Tietoa mainostajalle ›

19.1.2012

Muuttoautona seutubussi

Kun nousin taannoin vaunujen kanssa bussin keskiovista sisään, näin erikoisen näyn. Nuori pariskunta oli valloittanut bussin keskitilan kahden ison jätesäkin, muutaman repun ja noin kuuden erikokoisen muovikassin kanssa. He raivasivat kohteliaasti minulle tilaa nyssäköiden keskelle. Oli pakko kysyä, mikä projekti heillä oli käynnissä. Vastaus oli: muutto.

Kasseissa oli pariskunnan maallinen omaisuus: vaatteita, muutamia astioita ja pieniä kodinkoneita, hygieniatarvikkeet ja kirjoja. Oli pakko vetää kättä lippaan: tyypit oikeasti kykenivät muuttamaan julkisilla. Mäkin voisin - jos saisin käyttööni VR:n lähijunan ruuhkamitassa. Sain uutta pontta materian vähentämisprojektiini.

Saunaremontin myötä tekemäni varastoinventaarion jälkimainingeissa muistelin myös muuttoa ensimmäiseen ihan omaan kotiini opiskelupaikkakunnalle Kouvolaan. Sänkyä, kirjoituspöytää ja kirjahyllyä lukuunottamatta kaikki mahtui kevyesti henkilöautoon. Suurin osa irtaimistosta oli Mutsilta ikuislainattua, sukulaisilta saatuja armopaloja tai kirpparilta löydettyä. Kaikki juomalasit olivat erilaisia, lautasia oli kaksi. Vaatteita oli juuri sopivasti pienen vaatekaapin muutamalle hyllylle. Kylppärin kaapissa ei ollut kuin pari purkkia: naamarasva, muotovaahto ja shampoo. Ja muistaakseni vain punaviinistä oli pulaa.

Ps. Niin ja tarvitseeko joku saunaa? Meiltä saa tulla hakemaan lauteet ja kiukaan ensi viikolla, löylykauha ja kiulu kaupan päälle!


27 kommenttia:

  1. Me olisimme saunaa vailla, mutta voipi olla, ettei HOAS tykkäisi, kun sellainen kyhättäisiin.. :) Hei, mikä on aivan ehdoton lahja ensimmäistään odottavalle? Jotain, mitä kukaan ei tulisi ajatelleeksi? Viime vuosina on tullut niin monet vaatekerrat kuskattua ympäriinsä, että jotain muutakin voisi hankkia.

    VastaaPoista
  2. Elisa, hyvä lastenkirja on aina hyvä lahja! Siitä on pitkään iloa ja se muistuttaa aina antajastaan.

    VastaaPoista
  3. Hih, mä muutin mun ihka ekaan omaan kotiin bussilla. Vuosaaresta Pajamäkeen, hitto mikä matka, parilla bussilla. Sain vuodesohvan tutulta, se tuli autolla, kaiken muun roudasin itse. Ja mulla on hitosti kirjoja... Aamulla ennen duunia vein yhden reissun, töistä vuokkiin ja uus reissu. Meni siinä tovi jos toinenkin :)

    VastaaPoista
  4. Varmaan köyhälläkin pariskunnalla on varaa tilata taksi bussin sijaan, jos kyseessä on vain yksi keikka..? Anteeksi kyynisyyteni :D

    Mua aina vähän huvittaa kolmekymppisten harjoittama opiskelu/nuoruusajan romantisointi. ;) Aika aikansa kutakin enkä mä ainakaan haluaisi palata siihen, että joka asiassa pitää säästää ja aina jotain puuttuu. Ja olen ikäisekseni kyllä aika vähätavarainen, kun olen muuttanut mieheni pieniin nurkkiin ja hylly-, kaappi- ja varastotila on koko ajan täys. Kauhulla odotan isompaan kämppään muuttamista! ;D

    VastaaPoista
  5. Romantisointi on tietysti vähän huvittavaa, mutta toisaalta kyllähän se tekee itse kullekin hyvää muistaa, että joskus tosiaan muuttokuorma sujui henkilöautolla (jos muuttaa 200 km päähän, ei se isä aja mun kuormaa kuin yhden kerran...), nyt suhataan pakettiautolla ties kuinka monta kertaa, vaikka on jo viety särkyvät ja hankalat etukäteen... Eli siis suomeksi: luultavasti sitä pärjäisi vähemmälläkin tavaralla.
    No, täytyy myös rehellisyyden nimissä muistaa, että siinä opiskelukämpässä oli huonekaluja valmiina ja kyllä mä ehkä joskus olisin toivonut asuvani vähän mukavammin. Kai tietty määrä tavaraa voi lisätä onnellisuutta, mutta luulempa, että meistä useimmilla se määrä on ylitetty jo kauan sitten.

