Tietoa mainostajalle ›

15.1.2012

Kahvat kipeänä ja kuula jumissa

Olen yrittänyt aloittaa uutta uljasta urheiluvuotta. Motivaattorina toimii helmikuuksi buukattu reissu eräälle lapsiperheiden suosimalle saariryhmälle Afrikan kupeessa (painin taas samanlaisen problematiikan kanssa kuin viime vuonna). Olen käynyt muutamaan otteeseen kahvakuulassa (englanniksi kettle bell eli teepannukello). Lähinnä siksi, että läheisellä urheiluhallilla ei juuri muuta ohjattua liikuntamuotoa löydy.

Kovin on vaikea laji.

Ensinnäkin pelkään joka kerta, että kuuden kilon painoinen, hiestä märkä kuula lipeää käsistäni ja lentää ensin jumppasalin kattoon (..tuskin lentää) rikkoen halogeenit ja pudoten sitten jonkin onnettoman päähän. Minulla ei tietääkseni ole vakuutusta tällaisen kuolemantuottamuksen varalle. Ja voi se livetä jonkun muunkin amatöörin käsistä. Valitsen aina paikkani niin, että edessä jumppaavalla on luottamusta herättävän pinkeät trikoot ja salihanskat.

Toiseksi, onko normaalia olla aivan mustelmilla tunnin jälkeen? Kun ohjaaja käski antaa kuulan heilahtaa ihan rennosti jalkojen välistä taakse, jysäytin sillä itseäni perseeseen. Myös ranteessa on mustelma samanlaisesta "rennosta kuulan kiepsautuksesta" kattoa kohti. Kuulan pyörittäminen lantion ympärikään ei suju ilman kivuliasta kohtaamista läskin kanssa. Muilla ei tunnu olevan samoja ongelmia.

Kolmanneksi, missään ei lukenut, että kahvakuula ei välttämättä ole paras mahdollinen starttilaji vatsalihaksensa kolmeksi makkaraksi taikoneelle käpylehmälle, jolla on F-kupin kannut. Joka helvetin liikkeessä tarvitsee keskivartalon hallintaa. Finns ej. Ensimmäisen tunnin jälkeen teki mieli soittaa paikalle mediheli.

Nöyryytys sinetöidään saapumalla tunnille viime tipassa, jolloin kaikki alle 12 kilon kuulat on varattu ja joudut spanielin katsein vetoamaan ajoissa tulleisiin, että voisiko joku kokeneempi armahtaa ja antaa sen pienimmän moukarinsa tälle suklaalla hauistaan ruokkineelle toopelle.

Eipä muuta. Tsemppiä.

Ps. Kuvassa ekokahvakuula.

30 kommenttia:

  1. Olen miettinyt, että uskaltautuisinko kahvakuulatunnille, mutta tämä nyt ei varsinaisesti rohkaissut siihen... :D
    Kaipa se on silti itse koettava, edes kerran.

    VastaaPoista
  2. Mulla on tuo eko 7.5 kuula kotona ja treeni on kyllä tehokas, kun sen vaan tekee säännöllisesti eikä tarvita kuin 15 min. En luultavasti koskaan uskaltautuisi salille kahvakuulatreeniin, koska pelkäisin ihan saakelisti saavani jonkun toisen kuulasta päähän enkä voisi kuvitellakaan tekeväni yli 15 min treeniä tuolla vehkeellä. Tsemppiä treeneihin!

    VastaaPoista
  3. Mulla on tiistaina eka kahvakuulakokeilu ja otanpa ainakin siitä vinkistä vaarin, että ryntään mahdollisimman ajoissa varaamaan sen kevyimmän kuulan, ettei tarvitse tappaa itseään minkään überpainavan systeemin kanssa! Ja mustelmat on ihan normaaleja, mä ainakin olin ihan mustelmilla alkuun BodyPump-tunneilla (silloin kun jaksoin niillä käydä... =D)

    VastaaPoista
  4. Mieletöntä! Päivän naurut! Itsekin olen kovin monta kertaa mustelmaisena tunnilta poistunut. On vaan niin hemmetin tehokasta että tekee mieli uudestaan ;)

    VastaaPoista
  5. Päivän naurut täälläkin, vaikka en oo ko.lajia kokeillut. Normijumpassakin onnistun sähläämään ihan riittävästi.

