Tietoa mainostajalle ›

1.3.2013

Sokerittomuus - uhka ja mahdollisuus

Se on ohi nyt, sokerittomuuselämäni. Tehtäköön ihan alkuun synnintunnustus. Sen 50-50 mehuvesiblandiksen aamupalalla jo tunnustinkin, mutta sen lisäksi napsahti vielä

  • yksi laskiaispulla, joka sisältyi lounaan hintaan,
  • yksi lettu mansikkahillolla, joka sisältyi lounaan hintaan,
  • Yksi mojito, jossa oli sokeria vähän liikaa.
  • kaksi viinikumia, jotka kahmaisin suuhuni palaverissa ihan ajatuksissani ja vasta kun ne koskettivat huulia tajusin, mitä olin tekemässä, mutta en kehdannut enää laittaa takaisinkaan kun näytin jo muutenkin peuralta ajovaloissa (ja ai jumantsuikka, ne oli ihan tuoreita ja sairaan hyviä),
  • stevia maistuu kahvissa kitkerältä (?), joten kolme puolikasta sokeripalaa olen latteeni molskauttanut.
Mutta siinä se. Puolitoista kuukautta vierähti alkuvaikeuksien jälkeen aika nopeasti. 

Muutama havainto.

1. Sokerihuurrettuja tuotteita on ihan joka puolella. Sokerin käyttö on normi ja käyttämättömyys jotenkin poikkevaa, radikaalia ja seliteltävää, vähän samaan tapaan kuin alkoholittomuuskin.

2. Pystyn elämään helposti ilman keksiä, pullaa, mehuja ja suklaata. Heikkouteni ovat ne irtikset.* Ajattelin niitä alkuun vartin välein, viimeiset pari viikkoa enää muutaman kerran päivässä, mutta täydelliseen zen-harmoniaan en päässyt. Enkä aio testata, pääsisinkö.

3. Viikon mittaiset viekkarit yllättivät. Paleli, vitutti ja päätä särki. Piti myöntää, että tätä addiktiota on huolella kehitetty kolme vuosikymmentä. Ei se ihan kivutta irtoa.

4. Jo muutamassa päivässä häipyi turvotus. Ja ihan ilman Activiaa. Mutta tilalle tuli jatkuva nälkä.

5. Paino laski, mutta vain säälittävän kilon ja hi-taas-ti - mutta ilman minkäänlaista liikuntaa koska lapsiperhe-elämä helmikuussa. Ilman turvotusta sain kyllä kavereilta "näytät hoikistuneelta" -kommentteja. Olisiko kuukauden päästä se viimeinenkin extrakilo poissa?

6. Irtikset maistuivat tänään *todella* makeilta. En olisi ikinä uskonut, että sanoisin näin, mutta jopa vähän ylimakeilta. Selviäisin siis vähemmälläkin sokerilla. Sokeriveron kautta voisi tehdä muuveja vähemmän sokerinkäytön suuntaan.

7. Olenko tyytyväinen? Olen. Näistä haasteista oppii aina ihan helvetisti omista tavoistaan: siitä mitä luulen tekeväni versus mitä oikeasti teen.

8. Aionko jatkaa? Kyllä ja en. Irtikset palaavat hallittuna ilmiönä karkkipäivän muodossa, mutta muut eivät. Seuraavaksi otan tarkkailuun leivän mussuttamisen.

* Kohtalon ivaa, että juuri tässä välissä lanseerattiin merkkarit, (se 80-luvulta tuttu near death -kokemuksen melkein kaikille aiheuttanut malli), joita koko perkeleen avokonttori maiskutti hampaanpaikat paukkuen viikon verran. Jos tukehdun siihen huomenna, tietäkää, että kuolin onnellisena.

25 kommenttia:

  1. Söin elämäni ekaa kertaa viime viikolla (Kultasuklaan) raakasuklaata, maustettu mintulla ja hunajalla, ei yhtään sokeria. Yllättävän hyvää, ja kahdella palalla kaikkosi kaikki mahdollinen makeannälkä. Suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hunaja on miltei kokonaan sokeria. :) Mutta hyvä että toimii noin tehokkaasti! Mä en itse suklaasta niin välitä muutenkaan joten yritän etsiä joko olisi stevia-karkkeja!

