. Kannattaa katsoa Avaroom tai joku sellainen suomalainen. Niillä on tosi hieno kerrossänky ja parvi ja sänky jne. lapsille ja aikuisille. Mun vanhemmat osti mökille kerrossängyn, kun se oli ainoa, joka mahtui leveyssuunnassa huoneeseen parisängyn viereen.

    VastaaPoista
  4. Appeni on tehnyt miehelleni sängyn puusta/levystä silloin kun hän on ollut pieni. Nyt samainen sänky on meillä, tosin uudelleen maalattuna, lapsella. Ja vaari on rakentanut sängyn siihen malliin että mittaa saa lisää aikuiseksi asti.
    Siis meillä on se sellainen "päästä vedettävä" malli. Mutta on tukeva, painava ja taatusti uniikki. Kuopukselle moista ei sitten ollutkaan tarjolla joten käytössä on kyllä puinen lastensänky mutta kaupan versio -ja ihan kräpsä vaarin tekoon verrattuna.
    -J-

    VastaaPoista
  5. Toi käytetty-mutta-ei-vielä-likainen -sarja on kyllä vaatesäilytyksen ongelma meilläkin, omani on kylppärissä tosi esteettisesti pyykkikaapin päällä, miehen vaatteet sohvan käsinojalla ja lapsen taas pitkin lattioita (jolloin ne aika pian päätyy siihen likainen - sarjaan). Taaperoiden vaatteissa on se hyvä puoli, että ne voi aina laitta suoraan pyykkiin, varsinkin näin kesällä. Mutta jos löytyy ratkaisu, niin jaa se toki.

    VastaaPoista
  6. Meillä puolipitoiset vaatteet laitetaan puolipitoisten vaatteiden koriin - ppvk. Sieltä saa sitten kaivella mieluisia aamuisin. Illalla lasten pitää osata riisuessaan päättää kuuluko vaate pyykkikoriin vai tuonne puolipitoisiin. Hyvin osaavat 5- ja 3-vuotiaat.

    VastaaPoista
  7. Muuramen lasten kalusteet minusta hyviä, meillä jolla, joka venuu lisäö pituutta ihan täyspitkäksi. Sen voi myös laittaa kerrossängyn yläsängyksi jos tarve tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan, näillä menee pituutta ja patjaa vaihdellen ihan pinniksestä aikuisikään. Lisäksi sängyn alle saa mm vetolaatikon, jossa taitettavat jalat, josta saa samalle tasolle vieraspedin kun yökyläilyikä pukkaa päälle. Laatikkoa voi toki käyttää esim petivaatteiden säilytykseen. Muuramen muutkin kalusteet ovat fiksusti ajateltuja, esim kirjoituspöytä irrallisella laatikostolla muuntautuu sivupöydälliseksi jos laatikot siirtää pöydän alta. Muostan kuulleeni, että laatikoston päälle saa myös hoitopöytä'levyn' joten samoja laatikoita voi käyttää syntymästä hautaan.

      Poista
  8. Meillä roope&Riikka kerrossänky. Suomalaista työtä pohjanmaalta, päästä vedettävä, voi olla kerrossänkynäkin lyhyempi tai pidempi. Pisimmillään ihan normisängyn kokoinen eli saavat nukkua niissä niin kauan kuin kotona asuvat. Ollaan oltu tosi tyytyväisiä!

    VastaaPoista
  9. Stockholm Englesson white wash tms. (170x70cm) tuli meille vähän yllättäen. Inhosin kaikkia lasten sänkyjä ja myös valkoista. Ostettiin samaa sarjaa lipasto ja myöhemmin myös hylly. Huonona puolena, että pikkasen hintavampia, mutta ei nyt mitään mahdotonta. -Heidi

    VastaaPoista
  10. http://www.puupajasteela.com/

    Nyt täytyy erittäin lämpimästi suositella yllä linkattua Puupaja Steelaa. Meillä on tytöllä heiltä sänky, kirjoituspöytä, jakkara pöydän ääressä ja kirjahyllykkö, pojalla kaappi. Tuotteet ovat oikeasta puusta, ja vähemmän myrkyllisellä maalilla maalattuja tai vahattuja, mieluisia malleja ja muotoja.
    Tytön sänky venyy tosi pitkäksi, emme ole vielä maksimitassa, 8-vuotias typy.
    Tilasimme mittatilauksen kaapistot portaiden alle, olen todella tyytyväinen, löysin vielä senkkilaatikoston tarjoussivuilta perimmäiseksi portaiden alle, avot! Nyt säilytystilaa on eri tavalla. Ja vielä pari kirjoituspöttää on heiltä. Kerran ajoivat tilauksen peräkärryllä Järvenpäähän, kaapit tulivat Matkahuollon kautta.

    terkuin Johanna Jäkestä

    VastaaPoista
  11. Meidän pojalla on Unipuu-sänky, päästä vedettävä, ihan aikuisen kokoon asti. Muokattavissa kerrossängyksi, plus ostavissa lisävarusteina sivulaita, hylly, sängynaluslaatikko. Sievä Sisuste Oy:n valmistama (Hollola).

    t.L.

