Tietoa mainostajalle ›

22.3.2012

Kotihoidon salaliittoteoria

Minulla on teoria!

Kaikki lähti siitä, että äitiyslomani loppui viime viikolla ja jäin hoitovapaalle. Kelan muistaa minua jatkossa reilulla kolmella sadalla kuussa - brutto. Noilla muutamalla satasella ei ole juuri merkitystä tämän perheen talouden kannalta. Sillä ei makseta minun osuuttani asuntolainasta sen enempää kuin osallistutaan perheen ruoka-, sähkö- ja vakuutusmenoihin. Puhumattakaan siitä, että ostaisin jotain itselle.

Jatkossa Koti-Insinööri maksaa koko roskan. Vedämme tällä omakustanteisella 6+6+6 mallilla vuoden loppuun, koska Snadi on vielä hoitopaikkaan liian snadi ja menoja karsimalla kyllä pärjätään.

Sitten välähti.

Voisiko olla, että tämä logiikka se on hallituksen huhutun kotihoidontuen leikkauksenkin takanaNe, jotka haluavat pitää lapsensa kotona kolmivuotiaiksi, tekevät sen joka tapauksessa, saivatpa siihen tukea tai eivät. Että eivät ne mammat muutaman satasen takia töihin mene ja lastaan päivähoitoon roudaa. Perhe vaan syö enemmän kaurapuuroa ja jättää Puuhamaan väliin! Soininvaaran vertailusta ei tarvitse välittää, sillä päivähoitokustannuksia ei synny! Ei tosin verotulojakaan, mutta mitäs siitä, kun säästö saatiin kuitenkin.

Kehysriihi alkaa maaliskuun lopussa. Looking forward.

80 kommenttia:

  1. Kyllä meillä skidi lähtee hoitoon, jos kotihoidontuki loppuu. Meille onnekkaille maksetaan "kunta-lisää", niin se kuukauden "tulo" 440e jopa tuntuu paljolta siihen perus 315e verrattuna! Mutta toivotaan että pelottelevat vain. Ehtii sitä töitä tehdä, eiköhän se eläkeikä oo jotain 70 vuotta sit 40 vuoden päästä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok, mä tarttisin vähintään 1500 tuen, jotta saisin oman puolikkaani kuukauden asumiskuluista ja päivittäisostoksista katettua. Kaikki sen alle = ihan sama.

      Kuntalisää ei tosiaan Espoossa tipu ellei kaikki alle kouluikäiset ole himassa. Kuinkahan moni sitä täällä saa.

      Poista
    2. Piti oikein miettiä, onko tuolla rahalla merkitystä meidän talouteen, ja siihen sillä ei kyllä ole mitään merkitystä.. Mutta mulle on! Meillä ei ole yhteistä tiliä, joten toi on raha millä käyn kampaajalla, baarissa, ostan farkut tms.. Mies maksaa kyllä ruuat ja asumisen, mutta en tie kehtaisko pyytää rahaa vaikka ravintolailtaan tyttöjen kanssa? Mun puolesta kotihoidontuen nimen vois muuttaa vaikka "äitien huvittelurahaksi" :P Tukishan sekin kotihoitoa (kun kestää pää paremmin kasassa ;)

      Poista
    3. Huoh... no meillä ei käydä kyllä huvittelemassa... kolmen hengen taloudessa taloustarvikkeisiin ja ruokiin menee kuukaudessa 400 e jonka tuo kotihoidontuki hoitolisän kanssa juuri ja juuri kattaa - satasen lapsilisällä saa sitten vaikka tarvittaessa kustannettua lapsen vaatteita,lääkkeitä, sairaakuluja tai jotain muita maksuja

      Poista
  2. Mä mietin tuota samaa salaliittoteoriaa, mutta totesin, että ei se niin kyllä mene. Kodinhoidon tuki on kiusallisen pieni, mutta pitää olla aika hyvätuloinen sanoakseen, ettei sillä ole mitään merkitystä.

    Sen kotihoidon tuen lisäksi saa myös lapsilisää, ja jos puoliso on pienituloinen saa tulosidonnaista hoitolisää (max 175e). Kahdella lapsella tämä tekee jo n. 750e. Ja jos sattuu asumaan Helsingissä tai muussa kuntalisäkunnassa, niin päälle vielä 250e. Ollaan tonnissa. Meidän vanhan hoitopaikan hoitajat (Helsingissä) taisivat saada palkkaa n. 1500e - ero hoitorahakauteen jää muutamiin satasiin...

    Me emme ole suurituloisia mutta päivähoitomaksujen täysiluokassa kuitenkin. Mies on nyt himassa, ja saa sen surkean hoitorahan. Kun hän palaa töihin ja lapset menevät hoitoon, menomme kasvavat n. 450e kuussa. Ei noilla summilla toki nollapeliä pelata, mutta tuntuu sekin.

    Myös, jos hoitovapaakautta lyhennetään niin työpaikkaahan ei ole pakko työnantajan säilyttää. Eli mä väitän, että kyllä ne lapset menee hoitoon just sinä päivänä kun hoitoraha lopetetaan. (Elämäntapakotiäidit excluded.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laskelmani oli virheellinen siinä, että saahan se pienituloinen yhä lapsilisää töihin palattuaan, eli ero ei ole noin pieni kuin mitä esitin. Pointtina kuitenkin, että hoitoraha ei ole ainoa tulo hoitovapaallakaan.

      Ja eikös se niin ole, että pienituloiset eniten hoitovapaata käyttävät. Hyvätuloiset ja "uraa" tekevät naiset palaavat töihin nopeammin. Ilmeisistä syistä.

      Poista
    2. Pienituloiset ovat oppineet selviämään vähemmällä. Ja siinä on herkästi sekin, että näillä uraihmisillä on se työpaikka, johon palata. Niin ei läheskään kaikilla ole. Kyllä nuo hoitolisät pienituloisille on aika kuppaset. Saa kyllä aika tyhjillä olla, ennen kuin niitä edes aletaan maksaa ja sittenkin niiden portaittainen nousu on aika köyhää. Meillä perheen tulot yhteensä jää kuukaudessa alle 2000 € ja perheessä on 1 vuotias + kolmoset tulossa. Hoitolisää saamme alle 50 € /kk, eikä kuntalisää meidän kunnassa makseta. Äitiysrahat on myös minimit sitten kun sen aika tulee. Monikoille kun ei mitään korotuksia ole, vaikka kulut on vähän toista kuin yhden kanssa. Mielestäni hieman yliolkainen lausunto tästä aiheesta.

      Poista
    3. No juu, postaus perustuu juuri siihen, että olisipa kiva tietää millaisilla laskelmilla hallitus näitä päätöksiä hautoo. :)

      Poista
    4. Ehkä oli yksipuolinen lausunto joo - tarkoituksena oli avata asiaa toisesta suunnasta kuin Katja, eli että on sillä hoitorahalla merkitystä (jäisitkö hoitovapaalle ilman hoitorahaa?)

      Sitä en väittänyt, etteikö tulot olisi hoitovapaalla pienet ihan kaikilla. Ero on vain suurempi lähtötasosta riippuen.

      Onnea kolmosista, ja kovasti voimia, tsemppiä, ihan kaikkea!!!

