Tietoa mainostajalle ›

5.10.2012

Ehdolla: vaipat vastaan ooppera

Kun allekirjoitin ehdokassopimuksen, minulta kysyttiin vaaliteemojani. Mitä haluan, mitä kannatan. Mutta sitä ei kysytty, miten rahat jakaisin. Että jos pistän rahaa leikkipuistoon, lähteekö vastaavasti mummoilta vaipat. Olisiko ollut kohtuullista, että eteeni olisi lykätty valtuutettujen arvomanifesti, kaupungin tilinpäätös, ja pyydetty viivaamaan sieltä tarpeeton yli?


Päätin tutustua tilinpäätökseen. Ajaudun vaikeuksiin välittömästi.
Espoon kaupungin tulos vuodelta 2011 on kohtuullinen. Kaupungin vuosikate on 140,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 45 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos on lähes 60 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempi, mikä johtuu ennakoitua suuremmasta verotulojen kasvusta.
Mikä hittoa katteesta otettiinkaan pois, että saadaan tulos? Fuck. Dokkarissa vilisee sanoja kuten pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot. Que? Äitini oli kirjanpitäjä, mutta omena on pudonnut puusta vähintäänkin navakassa tuulessa. Minun silmissäni tilinpäätös on kolmesataasivuinen pumaska rakettitiedettä hindiksi.

Millähän prosentilla suomalaiset ylipäätään osaavat lukea tilinpäätöksiä? Veikkaan, että en ole ihan ainut, jolla menisi talouspäällikkönä debet ja kredit sekaisin. Jos talouslukuja ei osata tulkita ja suuruusluokat ovat hakusessa, jengi voi luulla ihan oikeasti, että oopperan tuet lakkauttamalla on taas rahaa terveyskeskuksiin. Ei ihan riitä.

Nieleskelin vähän aikaa tyhjää ja kysäisin sitten Koti-insinööriltä, että miten hän voi ikinä äänestää minua kun varsin hyvin tietää, miten matemaattisesti lahjakas olen. Ukko totesi, että meillä on valtiovarainministerinä luokanopettaja, tuskin matematiikan.* Niin, eivät ekonomitkaan voi kaikesta päättää. Demokratiaan ei voi olla epäpätevä. Onko se sitten hyvä vai huono.

* Niin, ja sitten hän lisäsi, että voi hyvin kiristää minua äänellään vielä kuukauden päivät ja manipuloida jos pääsen läpi. Jep. Vain insinöörien huumorintaju ylittää heidän matemaattiset lahjansa.

KUVA: Flickr / Images of money

17 kommenttia:

  1. Jes, jatko-osaa ja niitä ratkaisuehdotuksia odotellessa..
    Just äsken mietin, että pitääpä ehdottaa jotain rahanjakopohdintaa sulle. Eli tsemppiä sen tilinpäätöksen tutkimiseen ;)
    -tapiolan mamma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti. :D Mut ei mulla ole senkään jälkeen pätevyyttä yksityiskohtaiseen rahanjakopohdintaan, veikkaan että aika ehdokkaalla harvalla on. Oletan että näitä ei myöskään yksin tarvitse pähkäillä. Periaatteeni on se, että lapset ja vanhukset pitää hoitaa vaikka sitten veroja korottamalla ja se ennakoiva terveydenhoito on ihan ykkösasia. Vaalikoneiden vastauksista näkee tuota ajatusmaailmaani tarkemmin, annoin perustelut kaikkiin mielestäni tärkeimpiin kysymyksiin.

      Poista
  2. Tästä ei kannata tehdä liian vaikeata: et sinä kaikesta kaupungin rahankäytöstä päätä, vaikka tulisitkin valituksi. Jokainen ajaa ennen kaikkea niiden asiaa, joita edustaa. Niillä muilla hurjan tärkeillä asioilla on omat edustajansa. Loppuviimeksi ei ole kyse siitä, mihin satsataan lisää rahaa, vaan mistä leikataan vähiten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Jos siellä yksinään joutuisi kaikesta päättämään, en olisi lähtenyt ehdolle, kun ei ole pätevyyttä. Mutta huomautan vielä, että verojen ja palvelumaksujen korottaminen, rahastojen purkaminen, kaupungin omaisuuden myyminen ja ihan uusien tulovirtojen kehittäminen ovat myös vaihtoehtoja.

      Poista
  3. Olen Riittan kanssa eri mieltä. Kuka sitten katsoo kokonaiskuvaa?