    VastaaPoista
  6. Oih, olipas sulla ikävä alku tutustumisessa kahvakuulaan :) Mä niin rrrrrakastan kahvakuulaa ja sujuu kyllä hyvin, jopa ihan ekalla kerralla (8kg). Ei kannata luovuttaa heti. Toki kaikkihan siitä ei tykkää, mutta kyllä se tekniikka siitä hioutuu ajan myötä. Muistelee vaan itseään kun tasapainoiltiin ekan kerran sen ison pallon kanssa =D Mut onneks se nauraminen harjoitti ainakin vatsalihaksia jos ei muuta.

    VastaaPoista
  7. Tiina, ei kun kokeile vaan! Mä käyn siellä kaikesta tästä huolimatta jatkossakin koska mun jokaista lihasta särkee sen jälkeen. :D

    Henkka, kiitti! Onks sulla parketti missä kunnossa..? ;)

    Elli, joo, haukkana vaan mestoille! Muistan body pumpista elävästi sen että en luottanut siihen ohjaajaan: "nyt kannattaa laittaa kunnolla painoja.." yeah right.

    Äiityshousut, sulla on aivan mahtava nimimerkki! :D

    Naz, heh, juuri normijumpassa sähläämisen takia pysyttäydyn ei-koreografisissa tunneissa.

    Johki, mä en ole vielä myyty tolle lajille, mut luotan siihen että jos koko kroppa on kipeenä kolme päivää niin ei se ihan turhaa ole. ;)

    VastaaPoista
  8. Kahvakuulasta on tullut mun laji ja -kyllä- kolme päivää (tai enemmän) on lihakset kipeenä sen jälkeen.

    Tuon oman pienen kuulan mukaan tunneille. Joululoman aikana oli kyseinen kuula kyllä lihonut kun tuntui niin kauhian painavalta.

    VastaaPoista
  9. En oo itse mikään ekspertti kahvakuulassa, mutta tässä linkki aihetta käsittelevään blogiin. Tuolta olen muistaakseni lukenut sen, että kahvakuulassa pitäisi olla maalaamaton kahva, jotta tarttumapinta olisi hyvä. Ekokahvakuula näyttää siis siinä mielessä huonolta.

    http://kukkalaakso.com/2012/01/14/taidon-oppimisesta-ja-treenista/

    VastaaPoista
  10. Mulla oli fysioterapeutin laatima saliohjelma ja siihen olis kuulunut yksi liike 4kg kahvakuulalla, mutta ei naisten salilla ollut kuin vähintään 6kg kahvoja :/ Varmaan pitäis ostaa sit oma, jos aikoisin sillä alkaa harrastaa. Vastikään leikattuna tuntuu kyllä, että oman kehon painossa on ihan tarpeeksi liikuteltavaa ;)

    VastaaPoista
  11. APUA! Meinas tulla naurukuolema. Kiitos taas kerran! :D :D :D :D

    VastaaPoista
  12. Kiitos päivän nauruista! Kävi päivän vatsalihastreeneistä.

    VastaaPoista
  13. Moi!

    Erityisesti kahvakuulailussa, tai no, tietenkin kaikessa liikunnassa, on todella tärkeää, että tekee liikkeet ergonomisesti oikein. Vain silloin harrastaminen on turvallista itselle ja muille!

    Varsinkin, jos laji on vieras ja paino liian painava, on vaara, että tekee liikkeet väärin. Kroppa fuskaa ja helposti pyrkii vaan heilauttamaan kuulaa/tankoa, ilman, että pystyy keskittymään siihen, että liike tuntuu oikealla tavalla oikeassa lihasryhmässä, eikä rasita kehoa. Kyllähän kuntoilu silloinkin tuntuu lihaksissa, mutta pidemmän päälle saattavat mm. nivelet alkaa oireilla.