      Poista
    2. Steviakarkkeja oli kaupassa, mutta taisivat olla silti osittain sokerilla, osittain stevialla makeutettuja. Jotain Haribon salmiakkia tai lakritsia ne oli, en tähän hätään muista tarkemmin. :)

      Poista
  2. Merkkareiden takia on monella jo lähteneet paikat hampaisa. ;) Ovat aika vaarallisia ja näyttävät sokerin kirot hyvin selkeästi. Mutta olen tuosta kohdasta 1 siten eri mieltä, että alkoholittomuutta en ole kyllä joutunut selittelemään. Sokerittomuutta joutuisin ihan eri tavoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen kyllä joutunut selittelemään molempia - ja kyllä mä itsekin kieltämättä kysyn syytä, jos joku tuttu kieltäytyy jommasta kummasta. Vähän älytöntä. Eihän kukaan kysy, miksi valitsen riisin sijaan perunan.

      Poista
    2. Kaikki lähipiirissäni ovat varmaan jo tottuneet omalta osaltani. Helpottaa siksi selittelyjä.

      Poista
  3. Haha mä sain eilen ihan törkeän yskänpuuskan merkkarista ja mietiskelin siinä rykiessäni että jos nyt kuolisin ni kuolisin edes merkkariin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ymmärrän!! :D Hyvä kuitenkin että oot siinä kommentoimassa.

      Poista
  4. Komentti tuohon leivän mussuttamisen tarkkailuun:

    Jätettiin syksyllä miehen kanssa leipä pois ostoslistalta (samalla jäi pois voi, juustot ja makkara). Muutamassa kuukaudessa mies laihtui viisi kiloa, minä kaksi + mun vatsa ei ole juuri koskaan turvoksissa. Appivanhemmat lähti kokeilemaan samaa joulun jälkeen ja molemmat ovat laihtuneet muutaman kilon.

    Mulle kylläkin tuli tilalle ummetusta, joten lisäsin ruokavalioon hapankorput ja erilaiset leseet, jotta vatsa toimisi paremmin. Leipää ei vieläkään osteta kaupasta, mutta leivon välillä itse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten hapankorppu on parempaa kuin leipä :) Sama tuote, eri malli!

      Rose

      Poista
  5. http://olotila.yle.fi/perhe/loppuuko-tyttojen-lapsuus-128-senttimetriin

    Ei nyt liity kirjoitukseen millään tavoin, mutta femakkolohikäärmeelle voisi olla tässä vähän välipalaa...

    VastaaPoista
  6. Oletko kokeillut niitä Truly-karkkeja joissa on vähemmän sokeria? Musta ainakin ne on hyviä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onks se dark shotsit niiden? Nehän on jumalaisia!

      Poista
  7. Niin, ja intiaanisokeria leivontaan ja kahviin, jos on välttämätöntä käyttää! Siinä on ainakin matalampi glykeeminen indeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä yritän opetella juomaan kahvin ihan kokonaan ilman! ;)

      Poista
  8. En olisi ikinä uskonut, että sokerista voi tulla vieroitusoireita, mutta ne on ihan totisinta totta. Lopetin iltanassuttelun kun päättelin, ettei aikuinen nainen tarvitse herkkupalkintoa suoritetusta päivästä joka juutaksen ilta. Hirveä kiukku ja ärtymys ja päälle valtaisa tyhjyyden tunne, kun herkkukaappi loisti tyhjänä. Kuivatuista viikunoista löysin lohduttajan alkuajoiksi, kun leuat vaativat päästä suorittamaan jauhamistehtävää, johon ne oli ohjelmoitu. Mutta kas, pian nekin alkoivat maistua ylimakeilta ja nyt sitä jo ihmettelee, kuinka helvetissä olen saattanut joskus syödä kokonaisen ison karkkipussin yksinäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salmiakki maistuu kyllä edelleen, mutta hedelmäkarkkeihin tuli vähän stoppi. Viikunat ja taatelit on muuten supermakeita!

      Poista
  9. Söin merkkareita. Ei säväyttänyt. Olenko tullut vanhaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä! Kyllä ne mulle oli ihan samanalainen kokemus kuin kakarana. Tosin hampaisiin sattui enemmän.