    Ja ei, ihan oikeasti ei välttämättä houkuta laittaa yhtään euroa taksiin, kun on tiukilla. Taksirahoilla kun voi syödä viikon. Ja jos kuukausitulot on esim. 250e (opintoraha), 50e taksiin on oikeesti paljon. Sori, tää keskustelu ei ehkä kuulu tänne, mutta toisaalta meidän työssäkäyvien ja kohtalaisesti (tai hyvin) toimeentulevien on hyvä muistaa, että mikä se toisten todellisuus on.

    VastaaPoista
  6. Jeps muutin kerran loput roinani opiskelija boksista mieheni ja mun yhteiseen kämppään bussilla. Otin siis vaan sen verran kuin kerralla jaksoin kantaa. Onneksi pääsin yhdellä bussilla. Lopulta tuli niin hoppu niiden tavaroiden kanssa, että loput neljä jätesäkkiä vein taksilla. Ai niin, olin myös raskaana(Totesin siis siinä vaiheessa, etten enää tarvitse mun plan B:tä eli omaa kämppää, kun kerran muksukin on jo matkalla).

    VastaaPoista
  7. Ah, mä muistan lämmöllä vielä sitä aikaa, kun huonekaluja yms. valitessa tärkeimmäksi kriteeriksi osottautui se, jaksanko kantaa ne itse kotiin :D

    Itse opiskeluaikoina muutto hoitui kyllä isin avolavalla, mutta kun muutin takaisin helsinkiin ja menin ensimmäiseen työpaikkaani, niin sen ihanan punavuorelaisen yksiön huonekalut tosiaan piti itse (yksin) kantaa aina kaupasta kotiin. Yhden koko puisen kirjahyllyn kanssa meinasi kyllä usko loppua puolessa välissä ruttopuistoa, mutta enhän mä raaskinut sitä hökötystä siihenkään jättää. Hyvä niin, se jököttää nimittäin vieläkin vuosien jälkeen tuossa työpöydän vieressä.

    VastaaPoista
  8. Yhtään romantisoimatta, tämä nuoriparihan saattaa ajatella asiaa monelta kantilta, ei pelkästään kustannuksia. Jos tavaraa on vähän miksi sitä ei voisi muuttaa bussilla. Onhan se kestävän kehityksenkin kannalta kannattavampaa. Minä saan vielä näin keski-ikäisenäkin kiksejä siitä, että pystyn tuomaan kotiin jotain isompaa esim. pyörän selässä eikä tavaran kuljettaminen aiheuta päästöjä ja itsekin saan vielä liikunta-annoksen kaupan päälle. Olen myös sitä mieltä, että olen hirmuisen onnekas saadessani tyydytystä noinkin pienestä asiasta. Minä nostan myös hattua näille nuorille, kun on nuorissa (ja vanhemmissakin) nykyään sitä toistakin ääripäätä jo ihan riittämiin. Niitä, joille ei mikään riitä

    VastaaPoista
  9. Muistan ja tiedän kyllä ihan hyvin mitä on olla vähävarainen, mutta kyllä silloinkin pystyi priorisoimaan jonkin verran. Harva opiskelija oikeasti elää vain sillä opintorahalla vaan rahaa tulee vanhemmilta ja satunnaisista/vakitöistä. Itse opiskeluaikoina olin sellainen, että esim. asuessani Helsingin ja Espoon rajalla, säästin seutulipun hinnan ja kävelin aina rajan toiselle puolelle, jotta pystyin käyttämään sisäistä bussilippua ja sitten tuo säästämäni summa hulahti illanvietossa (ja varmaan olisin vähillä kamoilla muuttanut bussilla ja laittanut taksirahat bileisiin) ja tuskinpa olin ainoa 20- vuotias nuori joka toimii näin! Tämä oli se pointti, mikä taisi mennä ohi. ;)

    Tavaramäärän saa helposti pidettyä alhaalla kun asuu pienessä kämpässä (meillä alle 50 neliötä), mutta kyllä minä haluan vähän enemmän tilaa (jolloin myös riski ostaa turhaa tavaraa kasvaa...). Tilavassa asunnossa on sitten helpompi haikailla pieneen asuntoon, johon ei mahdu liikaa turhaa roinaa.