    Olipa iso klöntti tietoa tuossa tilinpäätöksessä. Nopealla selaamisella kannattaa tutkia sivulta 92 eteenpäin, niin näet tosiaan missä suuruusluokissa liikutaan eri osastoilla:
    Yleishallinto 50 790 000
    SoTe 563 153 000
    Sivistys 564 473 000
    Tekninen 69 258 000
    Palveluliiket 190 000

    Hyödyllistä olisi saada listaus siitä, mitkä kustannukset johtuvat lakisääteisistä asioista ja mitkä eivät. Esim. yleishallinnossa tehdään paljon lakisääteisiä asioita, joilla pyörii demokratia, maksetaan sairaanhoitajien palkat, yms., kun taas kirjastopalvelut ovat käsittääkseni vapaaehtoisia järjestettäviä. Niitä euroja voisi sitten laittaa vastakkain.

    Hedelmällisintä kuitenkin olisikin tietää, millä eri tavoin lakisääteiset palvelut voitaisiin tuottaa ja vapautuisiko eri tuottamistavalla rahaa vaikkapa ennaltaehkäiseviin palveluihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokonaiskuvaa katsovat ne, joilla on vastuu budjetista kokonaisuudessaan. En tiedä, miten se kunnassa menee, mutta valtiolla kokonaisuutta katsotaan valtiovarainministeriössä.

      Poista
    2. Lisään vielä, että jos Katja tavoittelee paikkaa nimenomaa talousasioiden parissa, niin sitten tietysti kannattaa jo tässä vaiheessa keskittyä isojen kokonaisuuksien miettimiseen.

      Poista
    3. Kokonaiskuva muodostuu mun mielestä siitä, keitä valtuustoon valitaan - painotus tulee äänestystuloksen perusteella siis ihan luonnostaan.

      Kaikessa rahanjaossa on loppuviimeksi kyse arvoista, kuten tuolla jo vihjasinkin. Mikä on oikeudenmukaista? Keitä saa lyödä säästöillä, keitä veroilla? Kenen eduilla tehdään kompromisseja? Ketkä ovat tärkeämpiä: ne, jotka eivät vielä ole työssä, ne, jotka ovat vai ne jotka eivät enää ole. Ihan älyttömän kiinnostavaa, mutta samalla moraalisesti pirun haastavaa pohdintaa. Se, että olen avoin mielipiteideni suhteen on mun potentiaalisille äänestäjille se suurin palvelus.

      Poista
    4. Alkuperäinen anonyymi täällä hei. Katja on oikeassa, kokonaiskuva riippuu valtuuston kokoonpanosta eli valtuustosta. Lautakunnissa katsotaan osakokonaisuuksia, ja lautakuntien jäsenet eivät välttämättä ole valtuutettuja, mutta valtuusto on juuri se taho joka kunnissa katsoo kokonaiskuvaa. Virkamiehet ovat tässä tietenkin valmistelijoina, mutta koska kokonaisuus riippuu arvoista, täytyy sen myös olla vaaleilla valittujen ihmisten vastuulla.

      Tämä on loistavaa keskustelua, ihanaa että lähdit Katja ehdokkaaksi ja kerrot ajatuksistasi täällä!

      Poista
    5. Alkuperäiselle anonyymille tiedoksi, että kirjastot ovat myös lakisääteistä toimintaa :) Tosin toiminnan laajuudesta saa kunta päättää itse, se on laissa määritelty hyvin epämääräisesti. Mutta käsittääkseni Espoo satsaa ko. sektoriin sangen avokätisesti suhteessa kuntien keskiarvoon, siinäpä mainio leikkauskohde jonkun mielestä :/

      Muuten komppaan anoa tuosta luottamushenkilöiden roolista, valtuuston ainakin pitäisi älytä katsoa kokonaiskuvaa. Kunnan virkamiehenä toisaalta tiedän, miten suuri valta valmistelijoilla ja esittelijöillä on. Moni valtuutettu ei tosiaan jaksa/osaa/viitsi/ehdi perehtyä esim. talousarviopapereihin ja silmien ohi lipuu monenmoisia juttuja, jotka virkamies jättää (tahallaan tai tahattomasti) nostamatta esiin.

      Vielä: hurjasti tsemppiä Katjalle vaalityöhön, hienoa että olet ehdolla!

      Poista
  4. Ei kuule läheskään kaikki ekonomitkaan osaa lukea tilinpäätöksiä... Kauppiksessa kun on pari hassua pakollista laskentatoimen kurssia kaikille ja suurin osa valitsee pääaineekseen jotain ihan muuta :)

    Se, että viitsit tilinpäätökseen ylipäänsä perehtyä on varmasti enemmän kuin mitä moni muu valtuustossa tekee. Mä olen esim. huomannut olevani taloyhtiön yhtiökokouksessa se isännöitsijän painajainen, joka ainoana kyselee yhtään mitään = todennäköisesti ainoa, joka on edes silmäillyt sen läpi ;)