    VastaaPoista
  12. Eräältä sisustussuunnittelijalta kuulin vinkin, että kodin kaikkien sänkyjen olisi hyvä olla aikuisten kokoa, ja mahdollisuuksien mukaan jopa kahdennukuttavia. Taapero voi kasvamista odotelessa käyttää tyhjää sängynpäätyä vaikka pehmoeläinsäilönä. Tämä antaa mukavasti liikkumavaraa, kun joku sairastaa, tulee yövieraita, lapset vaeltavat yöllä aikuisten sänkyyn tms. normaalisettiä. Jos omassa sängyssä tulee ahdasta, niin aikuiselle saattaa löytyä loppuyöksi mukava peti lastenhuoneesta. Tai kun mummo tulee yökylään, niin 2 hlö oman perheen väkeä voi tilapäisesti majoittaa yhteen 110-120 cm leveään sänkyyn ja yksi peti vapautuu mummolle. Kätevämpää ja mukavampaa kuin pumpattavat varapatjat tai vuodesohvat, mutta vaatii siis tietysti jonkin verran lattiapinta-alaa.


    VastaaPoista
  13. Jossain sisustuslehdessä oli vinkkinä, että jalallista naulakkoa voi käyttää "puolipidettyjen" vaatteiden säilöntään.

    VastaaPoista
  14. Meillä on lapsilla ollut aikasemmin Unipuu sarjan sängyt hyvällä runkopatjalla.
    On toiminut meillä hyvin, ne kun saa tarvittaessa myös kerrsosängyksi.
    Viime syksynä vaihdoin 16 ja 13 vuotiaalle 120 cm runkopatjat, koska tytöt halusivat leveämmät sängyt. Unipuu sängyt meni hetkessä kaupaksi Torin kautta. Noissa 120 cm sängyissä nukkuu hyvin yksi "yökyläkaverikin", joten aina ei tarvitse kaivaa varapatjaa varastosta. =)

    Työpöytiä meillä on ollut ( ja on vieläkin) lastenhuoneissa, mutta lapset ei ole koskaan läksyjä tai muutakaan niillä tehneet... Läksyt tehdään meillä ruokapöydällä ja tietokonetta käytetään yleensä sängyssä tai lattialla. Olen miettinyt, että taidan tänä kesänä/syksynä myydä nekin pois kun vievät turhaa tilaa. Ja hankkia tilalle kunnon säilytyskalusteita.

    VastaaPoista
  15. Meillä Muuramen Jungmanni& Jolla kombinaatio. Musta täysin ylihinnoiteltu mutta onneksi sentään jälleenmyyntiarvo ok. Jostain syystä lastensänkyen design on useimmiten kamalan raskasta ja kömpelöä tai sitten sellaista oksamäntyosastoa. Nyt tällä kokemuksella (lapset 7 ja 10) voin todeta, että ainakin isomman sänky menee vaihtoon 2-3 vuoden kuluttua. Vaikka pituus riittäisi, lastensängyt ovat niin matalia ettei niihin ole kiva kömpiä nukkumaan enää isompana. Jollaan ei saa edes mahdutettua niin paksua patjaa, että teini voisi nukkua mukavasti. Eli tässä sänkyasiassa tuskin on täydellistä vauvasta aikuiseksi-ratkaisua :)
    Sessan

    VastaaPoista
  16. Esikistyttömme ollessa ekaluokkalinen kiinnitin huomioni mm siihen kun hän kotona käveli aina varpaillaan. No käydessäni juniorin kanssa neuvolassa kysäisin samalla tästä varvastus-asiasta. Neuvolatädin vastaus olisi saattanut saada herkkähermoisemman äidin raiteiltaan. " Saattaa olla, että tyttäresi on kehitysvammainen" No eihän siinä mitään, mutta kun kukaan ei ennen tuota ollut neuvolassa eikä koulussa kiinnittänyt huomiota tähän kehitysvammaisuuteen niin epäilin diagnoosia.Toki aloin tarkkailla tyttöä hiukan tarkemmin enkä pitänyt häntä siltikään vammaisena. Ja huoh, eräänä päivänä tajusin mistä varvastelu johtui; eihän hänen huoneessaan pystynyt muuten liikkumaan kun lattia oli niin täynnä rojua ja se kävelytyyli jäi päälle. Ettei ihan jokaista diagnoosia kannata ottaa tosissaan , oli tämän jutun opetus.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...