    Autottomana huomaa myös sen, että ruokakaupassa pitää miettiä paljonko viitsii kantaa kotiin. ;)

    VastaaPoista
  10. Satunnainen taksinkäyttö/auton vuokraus on kestävän kehityksen mukaista.

    Minulla ei ole autoa ja en siksi esim. koskaan istu yksin autossa. Muutenkin hoidan matkani 98% kävellen, pyörällä ja julkisilla, mutta en saa siitä kyllä mitään erityistä tyydytystä (tai pidä itseäni autollisia kansalaisia jotenkin "parempana", kun aiheutan päästöjä tässä mielessä vähän). Se on minulle arkipäivää kuten vaikka jätteiden lajittelu.

    VastaaPoista
  11. Elisa, hah, no mut entä jos sisustaisit olohuoneen jäsnkän modernisti? Mitä lahjaan tulee niin yksi maaliksuussa ilmestyvä kirja on ihan pakollinen ostos jokaiselle uudelle mutsille, mutta sitä odotellessa kannattaa tarkistaa onko heillä jo unipussi. ;)

    Solo Maman, lastenkirjakin toki käy.

    Susanna, hyvin tsempattu!

    daalia, mä oon onneks jo kohta nelikymppinen niin mulla on romantisointiin varaa. ;) Sen lisäksi että pidän minimalismia ihan kunnioitettavana arvona.

    Jenni, näinpä, pointtini oli juuri tuossa viimeisessä lauseessa: ei minulta silloin puuttunut mitään vaikka vähällä toimeen tulinkin - muuta kuin sitä punaviiniä. Olin ihan tyytyväinen elämääni ilman tätä tavaravuorta, joka nyt nurkissa majailee.

    Anonyymi, apua, paksuna?! Ei se mies sit voinu jeesiä? :D

    Prinsessa Paskavarvas, hahaha! Mulla on myös taipumusta tuollaiseen ylioptimismiin, varsikin kun liikun vaunujen kanssa. Niiden päällehän vasta voikin lastata kamaa kuin kottikärryihin konsanaan!

    Henkka, totta, voi hyvin olla itseisarvo, jos ei tarvitse käyttää rahaa taksiin kun ihan hyvin voi muuttaa dösällä. Ei se mahdottomalta näyttänyt.

    VastaaPoista
  12. Tyhjensin taivaaseen muuttaneen iskän asunnon bussilla matkustaen. Onneksi ei kukaan tullut kysymään selitystä. Taisin näyttää aika myrtsiltä. Eräskin rouva oikein tarjosi lisätilaa...

    VastaaPoista
  13. Tämä blogi on yksinkertaisesti ihan PARAS!

    VastaaPoista
  14. Joo paksuna. En enää edes muista, missä se mies oli. Varmaan lipastolla, jollain kurssilla. Mies ei oo kovin herkkää sorttia tarjotumaan avuksi enkä mä oikeestaan sitä kaipaakaan, oon tottunut selviytymään ilman miehiä ;)

    -Se bussilla muuttanut anonyymi

    VastaaPoista
  15. Meillä täällä Tanskassa on autottomuus (ainakin pääkaupunkiseudulla) on suhteellisen tavallista. Olen nähnyt kuinka esimerkiksi isoa televisiota on kuljetettu pyörän tarakalla. Nainen ohjasi ja mies piteli paketista kiinni. Pyörähän täällä on jokaisella, toisilla jopa pari.

    Taksit täällä nyt maksaa niin paljon, että sellaiseen turvaudutaan vain pakon edessä (tai kahden promillen humalassa.)

    VastaaPoista
  16. Mä oon aikoinaan muuttanut kaljakärryllä. Tulipahan sillekin kärrylle käyttöä.

    VastaaPoista
  17. Kyllä meille tulee Yartsa täyteen useammalle ajolle kun raahataan anoppivainaan jälkeenjäänyttä maallista omaisuutta sorttiasemalle. Eikä omatkaan taitaisi yhteen pakettiautoon mahtua, kun jo firmasta kertyy kaksi työpöytää, neljä tuolia, kaksi kirjahyllyä ja muutama vetolaatikosto. Niiden hyllyjen, kaappien ja vetolaatikoiden sisällöstä nyt puhumattakaan!

    Ensimmäiseen omaan kotiin muuttaessa taisin tosiaan viedä kamat muovikassissa, ja vielä muutto Firenzestä Pescaraan tehtiin jonkun kamerunilaisen kaverinkaverin Ford Fiestalla :)

    Lauteiden mitat?