    Sähän voisit ehdottaa kaikille valtuutetuille jotain pakollista tilinpäätöskurssia? Ihan yhtä kahvilla ne muutkin on :)

    t. toinen keskivertomamma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mä olen miettinyt tota! Että varsinkin kansanedustajille, joilla siis on vielä kaupunginvaltuutettuakin painavampi posti, pitäisi olla joku ei nyt pääsykoe, mutta joku valmennuskurssi ja se suoritettaisiin omista rahoista *ennen* vaaleja. Äänestäjä joka arvostaa talousasioiden ymmärtämystä voi sitten valita ehdokkaan, joka on kurssin läpäissyt. Toki niille voisi järkestää muitakin tarpeellisia kursseja esim. etiikasta. ;) Miettikää nyt jos ennen vaaleja kansa saisi luettavakseen kansanedustajien pohdintoja moraalisesti vaikeista kysymyksistä. :D

      Poista
    2. Tuota samaa olen monesti itsekin pohtinut ja toivonut! :)

      T: Elina L.

      Poista
  5. Valitettavasti jossain kunnassa virkamiehet päättää ja edustajat saa varsin valmiit jutut eteensä. Siitä vaan nuijimaan valmiita päätöksiä! Toivottavasti tämä on yksittäinen ja kuntakohtainen juttu.

    Olin kuuntelemassa luentoa kuntataloudesta ja luennoitsija oli sitä mieltä, ettei kunnan talous ole periaatteessa sen kummempaa taloutta kuin kotienkaan taloudenpito. Tämä oli aika lohdullinen tieto, sillä ainakin minulle on tullut semmoinen mututuntuma, että KUKAAN ei voi hallita kunnan rahaa ja kaikki kunnan talousasiat on jo jossain muualla iäksi päätetty ja lukkoonlyöty.

    VastaaPoista
  6. Toi on niin totta, että monesti törmää siihen, että säästetään jostain pahasta (=elitismiltä haiskahtavaa tai sitten vastaavasti asia, jota ei itse ymmärretä) miljoona, jotta saadaan vanhusten ja lasten asiat kuntoon. Miljoonat ja miljardit menee ilmoisesti sekaisin, mutta nolliahan ne vaan onkin...

    Loistavaa, että sua kiinnostaa!

    Henkkoht olen sitä mieltä, että kaikkea kuitenkin tarvitaan, kyse on vaan siitä, missä suhteessa. Ei niitä urheiluhalleja voi lakata rakentamasta, vaikka sosiaalipuoli ei oliskaan ihan kunnossa. Muuten ollaan hetken päästä sitten taas toisenlaisessa kusessa, kun nuorisoa ei kannusteta liikkumaan ja tiet rapistuu eikä pääkaupunkiseutu houkuttele sijoittajia, kun sille ei aikoihin ole tehty faceliftiä jne.

    VastaaPoista
  7. Talouden tuntemuksessa on tärkeintä katsoa organisaation tase: se, paljonko on omaa pääomaa, vierasta pääomaa, saatavia yms... Sen jälkeen katsotaan tilikauden tulos, joka on liikevaihto miinus kaikki mahdolliset kulut ja laskennalliset poistot. Jos ollaan miinuksella niin huono homma, mutta mikäli taseessa on oman ja vieraan pääoman suhde balanssissa, niin asia ei ole vaarallista. Ja vaikka tulos olisi plussalla, niin asia ei välttämättä aiheuta ilonkiljahduksia, jos se oman ja vieraanpääoman suhde ei ole balanssissa eli velkaa on niin pirusti.

    Lisäksi kannattaa tutustua ns. korjausvelkaan, mitä on jätetty rahapulassa myöhemmäksi ja voi kurkkia jostain nurkan takaa hirveänä homepommina tai kasvavina erikoissairaanhoidon kustannuksina, jotka olisi myös hyvä huomioida tulevaisuuden varalta...

    Näillä pääsee jo pitkälle... :) Saa myös kysyä lisää, jos tulee jotain mieleen, en ole mikään kuntatalouden asiantuntija, mutta julkisella puolella kuitenkin työskennellyt jo useita vuosia talousasioiden kanssa painien...

    VastaaPoista
  8. On totta mitä moni aikaisemmin on tässä sanonut, että monikaan ei osaa lukea tilinpäätöstä ja numerot menee sekaisin. Siitä johtuu, että päätöksiä sitten tehdään enemmän tunteella kuin tiedolla ja lopputulos on paljon hyviä aikomuksia ja iso sotku. Kuitenkin on positiivista, että sinäkin ymmärrät kun et ymmärrä ja osaat toivottavasti kysyä jotakuta selvittämään asian. Pahinta olisi, että kun ei ymmärretä niin esitetään että ollaan hyvinkin kartalla. T: toinen koti-insinööri

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...