      Poista
    5. @Katja. No niinhän sä taisitkin sanoa... :) Kröhöm. Mut hieno väittely on taas lähtenyt käyntiin tuossa alapuolella. :D

      Poista
    6. Minustakin nyt tuntuu että laskelmissasi on enemmänkin mätää - toki olen kans kuullut että rahaa saa toisissa kunnissa enemmän, mutta mutta...

      Vaikka asuisi kuntalisä-kunnassa, kunnissa on eri käytännöt kuntalisän suhteen toisista sitä saaesim vain 1,5 vuotiaaksi ja esim vain 50 e/ kk. Ei siis todellakaan 250 e kolmevuotiaaksi asti ja jokaisesta lapsesta. Joissakin ns. täyden kuntalisän saa yhdestä ja muutaman kympin seuraavasta (tai ei mitään).

      Tuota en edes tiennyt että hoitolisää voi saada useammasta lapsesta (siis vieläpä täyden summan). Onko muka näin?

      Ja jos on esim yksi puolivuotias ja saa minimi-äippärahaa, ei ainakaan täällä saa 2-vuotiaasta siihen päälle kuin sisaruslisän joka on alle 3-vuotiaasta 90e ja alle 6-vuotiaasta 60e.

      Poista
    7. *lisäys

      Mutta siis en näe päiväkotihoitoa alle 3-vuotiaalla ollenkaan niin huonona kuin moni väittää. :)

      Ja tuo 300 euroa kuussakin on parempi kun ei mitään ja meidän tuloissa tuntuu sekin. Nyt tosin en saa sitäkään ja eletään vain miehen tuloilla.

      T: päivähoitoon lapsensa laittanut opintorahaa saamaton opiskelija

      Poista
    8. Laskelmani meni näin:

      327e kotihoidon tuki + lapsilisä (esimerkkitapauksessa kahdesta lapsesta) 210e + sisaruslisä (olkoon yli 3 v) 63e + hoitolisä 175e, tekee 775e. Siihen päälle Helsingin kuntalisä 264e (ja tosiaan, ei saa joka kunnassa) = 1039e (miinus verot tietysti).

      Mutta tämä oli tosiaan vain (ääri)esimerkkitapaus, en väittänyt yleispätevänä laskelmana. :) Esim. jotta tuon hoitolisän saisi, pitää olla Kelan mukaan 1700e kuukausitulot.

      Siinä olit oikeassa, että Helsingissä(kin) tuo kuntalisän määrä vähenee 1,5-vuotiaana ja loppuu 2-vuotiaana (kai).

      Poista
  3. Kyllä se aika monelle on Pakko laittaa muksu hoitoon 2 vuotiaana jos tuo muutos tulee. Samalla kun menetetään kotihoidontuki, menetetään myös oikeus kotihoitoon yli 2 vuotiaalle suhteessa työnantajaan. Aika harva voi olla töistä pois ylimääräisen vuoden, jos tuo lakisääteinen oikeus poistetaan.

    Meillä kyllä tuo reipas 300 € kuussa on iso raha ja elinehto. Olman sitä ei pärjättäis edes kaurapuurolinjalla. Sehän on toki paljon siitä puoliskon tilipussista kiinni, että miten tuollainen rahamäärä vaikuttaa. Täytyy sanoa, että todella tiukille saa vetää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, onko tosiaan niin että menisi myös tuo oikeus palata samaan duunipaikkaan? Ajattelin että sen voi toki säästää, vaikka tuet leikataan.

      Poista
  4. Kas kummaa, kun aina säästetään niiltä, jotka eivät voi purnata vastaan (lapset, vanhukset, äidit, koululaiset, sairaat). Jos koko budjetin kävisi läpi, niin varmaan löytyisi muitakin säästökohteita. Keltinkangas-Järvinen juuri totesi, että alle 3v oppii päiväkodissa vain aggressiivisia selviytymistaitoja ja itselleni moni päiväkodin ammattilainen on sanonut, että alle 3-vuotiaan on parasta olla kotona, jos vain mahdollista. Olisi mielenkiintoista tutkia, miten 60-luvun lapsiin on vaikuttanut se, että lapset piti viedä 3-kuisina päivähoitoon. Eri asia, jos olosuhteet päiväkodeissa olisivat toiset. Nyt ne ovat täyteen tungettuja laitoksia, joten jos lapsiluku päiväkodeissa kasvaa, varmasti enemmän rahaa menee päiväkotien resurssien kasvattamiseen kuin kotihoidon tukeen. Vai aiotaanko lapset tunkea päiväkoteihin ilman lisäresursseja?? Suuri osa perheistä ei edes voi pitää lapsia kotona 3-vuotiaaksi asti, joten mistään mittavista säästöistä ei varmaan puhuta.

    Meidän budjetissa reilun 400 euron kotihoidontuki auttaa jo aika paljon, kun on asuntolainaa. Onneksi siirryn työelämään ennen kuin tämä muutos tulee voimaan (mahdollisesti). Monet poliitikot ovat vieraantuneet tavallisen kansan elämästä, kun tulot ovat vähintään 6300 euroa kuussa (lisät vielä päälle).

    http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/keltikangas-jarvinen_lasten_paivahoidosta_37633.html#media=37634

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä liputan myös perhepäivähoidon puolesta kun en itse tästä kotiäitiydestä niin perusta. Olen ollut oikein tyytyväinen paitsi hoidon tasoon myös siihen että mesta sijaitsee 200 m päässä. Ei tullut mieleenkään ottaa esikoista pois hoidosta kun Snadi syntyi.

      Poista
    2. Helena, minun on pakko kysyä sinulta, mihin perustuu käsityksesi siitä, että kaikki päiväkodit olisivat täyteen tungettuja laitoksia? Ainakin minun lapsellani on pienempi päiväkotiryhmä kuin minulla itselläni aikoinaan oli, vain 13 lasta. Ja lapsi viihtyy päiväkodissa erinomaisesti. Tällaisessa keskustelussa on aina kärjistämisen riski, mutta siitä huolimatta olisi hyvä, jos mielessä pysyisi, että ei ehkä tiedä koko totuutta. Kukaan meistä tuskin on tutustunut jokaiseen päiväkotiin tai välttämättä edes keskustellut näistä asioista päiväkoteihin tyytyväisten kanssa. Meitäkin näet on, uskokaa tai älkää.

      Poista
    3. 13 lasta on täyteen ahdettu jos kyse on pienten ryhmästä, alle 3vuotiaiden ryhmässä saa olla 12 lasta...

      Poista
  5. En oikein ymmärrä tätä aivan järjettömän suurta kritiikkiä päiväkoteja kohtaan. Tietysti, onhan niitä oikein kunnon laitostarhojakin, joissa on oikeasti lastensuojelulle kuuluvia tapauksia, mutta eikö tällaista ole joka asteella (myös ala-asteilla, yläasteilla, lukioissa, korkeakouluissa, työpaikalla)?

    Itse olen ollut 1v 10kk ja pikkusiskoni 10kk, kun meidät on lykätty tarhaan vanhempien tehdessä vuorotyötä. Perheilo on sitten otettu niinä päivinä, kun vanhemmat ovat olleet vapaalla. Ainaki päiväkotiaikoina olimme kumpikin erittäin ryhmätyötaitoisia verrattuna näihin lapsiin, jotka ovat olleet keskenään vanhempiensa kanssa kotona 2-3 -vuotiaiksi asti. Omista päiväkotiajoistani on alle 20v, ja kyllä ainakin täällä meillä silloin oli joku kolmisenkymmentä kakaraa paria hoitajaa kohtaan (lastentarhanOPETTAJA kiersi ryhmiä vuoropäivin), joten ei voida ees pahemmin paasata aikojen muutoksesta.