    VastaaPoista
  18. Mun hyvä ystävä muutti kolmosen ratikalla. Välillä pysähdyttiin baarissa ottamassa vauhtia. Oi aikoja :-)

    VastaaPoista
  19. Anonyymi, meillähän meni taivaaseen muuttaneen mutsini kämpän tyhjennykseen kolmeen pekkaan kaksi viikkoa ja useampi reissu kierrätyskeskukseen, sortti-asemalle ja fidaan.. Olin minäkin aika myrtsinä.

    Anonyymi, no kiitti hei!

    Bussi-anonyymi, olen vähän samoilla linjoilla miesten suhteen. :D

    mimmi, joo olen tietoinen Tanskan meiningistä. Minut vaikutti kuva, jossa pyörätie oli aurattu ennen autokaistaa.

    Mari, :DD

    Arkitehti, lauteet ovat 164 leveät, yläkerta 56 ja alalaude 49 cm syvä. Noi paneelitkin on remppamiehen mukaan jotain erikoispuuta että nyt sitten vihloo niidenkin poistaminen.

    Salamatkustaja, sitten ei muka saisi romantisoida noita ihania huolettomia aikoja. ;)

    VastaaPoista
  20. Kolmeen pekkaan kaksi viikkoa mutsin kämpän tyhjennykseen. Kokopäiväisesti? Me tässä mietitään miten iso omakotitalo tyhjennetään joissan kuukausissa työn ohessa... Eli tuohan kuulostaa jopa lohdulliselta.

    Oikeesti kun tavaraa on kerätty neliöiden rajoittamatta yli 40 vuotta samaan taloon, tuntuu se urakka toivottomalta: mitä ottaa yhdelle ihmiselle mukaan siitä pieneen asuntoon (johan huonekalujen mittasuhteetkin hämärtyy niissä isoissa huoneissa), mitä heittää lavalle (oikeesti, pakko vuokrata koko lava sille turhalle tavaralle) ja mitä sille lopulle käyttöklepoiselle tehdän (lahjoitus, myynti...).

    T. Toisen vanhempansa menettänyt lapsi

    VastaaPoista
  21. Me yritettii ystävän kanssa kerran Tampereella muuttaa 120cm sänky bussilla. Bussi oli tyhjä, mutta kuski ei suostunut ottaa meitä sängyn kanssa kyytiin. Höh.

    VastaaPoista
  22. No nyt en löydä sen lauteettoman saunani mittoja, mutta juoksumetrejä on varmaan yli 2. Tyrkkää ne lauteet jollekin toiselle.

    Se sauna on kuitenkin Stadissa, jos jo ehdit ihmetellä kuinka pitkälle jaksaisin lähteä ilmaisen perään ;)

    VastaaPoista
  23. Reissatessa huomaa, kuinka paljon vähemmällä tavarallapärjää. Meillä on täällä yhdeksän kuukauden reissulla vajaa puolet vaatteista mukana, enkä ole kaivannut mitään vaatteitani (espressokonetta, kirjoja ja astioita kyllä...)
    Saunan voisin minäkin myydä, se on ollut meillä jo pari vuotta varastona. Tykkään kyllä käydä puu- ja höyrysaunoissa, mutta sähkökoppia ilman tulen hyvin toimeen.

    VastaaPoista
  24. Juu, kamaa on kyllä ihan liikaa. Viime kesänä kannoin yhdeksän isoa muovikassillista omia vaatteitani UFFiin, sellaisia joita en siis koskaan käytä. Olen myös siirtynyt tavaran lahjoittamiseen ja hyvin harkittuun ostamiseen, mutta silti pahoin pelkään että muutto nyt voisi olla aikamoinen ponnistus.

    Kun 90-luvulla meillä oli parisuhteessamme - no, sanotaanko vaikka luova vuoden tauko - muutin puolentoista vuoden ajan kuusi kertaa. Viimeisessä muutossa kaikki omaisuuteni meni kuuden kuution Hiaceen. Fillarikin.

    VastaaPoista
  25. Lapsuuteni ja nuoruuteni kotikaupungissa länsirannikolla pyörätiet aurattiin aina ennen autoteitä!

    VastaaPoista
  26. Tämä kiittää vinkeistä! Luulenpa, että kaikki kolme tulee toteutettua lähikuukausina. Ensin vauvakestit, sitten syntymä ja sitten ristiäiset... Jos vaikka pääsisi lapsenvahdiksi lahjontaan turvautumalla ;)

    VastaaPoista
  27. Ystäväni muutti opiskeluaikoinaan rehvakkaasti 3T:llä maallisen mammonansa. Sänkyä myöten.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...