      Poista
  10. Kas, aloitin tänään sokeritomuuden ja viljattomuuden. Joku sanoisi karppauksen, mutta itselläni se tarkoittaa leivän mussutuksen lopettamista ja makeasta luopumista. Aion edelleen syödä perunaa, porkkanaa, linssejä jne, joten täyskarpittomaksi en ryhdy tälläkään kertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karppaaminen ei ole oikein mun juttu, muutos olisi aivan liian iso, että jaksaisin sitä seurata - ja koska tykkään perunasta, en edes halua. :) Mut mä olen nyt jo huomannut monta turhaa leipähetkeä, joita vois karsia. Palaan asiaan!

      Poista
  11. Mä kestän hyvin ilman karkkia. En osta karaa ikinä, en kaupasta enkä Makuunista, en mennessäni elokuviin. En juo sokerilimppareita enkä käytä makeuttajia mustassa kahvissani. En syö maustettuja jogurtteja enkä mitään mousseja niiden vierestä.

    Mutta.

    Pullat. Leivokset. Kakut. Keksit, suklaat. Jälkiruoat. Kaikki makeat. Aijjössös, en voi vastustaaaaaa. Entisessä duunissani otin kolmessa vuodessa kymmenen kiloa kylkiin puhtaasti korvamalla lounaat _kekseillä_. Verisuonet on varmaan hyvässä kunnossa. Täällä "uudessa" paikassa tahti on vähän laantunut, koska tajusin, että minä, joka niiden keksipakettien ostamisesta vastaa, voin myös päättää, ostanko niitä ollenkaan :)

    Leivonnaisista tuskin pääsen eroon ikinä. En edes uskalla ajatella, mitä tapahtuisi ja kuinka huonoksi menisin, jos olisi pakko alkaa vierottautua. Ehkä sekin aika tulee, mutta sitä odotellessa, kakkua ja samppanjaa kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha! Ristimme kaikilla. En mäkään halua irtiksistä eroon, mutta halusin vain näyttää niille kuka on pomo. Ne on.

      Poista
  12. Minä kuulun niihin onnellisiin jotka ei lapsuuden jälkeen ole pahemmin karkista perustaneet. Saan päänsärkyä karkeista ja muuten huonon olon liiasta sokerista. Varsinkin nyt raskausaikana en voi syödä maustettua jogurttiakaan kuin vähän ja mielellään jonkun suolaisen leivän kyljessä. Päänsärky voi liittyä lapsuuden traumaan kun aina lauantaisin oli karkkipäivä ja ilmeisesti kärsin lapsena jonkinlaisesta stressinlaukeamispäänsärystä aina lauantaisin. Nyt kroppa yhdistää nämä kaksi asiaa. "Ahaa, nyt tuli karkkia. Nyt pitää laittaa päänsärky päälle." Noh ei siitä sen enempää.

    Oma ristini on suola jota aina säännööllisin väliajoin yritän vähentää (jo teininä oli suolalakko jonka seurauksena en ole vuosiin sietänyt puurossa lisättyä suolaa). Nyt raskausaikana on aika hienosti jäänyt liika suola ja sokeri pois. Huonovointisuuden jälkeen maistoin valmisleivistäkin liian suolan ja piti pistää leipävalikoima kotona uusiksi tämän takia. Jotain hyötyä siitäkin pahuksesta selkeästi oli, mutta tilan pysyvyydestä ei toki ole takuita. Omatekoinen juureen tehty ruisleipä on paras kun tietää itse minkä verran laittaa suolaa. Se vaan saa aikaan järkyttäviä ilmavaivoja jos yhtään enempää popsii.

    Sokerista tuli joku aika sitten Prisma-dokumentti missä puhuttiin ihon vanhenemisesta ja sen ehkäisemisestä. Tämä siis lähinnä niille joita ulkonäkö kiinnostaa siinä määrin että pitää pistää elämä uusiksi sen takia ja ehkä pienenä lisä kannusteena niille jotka yrittävät vähentää sokerin käyttöä. Dokumentissa tehtiin tutkimusta missä testattiin sokerin vaikutusta ihoon. Tulos oli että diabeetikoiden ja paljon sokeria syövien iho näytti keskimäärin vanhemmalta kuin niiden jotka söivät vähemmän sokeria ja joilla verensokeri oli alhaisempi.
    Kaikkea ei toki pidä sokeasti uskoa mitä telkkarissa sanotaan, mutta tämä on niitä tutkimuksia joihin on ihan hauska uskoa ja joihin uskomisesta ei ainakaan pitäisi olla mitään haittaa.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...