    Itse ainakin olen nykyisin varsin tasapainoinen nuori aikuinen, enkä koe olevani mitenkään aggressiivisen selviytymisataitoinen tmv. Samoin kuin pikkusiskonikin.

    Säästöjen lisäksi budjetissa on nähtävä myös toinen puoli; niiltä Otetaan, joilta voidaan ottaa. Vai mitä mieltä olette progressiivisesta verotuksesta ja siitä, että palkasta napsaistaan vaivaiset 50% veroa pois? Narise siinä sitten, että aina vain lapsiperheiltä, koululaisilta ja sairailta otetaan pois, kun kuitenkin kaikki tuet, mitä heille kustannetaan, on joku muu omalla työllään ansainnut ja maksanut valtiolle veroina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee. Lapsiperheet käyttävät paljon yhteiskunnan järjestämiä kalliita palveluita paljon, joten silloin myös leikkaukset koskevat aina perheitä.

      Poista
  6. Äitiysloma ehtii kyllä jo loppua ennen hoitovapaan alkamista, sen pituushan on vain 105 arkipäivää, ja sitä seuraa 158 arkipäivän pituinen vanhempainvapaa, jonka voi pitää joko isä tai äiti.

    Minä en adoptioäitinä saanut päivääkään äitiyslomaa, ainoa, mikä oli mahdollista pitää, oli 200 päivän pituinen vanhempainvapaa (tämä kausi on adoptiovanhemmilla biologisia vanhempia pidempi). Lainsäädäntö ei lapsen iän vuoksi silloin sallinut hoitovapaatakaan. Onneksi valinnanvaraa on adoptiovanhemmillakin nykyään edes hieman enemmän, mutta minulle yksinhuoltajana kotihoidontuella ja lapsilisällä kitkutteleminen olisi ollut aika mahdoton yhtälö. En ole uraohjus ja tulen pienellä toimeen, mutta millään matematiikalla raha ei olisi riittänyt edes välttämättömiin ruoka- ja asumismenoihin.

    Olen myös hieman ihmetellyt tätä päivähoitoon kohdistuvaa kritiikkiä. Kun itse synnyin, perhevapaa oli niin lyhyt, että minut piti laittaa pienenä hoitoon, koska ilman äitini tuomaa palkkaa perheemme (jossa muuten hoidettiin myös isovanhemmat) ei olisi tullut toimeen. Ryhmät olivat isoja, mutta en muista kärsineeni. En oikein ymmärrä, ovatko lapset sitten niin erilaisia nykyään, vai pitäisikö minun sukupolveni tajuta olevansa niin traumatisoitunut kamalasta kohtalostaan, että omat lapset pitää säästää samalta kamaluudelta? Oma lapseni viihtyy hoitopaikassaan loistavasti ja minä pidän työstäni, mutta se ei tarkoita, etteikö meillä panostettaisi myös perhe-elämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori termistö hakusessa. Onneksi ei tarvii koskaan enää muistella miltä päiviltä maksetaan mitäkin. :)

      Kiitos tosta adoptionäkökulmasta!

      Poista
  7. Katja,

    perusteluissa mainittiin mm., että naisia halutaan työeämään lisää. Se on tietysti voitu keksiä jälkeenpäin.

    Mutta saatat olla oikeassa: yhtäältä halutaan leikata "kotona makaamisen" maksatusta niiltä, jotka tekevät lapsia koska vihaavat työtään (eivätkä mene töihin kun viime hädässä, ja toisaalta luotetaan siihen, että asiasta nyt kipakasti huutelevat, korkeasti koulutetut _äidit_ hoitavat lapsensa just niin kuin haluavat, rahalla tai ilman.

    Mäkin haluaisin tietää, paljonko Espoossa kuntalisää maksetaan. Muistelen, että silloin kun tuo porkkana toisen lapsen kitoidosta tuli mukaan, puhuttiin, että se koskee pariasataa perhettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, voi tosiaan olla että taustalla on hyvinkin kirjava (myös keskenään ristiriitainen) arvopohja. Olisi hienoa jos yhteiskuntamme olisi paljon avoimempi näissä rahanjakoasioissa.

      Poista
  8. Juuri näin. Meillä on MONTA tuttavaperhettä, joissa on 3 lasta pienellä ikäerolla. Ja äidit ovat sitä mieltä, että kolmen lapsen päivähoitomaksut-oma palkka = +-0. Eli jos on suht matalapalkkaisessa ammatissa, se kuukausittain käteen jäävä raha ei montaa satasta nouse, helpompaa olla vaikka minimi työttömyyskorvauksella lasten kanssa kotona. Varsinkin kun meilläpäin jo nyt päiväkodit on aivan liian täynnä ja jotkut joutuvat jo nyt kuljettamaan lapsia jopa 20km päähän hoitoon...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok, yksi puoltoäänikin tälle teorialle. Osaatko sanoa olisivatko nämä äidit valmiita ottamaan neljännen hoitolapsen jos sen vaikkapa verovapaasti saisi?

      Poista
    2. Itse asiassa eräs tuttu ehdotti, että voisi ottaa nuorimman lapseni hoitoon jos maksaisin hänelle kotihoidontukeni verran kuussa -pimeänä. En ihan ollut valmis antamaan 1-vuotiastani 2, 3 ja 4v lasten kanssa samaan laumaan.

      Poista
  9. Espoossa kuntalisää maksetaan 200e. Ja kaikkien alle kouluikäisten pitää olla kotihoidossa (ellei ole diagnoosia päivähoidon tarpeellisuudesta). Itse olen kotona kolmen kanssa, ikähaarukka 2v-5v ja aion olla vielä seuraavat reilut 3v raskauden onnistuessa (tällä hetkellä kht on 550e/kk+lapsilisät 350e eli paljon enemmän kuin tuloni opiskelijana ja vain vähän huonommat kuin palkkani siivoojana).

    Jos tuo kht-uudistus menee läpi ja tulee koskemaan sitä seuraavaa lasta niin hän on edelleen kotona kolmevuotiaaksi. Minun mielestäni alle 3v on liian pieni hoitoon. Sitten tingitään jostain. Ei osteta kalliita haalareita tai kenkiä tai käydä Hesburgerissa. Miehen palkka kyllä riittää peruselämään, vaikkei ole edes keskituloinen. Ratkaisevia köyhäilymetodeja meillä on vuokralla asuminen ja autottomuus.

    Ja kun minä saan tämän toivottavasti 9vuoden kotiäitiputkeni päätökseen olen 31v ja valmistuessani yliopistosta olen 35v jonka jälkeen olen työelämän käytettävissä seuraavat 30v. Luulis nyt jumalauta riittävän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saisinkohan ton diagnoosin päivähoidon tarpeellisuudesta ihan vaan mun takia. ;)

      Vuokra-asuminen ei välttämättä tule omistusasuntoa edullisemmaksi, ainakaan pk-seudulla. Ja nyt kun olen asunut omistusasunnossa melkein 15 vuotta, omaa rahaa on kertynyt ihan kivasti.