    Valitettavasti monella ohjaajalla ei ole osaamista siihen, että osaisi hioa virheelliset tekniikat pois. Ideaali-jumppaohjaaja on mielestäni sellainen, jolla on taustalla jokin fyssari tmv. koulutus.

    Kannattaa siis itse olla tarkkana. Mutta jos kaikki sujuu, niin antaa mennä vaan! :)

    VastaaPoista
  14. Johannan kommenttiin lisätäkseni, pidä ranteet suorina, muuten saat heittää hyvästit niille. Jos kädet hikoilee niin, ettei kahvakuulaa pysty hallitsemaan, hanki salihanskat - auttavat myös ranteiden suorina pitämiseen.

    Myös selkä tulisi pitää suorana, hartiat alhaalla ja polvissa pieni jousto.

    VastaaPoista
  15. Mä suosittelen kaikille naisille käyntiä alapääongelmiin (virtsankarkailu jne.)erikoistuneella fysioterapeutilla vaikkei niitä varsinaisesti olisikaan. Mun elämä jakautuu ennen ja jälkeen aikaa, sen verran tajunnanräjäyttävä kokemus oli.

    Mä olen ikäni liikkunut ja kuunnellut kun jumppaohjaajat käskevät pitää korsetin tiukkana ja vielä kuvitellut tekeväni sen oikein. Sitten kun fysioterapeutti anturin kanssa testasi niin en mä ainakaan keskivartaloani hallinnut. Näytti myös mitä tarkoittaa kun on koko vartalon rakenne tukena istuessa ja seisoessa.

    VastaaPoista
  16. Mä olen lyönyt itseäni kahvakuulalla päähän! Ihan mukava mojautus takaraivoon... mut silti tai juuri siksi hikoilen kuulan kanssa edelleen kotona, koska kotona saa valita itte biisit ja hypätä tylsimpien liikkeiden ohi. Tosin siinä on se huono puoli että sillon saattaa hypätä myös koko jumpan ohi.. näin käy kohtuu usein! vielä useemmin jumppa kestää max.15 min.. mut parempi sekin kun ei mitään! B)

    VastaaPoista
  17. Rakastan kuulailua just siks, että kerrankin tuntee kunnolla tekevänsä. Olen maailman laiskin salilaitteiden nitkuttaja ja vihaan pumpissa painojen jatkuvaa vaihtokilistelyä, mutta kuulailun myötä olen ekaa kertaa elämässäni innostunut lihaskuntotreenistä.

    Kuulailua enemmänkin harrastava siippa väittää, että tarpeeksi isoilla painoilla ei tule tekniikkavirheitä, koska liikkeitä ei yksinkertaisesti jaksa/pysty tekemään väärin. Oma tavoitteeni toistaiseksi on päästä kokonaan eroon siitä 4kg:n kuulasta treenin aikana ;) Pointtina siis, että ei varmaan kannata tekniikan puolesta huolehtia siitä, että treenais liian isoilla painoilla, jos vaan jaksaa.

    Mullekin on muuten aina ollut mysteeri tämä tiukkana pidettävä korsetti. Mistähän tuollaisen hyvän fyssarin löytäis? Vois olla visiitti paikallaan...

    t. toinen keskivertomamma

    VastaaPoista
  18. Kiitokset maanantain piristyksestä!
    Liikunta on kokkauksen ja valokuvauksen lisäksi pääharrastukseni, mutta kahvakuuliin en kyllä ole uskaltanut koskea. VIime talvena kun jouduin käymään salilla kuntouttamassa korjattua polveani, niin monen tyypin kuulailu vaikutti siltä, että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Kyllä sillä varmaan osaavan ohjaajan avustuksella saa voimaa ja lihasten hallintaa kasvatettua...

    VastaaPoista
  19. Ai helvata, mä just niin vihasin niitä ohjaajia, jotka aina käski laittaa törkeet painot tiettyihin liikkeisiin. En tietenkään laittanut ja sitten ne kattoo muta ja mun säälittäviä kilon painoja vaikka hauiskäännöissä, ihan kuin vierasta sikaa... Ehkä siinä oli syy, etten enää harrasta ko. lajia...