      Poista
    2. No jaa, en usko että Espoosta omaksi saa tonnilla neliötä hyvältä paikalta, joten ainakin meille tämä on optimiratkaisu. Tai varmaan saisi, sadan vuoden laina-ajalla keskeltä ei mitään..

      Diagnoosiksi kelpaa joku höpöhöpö lausunto siitä että lapsen kehitys ei ole ikätasoista tai lausunto äidin mielenterveysongelmista. Sillä saa osa-aikaisen paikan. Tai näin ainakin muutama tuttu on saanut.

      Poista
  10. Mä en aio ainakaan potea huonoa omaatuntoa OMIEN lasteni kotona hoitamisesta, vaikka miten sohvalla makaajaksi ja yhteiskunnan elätiksi solvattaisiin. Kun satavuotiaana makaan vanhainkodin laverilla, olen varmasti onnellisempi kotona vietetyistä vuosista kuin ahkerana veronmaksajana toimimisesta. Ja uskokaa pois, olen aiemmin ollut hyvin lainkuuliainen mallikansalainen ja perinteinen kympin tyttö, joka tekee kaiken aina "oikein". Mutta lasten myötä olen tullut siihen tulokseen, että tämä on minun (ainoa) elämäni ja minä haluan elää sitä niin, että tarvitsisi mahdollisimman vähän harmitella jälkikäteen. Ja se joskus jopa tarkoittaa sitä, että en aio mielistellä muita ihmisiä päätöksiä tehdessäni vaan teen niin kuin sydämeni sanoo.

    Terkuin yksi, joka ei halua mennä töihin vielä hetkeen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai täällä kukaan niin sanonutkaan..? Teet luonnollisesti niin kuin parhaaksi katsot. :)

      Poista
    2. Ei täällä kukaan lusmuriksi syyttänytkään, mutta ihan kuin kotihoidontuen lyhentämistä suunnittelevien rivien välistä voisi näin lukea. Eli kommenttini oli osoitettu kaikille päättäjille, jotka täällä parveilevat ;)

      Poista
  11. Mäkään en ymmärrä tätä nykyistä päivähoidon hurjaa kritisointia, ja sitä miten sitä "3 vuotta kotona on parasta lapselle" huudetaan ainoana oikeana totuutena. Koska kaikille perheille se ei todellakaan ole oikee ratkaisu, ihan vaan siksi että kaikille ei sovi se kotona oleminen ja jos vanhempi on onneton, niin ei sillä lapsellakaan siellä kotona ole hyvä olla.

    Meillä molemmat lapset on olleet siinä vuoden huitteilla hoidon aloittaessaan, ja ne on menneet hoitoon koska mulla ei vaan pää kestä kotona oloa yli vuotta pidempään. Esikoisen mennessä hoitoon aloittelin tosin opiskelut ja se nyt ei ihan täyspäiväistä työtä vastannut. Toisen kanssa taas olin kokopäiväisesti työssä, mutta ei tosiaan asuntolainaa ja autoa (kahta, jotka meidän perheessä on pakolliset) makseta yhden ihmisen kohtalaisella palkalla. Ja hyvin noi tyypit siellä hoidossa on pärjännyt! Me tultiin toimeen tosi vähällä opiskeluajat, kun ne kuukausittaiset tulot oli mulla kaikki 268 euroa opintotukea ja 200 euroa lapsilisää plus sitten miehen palkka. Mutta sillon asuttiin vuokralla ja oli vaan yks auto.

    Mielestäni kuitenkin siis päivähoidon demonisoiminen on vähän ylimenevää nykyään. Meidän tosiaan on tyypit olleet molemmat ensin perhepäivähoitajalla, isompi sitten siirtyi pieneen ryhmikseen muutaman kuukauden jälkeen, kuten oli hoitoa aloittaessa jo tiedossa, mutta ei sekään mikään iso ryhmä ollut, hoitajia oli kolme kappaletta 6-10 lasta kohden. Nykyään on ryhmiksessä, jossa on ryhmässä 12 lasta, hoitajia 4 ja kaikki lapset yli 3 vuotiaita. Meidän tilannehan on se, että nuorempaa ei suostuttu sijoittamaan tuonne samaan ryhmikseen, kun olisi ollut kuulemma liian pieni (hyvin se tosin siellä joukossa on ne pph:n lomapäivät mennyt), mutta enää ei sekään harmita. Pienempi saa nyt olla ja pysyä pph:lla niin kauan kuin vaan saa. Luultavasti 5 vuotiaana tulee kaupungin taholta viimeistään "käsky" siirtyä päiväkotiin, jossa järjestetään "pikkueskari" valmistavasti eskariin menoa ajatellen.

    Facebookissa myös eräässä ryhmässä, joka on perustettu Kotihoidontuen korottamisen vaatimiseksi, heitettiin ilmoille ajatus subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamisesta, jotta kotihoidontukea voitaisiin siitä syntyvillä säästöillä korottaa. Itse olen sitä mieltä, että subjektiivista päivähoito-oikeutta ei tule poistaa, koska se on oikeesti tarpeellinen juttu monessakin tilanteessa. Ja meillä tosiaan on ollut esikoinen hoidossa keskimäärin kolme päivää/vko, kun oli vauva talossa. Osittain mun opiskelun normaalin jatkumisen takia, osittain siksi että se lapsi tarvitsi ne virikkeet mitä siellä hoidossa sai kavereiden kanssa ja mitä kotona ei todellakaan olisi saanut. Mutta siitäkin tuntuu monet ajattelevan, että sitä käyttää vaan laiskat äidit jotka ei viitsi sitä tätä ja tota, mutta mun mielestä se ennemminkin on lapsen oikeus! Vaikka perheeseen tulee vauva ja koko elämä heittää häränpyllyä, niin kai sillä isommalla on silti oikeus käydä leikkimässä niiden oikeesti jo rakkaiden kaverien kanssa siellä hoidossa ja saada siellä semmosia virikkeitä mitä kotona ei ehkä se vastasynnyttänyt äiti jaksa järjestää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin olen kaupungin perhepäivähoitajaan ollut erittäin tyytyväinen. Enkä tod haluaisi edes siirtää Skidiä eskariin! Ja meillä onkin se vääntö edessä, että miten ihmeessä saadaan siskokset samalle hoitajalle.

      Joo, toi subjektiivinen päivähoito-oikeus koskettaa mua paljon enemmän kuin tätä kotihoidontuki. Jos puoli pitää valita niin se on ihan selvä.

      Poista
  12. Meillä täällä Briteissä maksetaan kuussa vain 80 puntaa eli about 95€/kk mikä tuki vielä loppuu kokonaan ens vuoden alusta, että loppujen lopuksi Suomessa menee vielä tosi hyvin!!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, suuressa osassa maailmaa tällaista järjestelmää ei tosiaan ole.

      Poista
    2. tah? mista taalla saa 80 puntaa ja mihin?!?

      Poista
    3. Anonyymille: Child Benefit

      Poista
  13. Mutta siis huomasitteko, että Suomen lapsiasioiden ylin aukrotiteetti ja oikean tiedon lähde Liisa Keltikangas-Järvinen on kaikessa hiljaisuudessa kääntänyt kelkkansa, ja sanookin nyt, että alle KAKSIvuotias ei sovi päivähoitoon. Mitä tapahtui alle kolmevuotiaalle? Onko lapset muuttuneet? Onko päivähoidon ikäraja aina sama kuin kotihoidontuen maksuaika? Mitä äitien nyt pitää tehdä?

    Tämä on varsinainen salaliittojen ydin. Onko LK-J hallituksen asialla? Kirjankin pukannut ulos juuri tähän saumaan: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professori-liisa-keltikangas-jarvinen-alle-2-vuotiaan-paikka-ei-ole-paivakodissa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo huomasin! Eikä mitään hajua mitä vanh.. anteeksi äitien pitää tehdä. ;)

      Poista
  14. Olen kotona 2v lapsen kanssa, koska se on taloudellisesti mahdollista. En toki millään kotihoidontuella maksa asuntovelkaamme, vaan mies maksaa. Tämä on yhteinen valinta. Arvovalinta. Enkä aio mennä töihin ainakaan ennen kuin lapsi on kolmen. Jos satumme saamaan lisää lapsia, jään edelleen kotiin. Olen korkeasti koulutettu ja pidän työstäni. Mutta pidän lapsestani enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, mäkin pidän kersasta enemmän mut just siks laitan sen hoitoon. ;)

      Poista
    2. Samoin.

      Nyt kun nuorempikin täyttää kolmen, olen kyllä tyytyväinen siitä, että emme ole venyttäneet perheen taloutta liian tiukalle. Kun toisen lapsen kehityksessä muutama asia tökkii, niin meillä on varaa hoitaa ne kuntoon osittain omalla kustannuksellamme eikä tarvitse vain odottaa, mitä kunta katsoo hyväksi lapsellemme suoda.

      Poista
  15. Ihan pakko pistää lusikka tähän soppaan, vaikka yleensä en jaksa kommentoida näitä. Mä sain tämän esikoisen ja ainoan 36-vuotiaana. Sitä ennen oon ehtiny tehdä kesäisin, opiskelujen ohessa ja valmistuttuani töitä yhteensä 20 vuotta! Maksanut kiltisti veroni, käyttänyt yksityisiä lääkäreitä ja pitäny mielestäni tätä hyvinvointivaltiota omalta osaltani pystyssä. Tenavan synnyttyä päätin olla kotona sen sallitut kolme vuotta, koska mun mielestä ehdin tehdä tälle valtiolle rahaa vielä monen monta vuotta sen jälkeen, mutta lapseni on pieni vaan yhden kerran. Jonkin verran psykologiaa opiskelleena perustan kantani myös siihen, että ihan lapsen aivojen kehityksen kannalta, lapsi ei ole valmis hoitoon ennen 1,5 vuoden ikää. Ja silloinkin vaan max. 4 hengen ryhmään. No ei toteudu meidän kunnassa. Perhepäivähoitajia ei vaan ole tarpeeksi ja niihin joukkosäilytyslaitoksiin en tuota tenavaa vielä vie. Ryhmät on liian isoja, hoitajia on liian vähän. Parhaillaan täällä suunnitellaan 100 hengen päiväkotiyksiköitä. Säästöjen nimissä tietenkin. Rakennukset on homeessa, rempparahoja ei ole. Yksi kun suljetaan, niin lapset tungetaan vaan entistä ahtaampiin tiloihin. Kiitos ei.

    Hoitovapaalle jäädessä se tuen määrä oli kyllä järkytys. Jotenkin sitä oli kuvitellut, että olis edes työttömyyskorvauksen suuruinen. Että eihän työttömänä kotona makaaminen voi olla arvokkaampaa kuin oman lapsen hoitaminen. Varsinkin, kun se päivähoitopaikka maksaa aika paljon enemmän. Kyllä se särähtää korvaan, kun paikallislehdessä yleisönosastossa voivotellaan, että "jäädään kotiin hoitamaan lapsia ja elelemään tuilla." ? Anteeks, millä? Kotihoidon tuki on sen 327e. Miehen tulot just pari euroa yli sen rajan, että ei mitään hoitolisiä. Kuntalisä 185 euroa brutto. Käteen jää siis se vähän vajaat 400e/kk + lapsilisä. Ei sillä pahemmin juhlita. Lainoista maksellaan pari vuotta pelkkiä korkoja ja mihinkään ylimääräseen ei kyllä ole varaa. Kauppalistat tehdään viikoksi kerrallaan. (Yleensä selviän viikon ostoksista n. 80 egellä.) Kirpparit on tulleet tutuiksi ja tenavalla on tosi paljon käytettyjä vaatteita. Isovanhemmat sponssaa kyllä vauvauinnin ja muskarin. Oonpa puolitosissani todennut, että tää hoitovapaa opettaa kyllä elämään aika ekologisesti ja eettisesti. Turha kulutus on karsittu ja kierrätetään kaikki, mitä pystytään. Ehkei se ole yhtään hullumpi suunta. Huomaa, miten vähällä sitä tuleekaan toimeen. Kyllä meille siltikin joka euro tuota tukea on tarpeen.

    Eniten tässä keskustelussa mättää taas se, että puhutaan ihan asian vierestä. Mm. Liisa Keltinkangas-Järvinen on moneen kertaan todennut julkisuudessa, että päivähoitokeskustelussa saadaan aina kotiäidit ja uraäidit toistensa kimppuun, vaikka itseasiassa pitäisi keskittyä siihen päivähoitoon itseensä ja kuinka siitä saataisiin laadukasta, vastuullista, kehittävää ja toimivaa! Ei professori Keltinkangas-Järvinenkään missään vaiheessa patista naisia kolmeksi vuodeksi kotiin, vaan hän kritisoi nimenomaan nykyistä järjestelmää. Ei lastentarhanopettajiakaan ole koulutettu vauvoja hoitamaan vaan tukemaan vähän isompien lasten kehitystä. Lapsi ei tarvitse alle kolmevuotiaana virikkeitä vaan turvallista ja luotettavaa hoivaa. Mun mielestä on järkyttävää, että lapset ja äidit ovat taas säästökohteena. Miten olis jos purettais vähän niitä loukkuja, jossa on kannattavampaa maata kotona kuin ottaa työtä vastaan. Tai että ylipäätään on edes mahdollista maata kotona työttömyysturvalla ilman, että osallistuu mihinkään. Tällasia tapauksia oli vasta joku viikko sitten telkkarissa oikein naamallaan esittäytymässä. Tai pitäisikö siellä eduskunnassa miettiä vähän vakavammin, miten näitä vanhemmuuden kustannuksia saataisiin ihan oikeasti jaettua sekä äidin että isän työnantajien kesken. Voitaisko sitä luoda ihan oikeasti vaihtoehtoja perheen ja vanhemmuuden ja työn yhdistämiseen, eikä aina vaan syyllistetä äitejä jostain, tekee sitä sitten miten päin vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laskeskelin joskus, mitä se puoli vuotta, mitä meillä mies oli hoitovapaalla maksoi tulonmenetyksinä, kun otettiin huomioon palkka (-), esikoisen päivähoitomaksun aleneminen (+) ja kotihoidon tuki (+). Ihan kunnioitettava summa siitä tuli, vaikka verotuksen keventyminen vähän loivensi menetystä.