    VastaaPoista
  20. Tsemppiä seuraavalle kahvistunnille! Itse olen vannoutunut lajin ystävä; harvassa treenissä yhdistyy niin hienosti aerobinen ja voimaharjoittelu. On vaan surullista, miten surkeita kahvakuulaohjaajia monella salilla on. Ensinnäkään alle 6 kg kuulalla ei ole mitään järkeä tehdä minkäänlaista treeniä. Jos ei 6 kg kuula heilu, tunnissa (eli liikkeissä ja ohjaajassa) on jotain vikaa. Liian pienen kuulan heiluttelusta ei ole mitään iloa. Ja kuten aiemmissakin kommenteissa on painotettu, asennot ja liikesarjat pitäisi tehdä puhtaasti, ettei tule vammoja. Tämäkin on ohjaajan vastuulla. Ne mustelmat ranteessa välttää, kun ei retkauta sitä kuulaa heilautuksessa päin kättä. Liikerata voi silti olla rento ja ranteet suorana. Mutta ei siis retkahtaen, kun liikkeen tekee oikein, kuula heilahtaa kevyesti ranteelle, eikä kolhi sitä. Mahtava tää sun blogi, kiitos siitä! Nimim. "Lapsi haaveissa, toistaiseksi vain omissa, mies ei tajua, että idea ei ollut vitsi"

    VastaaPoista
  21. Hei!

    Kaisan ja Keskivertomamman kommentteihin: Voin lämpimästi suositella pääkaupunkiseudulla fysioterapeutti (ym.) Anu Parantaista. Hän on erikoistunut juuri lantion ja keskivartalon alueen kunnossapitoon. Näytti nykyään pitävän vastaanottoa ainakin Lääkärikeskus Bulevardissa.

    Todella hyvä ammattilainen! Ja kuten Kaisa sanoi, vaikka ei ongelmia olisikaan, on tosi hyödyllistä ennaltaehkäisevästi ja muutenkin oivaltaa tämän alueen tärkeys kaikessa toiminnassa :)

    VastaaPoista
  22. Pilates on hyvää keskivartalon jumppaa. Sitä löytyy monestakin liikuntapaikasta. Suosittelen kuitenkin, että menee peruskurssille ensin, jotta oppii tekniikan kunnolla. Näitä kursseja löytyy useilta pilatesohjaajilta mm. Method Putkisto, Olo Ok ym...

    VastaaPoista
  23. Parantaisella minäkin olen käynyt. Oli vieläpä osaavan oloisen lisäksi todella miellyttävä ihminen.

    Sen keskivartalon hallinnan puutteen muuten huomaa hyvin esim joogassa kun paikallaan heiluu ja huojuu. Pilateksessakin kannattaa käydä hyvien ohjaajien tunneilla mutta siinäkin ilman fysioterapeutilla käyntiä olisin tehnyt asioita väärin edes sitä tajuamatta. Ja kyse ei siis ole mistään rakettitieteestä...

    VastaaPoista
  24. :D Kyllä se siitä :D Käsilaukku vaan heilumaan...

    Lantionpohjan kuntoutuksen parissa työskenteleviä kulkee myös uroterapeutti-nimikkeellä. Osa toki on fyssareita. Ajattelin vaan, että helpottaa googlailua. Nimim. Uroterapeutin tytär Lakeuksilta (titteli sekin :D)

    VastaaPoista
  25. Hei, mun on pakko kanssa kommentoida, että kahvakuulassa tekee ne liikkeetä helposti väärin jos on LIIAN kevyt kuula! Eli rohkeasti vaan isompaa kehiin. Itse käytän 8, 10 ja 12 kg:n kuulia, tosin olen kuulaillut jo reilun vuoden. Mutta luovuin 6 kg:n kuulasta ensimmäisen kahden treenikerran jälkeen. Ainoastaan turkkilainen ylösnousu vaatii sen edelleen...