      Silti, on pakko kysyä... jos on ollut 20 vuotta työelämässä, niin eikö sitä ole kertynyt yhtään mitään säästöjä? Joskus sinkkuna joltain keskustelupalstalta luin nuorehkon miehen kommentin: "Jokainen fiksu ihminen säästää nyt 'autoileva lapsiperhe' -elämänvaihetta varten."

      Poista
    2. No suomalaisethan säästää huonosti ja sitten ovat he, joilta ei oikeasti jää paljonkaan säästöön (pätkätyöl. ja siivoojat esimerkkinä, ylipäätään pienipalkkalaiset) ja jos jotain säästää niin ne yleensä menee jossain vaiheessa johonkin tarpeelliseen ennen sitä lapsiperhevaihetta. Ja säästökohteita on tosi paljon, että on sitten pakko monilla valita mihin säästää. Mä toki olen jo 'lapsellinen' mutta tähän asuntoon on varmasti tulossa lähivuosina putkiremontti mihin pitää säästää, niin kun noista summista puhutaan niin ei siinä paljon muuhun tällä palkalla säästetä :(

      Poista
    3. Niin ja eläkeikää varten pitäisi kuulemma säästää, tämä nyt vielä erikseen mainittuna yhtenä esimerkkinä. Tuosta kun laskee paljonko pitäisi säästää per kuukausi niin en ihmettele jos kaikilla sitä rahaa ei jää!

      Poista
  16. Olis mielenkiintosta nähdä jotain konkreettisia laskelmia, miten ja miten paljon säästöjä kertyy, jos hoitovapaa loppuukin jo 2v:n kohdalla.

    Päiväkotihoito on kuitenkin yli kolme kertaa kalliimpaa kuin kotona hoitaminen (Espoo muistuttaa joka laskussa, että todelliset kulut on yli 1000 euroa kuussa vs. se reilu kolme sataa, jos ei saa kuntalisää). Jos siis yhtäkkiä jostain perheestä esim. 2-3 lasta meneekin päiväkotiin kotihoidon sijasta, saa äipällä olla kohtuullinen palkka, että tuloveroilla tuo 'säästö' katetaan.

    Kuulun itse siihen porukkaan, jota tämä koko asia nyt ei varsinaisesti edes koske, koska en kuitenkaan tule olemaan kotona edes sitä kahta vuotta. Silti näkisin, että jos joku haluaa hoitaa lapsensa kotona siihen 3v asti niin antaa palaa minun puolesta.

    En tiedä onko kukaan edes miettinyt, minkälaisia lisäresursseja päiväkoteihin tarvitaan, jos sinne yhtäkkiä pelmahtaa x määrä 'ylimääräisiä' lapsia. Ei näillä kulmilla ainakaan uusia päiväkoteja tietääkseni olla rakentamassa eikä jo olemassa olevatkaan enää enempäänsä lapsia pysty ottamaan.

    t. toinen keskivertomamma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Soininvaarahan noita oli laskeskellut, linkki löytyy jutusta. Olen kanssasi samoilla linjoilla. Eihän tämä minuakaan koske, sillä palaan duuniin syksyllä.

      Poista
    2. Pitääpä käydä vähän kurkkaamassa noita laskutoimituksia. Olen oikeasti vaan utelias :)

      t. toinen keskivertomamma

      Poista
  17. Musta tuo raha-asia on niin, että jos vanhemmat haluavat, että lasta hoidetaan kotona, niin tietenkin se tarkoittaa sitä, että työssäkäyvä maksaa "kaiken" ja tuo tuki on sitten kotonaolevan omaa rahaa, jolla voi tietenkin maksaa lasten juttujakin ja muuta yhteistä. Eihän se niin voi olla, että tuosta summasta yrittäisi sitten puoliksi maksaa asuntolainaa ja muuta kuten normaalisti, kun kerran ei käy töissä siksi, että hoitaa yhteistä lasta kotona!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on Koti-insinöörin duunaama solidaarisuusjako, joka perustuu johonkin kummalliseen perustuloarvioon ja sen prosentuaaliseen alenemiseen... :D Kaikki yhteiset menot (ruoat, sähköt, empat, lasten jutut etc) menevät yhteiseltä päivittäisostostililtä, jonne molemmat tallettavat kuussa tietyn summan. Mutta mähän en nyt pysty sinne mitään tallettamaan, joten olen elättinä. Argh.

      Poista
  18. Olin viisi (5) vuotta kotona lasten kanssa putkeen. Eli kunnes kuopuskin täytti sen maagisen 3v. Meillä ei kumpikaan naperoista olisi ollut kypsä hoitoon 2v. Kaksi ujohiirtä, vanhempi todella ujo ja herkkä.
    Työelämä arvosti irtisanomalla heti, kun olin tulossa takaisin. Eli suoraan yt-neuvotteluihin ja info aiheesta 2viikkoa ennen vapaan loppumista. Laitonta, juu, mutta minkäs teet.
    Naapurin mamma muisti aina sanoa, että kuinka sitä vain ollaan veronmaksajien tuella kotona nuori ihminen. Tämä silloin, kun kuopus täytti 1v. Mamma meni hiljaiseksi, kun kerroin kotihoidon tuesta perittävän 20% veroa ja paljonko siitä sitä rahaa jää käteen.
    Me olemme nuukailleet ja junkkarit ovat saaneet toivoakseni hyvät eväät elämään. Ainakin nyt ovat rohkeita, sosiaalisia ja iloisia lapsia. Minulla on unelmieni työ johon en olisi ikinä tullut hakeneeksi vaan olisin jatkanut vanhassa. Eli meidän perheelle hoitovapaa toi paljon hyvää.

    Kotiäitiys, edes sen 3v, ei tunnu olevan arvostettu asia missään. Paitsi niiden keskuudessa ketkä sen tien ovat itse kulkeneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asioilla on taipumus järjestyä! Kun yksi ovi sulkeutuu, avautuu toinen.

      Poista
    2. vähän vierestä, mutta pakko oikaista yleinen väärinymmärrys:
      ei perhevapaalla oleva ole erityissuojassa irtisanomista vastaan. Jos yrityksellä menee huonosti ja puolet jengistä pitää irtisanoa, hoitovapaalla oleva ei ole missään erityisasemassa. Ja tämä on mielestäni vain oikein. Ja laillista.
      Mutta, hoitovapaalla olo ei saa olla irtisanomisperuste. Se olisi laitonta.

      Poista
  19. Ehdittiin viime hetkillä spekuloimaan. :) Eli toteutumatta jäi suunnitelma:

    http://www.hs.fi/politiikka/Kotihoidon+tuki+s%C3%A4ilyy+nykyisell%C3%A4%C3%A4n++yli+100000+ansaitseville+solidaarisuusvero/a1305558353861

    VastaaPoista
  20. Mä jäin miettimään näitä kommentteja (osa saattoi olla aiemmasta ketjusta), kuinka ennen lapset laitettiin hyvinkin pieninä hoitoon, eikä siitä kärsitty, niin miksi nytkään kärsisi. Mutta niin ennen hoidettiin kaikkia perheen lapsia kotona, miksi nyt pitäisi isompien saada virikkeitä päiväkodissa jne, kun ei ennenkään saanut...

    Tää on jotenkin hyödytöntä keskustelua, en nyt tarkoita tätä ketjua, vaan ihan yleisestikin. Meillä jokaisella on omat tarpeemme ja arvomme ja suokaamme toisillemme ne. Itse olen lastani odottanut 10 vuotta, hän jää ainokaisekseni, aion hyvällä omalla tunnolla olla kotona koko kolme vuotta. Minun tarpeeni ja arvoni on se, että haluan nauttia lapseni kasvusta ja kehityksestä itse, en halua kuulla päivähoidosta mitä hän on oppinut. Jos he ovat sattuneet huomaamaan. Tämä on myös se keino, jolla saan luvallisen hengähdystauon päiväkotityöstäni. Ja kun minä nyt satun viihtymään kotona :)

    Mutta ei se tarkoita, että katsoisin pitkin nenän varttani niitä, jotka haluavat töihin heti vanhempainvapaan loputtua. Kaikki eivät viihdy kotona. Tai työ on sellaista, että liian pitkä tauko aiheuttaa "kyydistä putoamisen" ja teettää vielä enemmän töitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen ainakin helvetin kiitollinen että joku pitää lastenhoidosta! :)

      Poista
  21. Minäpä ilmoittaudun myös kotiäidiksi, ja kolme alle 6v lasta. Nuorimmainen kun täyttää 2½v-3v, siihen saakka voin olla kotona. Opiskelemaan sitä on pyrittävä sitten, isommat lapsetkin on molemmat sitten aloittamassa koulu-uraansa ja päivähoitopaikkoja viedään näin ollen vain yksi.
    Olen ollut kotona eka 2v, vuoden koulussa siinä välissä, sitten 4v kotona.
    Kun nuorimmainen on 3v, olen itse 27v. Eli ihan varmasti ehdin vielä tienata maksella veroja yllin kyllin..

    Pitkään mies opiskeli ja tulot oli kht+lapsilisät mulle, kuntalisää ei Turku tuntenut. Joten aika luksusta että toinen ansaitsee niin hyvin että voin tuon huiman ansaitsemani kht tunkea ihan mihin haluan nykyään.

    Me on siis kokeiltu kerran tuota että 10kk hoitoon, mutta aika nopeasti otettiin se sieltä pois kun ei se tuntunut oikealta päätökseltä.

    Jatkan kun muistan mitä piti kirjoittaa, ajatus katkesi kun oikeasti joudun hoitamaankin lapsia tässä samalla kun mies ei ole vielä kotona ;)

    VastaaPoista
  22. Ja sitten voi olla niitäkin, jotka ei jäisi mistään hinnasta kotiin... kaksi kerta synnytyksenjälkeisestä masennuksestä kärsineenä menin lentäen töihin esikoisen ollessa 7 kk ja kuopuksen 9 kk, mies hoiti loput vanhempainvapaat. Työ oli tylsää eikä niin kovin taloudellisestikaan palkitsevaa, mutta ainakaan kukaan ei kuollut.

    Vakavasti puhuen, Maslow mielessä, varmaan on niin, että ne joilla on vara(a) valita, valitsee mitä haluaa, muille se raha on tärkeä kannustin suuntaan tai toiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, minä kuukun juuri näihin! Ja olen erittäin iloinen siitä että mies kantaa oman kortensa kekoon tämän ekan 1,5 vuotta.

      Poista
  23. Tiedän joitakin perheitä, missä lapset on hoidettu kotona eskariin saakka. Ainakin näille perheille maksettu kotihoidontuki on ollut "turha", kun on kerran ollut varaa jatkaa kotihoitoa tämänkin jälkeen.

    Kotihoidontuen leikkaaminen ei mitenkään väistämättä tarkoita myös hoitovapaan lyhentämistä. Onhan työntekijällä oikeus esimerkiksi osittaiseen hoitovapaaseen, jos vain perheessä on yksi alle kolmasluokkalainen lapsi. Osittaista hoitorahaa ei kuitenkaan makseta kuin alle kolmevuotiaista ja pikkukoululaisista.

    Mutta joo... ei ainakaan tällä kierroksella kotihoidontukea leikattu.

    VastaaPoista
  24. Mua aina hämmästyttää tämä suomalainen keskustelu siitä, miten alle 2 vuotiaana hoitoon joutuneista tulee jotenkin vajaita ja huonosti pärjääviä ja stressaantuneita ja vaikka mitä kamalaa. Koko loppumaailma laittaa lapsensa hoitoon 4kk (mm Belgia) tai 6kk tai viimeistään 1½ vuotiaana (Ruotsi) ja ihan selväpäisiä lapsia näissä maissakin kasvaa. Lisäksi tuntuu että näissä keskusteluissa aina Liisa K-J on se ainoa oikea guru ja auktoriteetti jolla on viimeisin tutkimus ja tieto. Ruotsissa en ole moisesta tutkimuksesta kuullutkaan, varmaan se on olemassa mutta myös ihan päinvastaistakin tutkimusta löytynee... Ystäväni vie tässä juuri lapsensa Belgiassa alle 4kk vanhana hoitoon koska äitiysloma loppuu. Jotain realismia tähän suomalaiseen keskusteluun pliis!

    Mutta tottakai koko päivähoito-homma perustuu siihen, että ryhmien koot on jokseenkin järkeviä ja päivähoidossa on pysyviä hoitajia joihin lapsi pystyy luomaan pysyvän suhteen. Näin ei varmastikaan monessa päiväkodissa ole, mutta se on sitten kyllä päivähoidon tason ongelma eikä niinkään "alle 2 vuotiaan paikka ei ole päivähoidossa" ongelma. Myöskin kommentit asiasta (2-3 vuotiaan vieminen hoitoon) tyyliin "sitten äiti voi syyllistymättä viedä lapsensa hoitoon" suorastaan nostavat niskavillat pystyyn; siis pitääkö äidin tosiaan syyllistyä jos vie alle 2 vuotiaan hoitoon? ja onko se edelleen se ÄITI jonka pitää syyllistyä, isällä ei ole hommaan osaa eikä arpaa? Just joo.

    Kehitettäisiin nyt vaan sitä vanhempainvapaa-mallia tasa-arvoisempaan suuntaan; kun 96% kotihoidontuen nostajista on äitejä niin mun mielestä jotain on pielessä.Ja ei siis niissä äideissä, vaan systeemissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, tuota minäkin olen miettinyt, että kun muu maailma toimii monesti eri tavalla eli monessa maassa lapset viedään päivähoitoon todella aikaisin niin taitaa olla kieroutuneita aikuisia koko läntinen maailma täynnä - paitsi Suomessa ;)

      Poista
    2. Heh, todella! Itse en näe mitään syytä syyllistyä niin kauan kun esikoisella näyttää kaikki olevan hyvin. Plus että minä sille varmaan suuremmat traumat aiheutan kuin hoitotäti...

      Poista
    3. Mä olen aivan samaa mieltä. Mistä Suomessa on keksitty joku ihme 3-vuoden raja mistä muissa maissa ei olla kuultukaan? Itse asun Tukholmassa ja täällä kaikki perheet laittaa lapsensa viimeistään 1,5 -vuotiaana päiväkotiin/muuhun hoitoon, ei täällä sen jälkeen enää äidit ole kotona lastensa kanssa. Välillä ärsyttää kun suomalaiset naiset on mielestään niin emansipoituneita ja tasa-arvoisia mutta sitten kun lapsia tulee niin niitä paapotaan kotona (työelämän ulkopuolella miehen tuloista riippuvaisina) kolmevuotiaaksi asti. Tuntuu tosi kummalta?!

      Poista
  25. Pakko heittää tänne myös sellainen provo, että kasvaako näistä Suomessa niin turvallisesti kotona hoidetuista lapsista sitten niitä opettajille haistattelevia nuoria, joista nykyään niin kovasti valitetaan? Käsittääkseni esim. juuri siellä Belgiassa, joissa kuskataan lapsia 3kk tarhaan, on melko hyvin käyttäytyvää kouluporukkaa...
    http://blogit.mtv3.fi/sopivassasuhteessa/2012/03/06/havettaa/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täähän olisikin kiinnostava aihe: jos lapsesta ei kasvakaan hyvätapaista veronmaksajaa pitäisikö kotihoidontuki periä takaisin??? :D

      Poista
  26. Mun salaliittoteoria on, että hallitus harhautti opposition huhulla kotihoidon tuen leikkauksesta niin, että oppositiolta jäi nyt jotain muuta huomaamatta - keskittyivät vaan onnellisena taklaamaan asiaa, jota ei ehkä ikinä ollutkaan. Mahtava taktiikka, aion opetella sen ensi tilassa.

    VastaaPoista
  27. Yks juttu tuli mieleen, ja mainitsenpa sen nyt vaikka voi provosoivaa ollakin: moni on tässä(kin) keskustelussa ollut sitä mieltä, että "kyllä mä nyt voin olla 3 v/5 v/9 v kotona ja silti ehdin vielä ihan tarpeeksi tehdä töitä ja maksaa veroja". Varmasti yksilön kannalta ehtiikin - mutta yhteiskunnan kannalta ja kestävyysvajeen kannalta noi 3 v/5 v/9 v on kyllä aika todella pitkiä aikoja työkykyisten ja -ikäisten ihmisten olla kotona. Ihan sama juttu kuin siinä, että eläkeikää olis yhteiskunnan kannalta todella tärkeää saada nostettua vaikka vaan yhdelläkin vuodella (ja olen vakuuttunut, että sitten kun itse olen eläkeiässä, on ollut pakko nostaa paljon enemmänkin. Ja tämä on varmasti ollut yhtenä tekijänä hallituksen herroilla ja rouvilla mielessä, kun ovat mahdollista selvitystyötä asiasta tehneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse myös tätä miettinyt, että kun kommentoidaan että olen nyt (vaikka) 26 ja valmistunut juuri opinnoistani ja kun nyt olen kotona 6 vuotta lasten kanssa niin kerkeänhän sitten olla vielä töissä 30 vuotta että pitäisi riittää - öh, anteeksi? Jos työelämässä ollaan 30 vuotta ikähaarukalla 32-62, ja eletään vaikkapa 80 vuotiaaksi, niin kyllä siinä aika monta vuotta on eletty yhteiskunnan varoilla monessa elämän vaiheessa... Kyllähän ne töistä maksettavat verot on kuitenkin se mikä tätä hyvinvointiyhteiskuntaa kannattelee, jotta niitä tukia ylipäänsä voidaan joillekin maksaa. Mutta kun mistään saavutetuista eduistahan ei koskaan voitaisi luopua.

      Poista
  28. Nerokas oivallus! Senkin ovelat virkamiehenpirulaiset! Olen ihmetellyt, että mistä ihmeestä se säästö revitään, kun kaksveet kansoittaa päiväkodit. Mutta näinhän se just menee. Ahaa!

    VastaaPoista
  29. Mun ratkaisuni kotiäitiköyhyyteen on ollut pudotus matalalta. Opintotuesta minimiäitiysrahan kautta kotihoidontuelle ei ole ollut kovin kummoinen muutos. Mies sai valmistuttuaan vakituisen työpaikan kun olin raskaana (huh!) ja on kaiketi aikalailla keskipalkkaisessa työssä. Viime syksynä ostettiin oma asunto, ja kuukauden asumismenot nousi parilla sadalla. Siltikin pärjätään käsittääkseni ihan hyvin, on varaa ostaa lapselle haalarit ja itselle pihvi silloin tällöin :) Kuun lopussa ollaan kyllä aina nollilla, mutta ei tässä elämäntilanteessa nyt ole tarkoitustaan mitään säästellä. Lainaa on omalla mittapuulla ihan julmetusti, mutta eiköhän se joskus eläkeiässä ole sitten maksettu...

    Mä en koe, että mun kotiäitiraha olisi mitään "hurvittelurahaa", jolla ei tarvitse osallistua perheen yhteisiin menoihin. Meillä se melkein 500 euroa (kotihoidontuki, Tampereen kuntalisä ja lapsilisä) on hyvin merkittävä tulo. Me siirretään miehen kanssa molemmat "palkkapäivänä" yhteiselle tilille rahaa, ja sieltä maksetaan sitten asumiskulut, ruoka ynnä muu yhteinen. Luonnollisesti mies maksaa lähes kaiken, mutta kyllä mäkin satasiani uhraan. Jos taas rahat on omalta tililtäni loppu ja tarvitsen ehdottomasti vaikka hiuslakkaa, siirrän vastaavasti rahaa omalle tililleni.

    Ihmettelin oman äitiyslomani loppuessa tuttujen huokailua siitä, kuinka hoitovapaa alkaa, rahat loppuu eikä mitenkään enää voi pärjätä. Joko me ollaan pihejä, eletään yli varojemme tai sitten en vaan sisäistä, mitä vaikkapa omakotitalon tai auton pitäminen maksaa.

    Näin vielä-hetken-opiskelijana ja lasta kotonaan hoitavana on muuten vähän vaikea määritellä, mikä oikein olen. Kotiäiti vai opiskelija? Olenko minä hoitovapaalla? Vapaalla mistä? Opintotukea ja kotihoidontukeakin kun voi saada yhtä aikaa.

    Nojuu, tuo vuoden mittainen tuen lyhentäminen oli vähän älyvapaa idea, hyvä juttu jos tulivat toisiin ajatuksiin :)

    VastaaPoista
  30. Täällä on nyt yksi 5000-7000e bruttona/kk tienaavat äiti, nippanappa kolmenkymmenen. En missään nimessä koen oloani erityisen urakeskeiseksi ja tätä kivaa liksaakin ehdin nauttia vain 6kk ennen kenen syntymää. Mutta siellähän se olisi, paikka valmiina ja tulot hyvät. Suunnittelen kuitenkin jääväni hetkeksi kotiin hoitovapaalle, koska yllätykseksi itselleni olen viihtynyt kotona. Ajatus töihinpaluusta stressaa enemmän. Ei tunnu oikealta. Ei sen kummempaa.

    Luin näitä pienituloisten ja miestuloisten kommentteja ja haluan siksi tuoda tähän keskusteluun sellaisen näkökulman, että joskus on niinkin, ettei mies tienaa niin kummoisesti. Meillä ehdottomasti minun kannattaisi mennä töihin vaikka 50% ja silti tulot olisivat paremmat. Yön pimeinä tunteina käykin joskus ärsyttämään, että tämä kuvio vasta tabu onkin. Minusta tuntuisi huojentavalta jos minä voisin sanoa osallistuvani kotitöillä ja lapsen hoidolla ja mies maksaisi (kaikki) viulut.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...