    VastaaPoista
  26. Kaisa: hauska sattuma! Hyöty tästä näkyy ihan kaikessa liikkumisessa, kuten totesitkin.

    Helsingin Naistenklinikalla oli tosi asiantunteva luento aiheesta juuri synnyttäneille. Sinne kannatti hoiperrella. Se oli erittäin hyvä ja oivallusta tuottava myös kaltaiselleni sektiolla synnyttäneelle ja olisi ollut kenelle tahansa kropan huollosta kiinnostuneelle.

    Itse menin Parantaiselle kolmisen kuukautta synnytyksen jälkeen tsekkauttamaan yleisen toipumisen (myös vatsalihakset jne) ja perehdyin samalla tähän hieman, hmmm, ällöön, mutta hyödylliseen anturimittariinkin. (Oletan, että puhumme samasta... ;)

    Tämän jälkeen hahmotuskyky siitä mitä lihaksia on syytä vahvistaa ja miten se tapahtuu, parani merkittävästi. Nyt pystyy tavallisissa jumpissakin, esim. vatsalihasliikkeiden yhteydessä, ohjaamaan tehot oikeisiin lihaksiin. Ja muuten, oikeaoppisesti tehty sauvakävely on muuten myös varsin hyödyllistä, sanottiin NKL:lla! :)

    Jos syvät vatsalihakset ja lantionpohjalihakset on kunnossa, ne pitävät ryhdin suorana jatkuvasti, tukevat kehoa ja mikä parhainta, "vetävät" ne makkaraiset paljon huomaamattomimmiksi. Tämän kaltaisen treenin ehdoton hyöty on kuitenkin ihan muuta kuin kadonneet vatsamakkarat tai komea hauberi: virtsankarkailusta kärsivien (joko synnytyksen seurauksena tai kudosten vanhentuessa) naisten määrä on yllättävän suuri. Sitä kannattaa todellakin ehkäistä!

    VastaaPoista
  27. Olen käynyt, valitettavasti tykkäsin :) Kyl se siitä!

    VastaaPoista
  28. Aijai, piti tulla kommentoimaan mun ekaa kahvakuulailua... Ensinnäkin, vaikka olin 20 min ennen tunnin alkua paikalla, silti kaikki alle 8 kg:n painot oli jotkut yli-innokaat käyneet nyysimässä ja varaamassa itselleen... Jouduin siis ottamaan kasikilosen, mikä ei nyt ollut ihan liikaa, mutta ylöspäin suuntautuvat liikkeet eivät ihan toimi niin isolla kuulalla. Mustelmia on varmasti huomenna ja ja paikat kipeänä, mutta aion mennä seuraavankin kerran ja aion todellakin mennä vieläkin aiemmin, että varmasti saan kutosen kuulan...

    VastaaPoista
  29. Hola! Palattiin juuri toissapäivänä kyseiseltä saariryhmältä. Jos tieto ilahduttaa (tai kerronpa joka tapauksessa) niin ei siellä ollut juurikaan bikinibeibejä - ainakin meidän lomalla enemmistö oli 50+ väkeä ja tietty pikkulapsiperheitä. Ulkonäköpaineet voi rannoilla/poolilla siis ainakin unohtaa. Paikalliset naisetkin on enemmänkin reheviä, ja kauniita toki. Kantoivat päänsä päällä kaikkea tonnikaloista pesukoneisiin, siinä tarvitaan kyllä voimaa mitä ehkä kahvakuulalla voit imitoida. Viettäkää ihana loma :)

    A.

    VastaaPoista
  30. Pakko tulla tänne avautumaan, jos joku näin "vanhoja" kommenttiketjuja enää lukee...

    Olin tänään kahvakuulatunnilla, jonne ilmaantui nainen ja mies noin neljävuotiaan poikansa kanssa! Sanoivat pojalle, että istuu siinä salin reunalla sillä aikaa kun äiti ja isi jumppaa. OIKEESTI!!! Kaverilla oli vielä superpallo mukana joka lähti vähän väliä pomppimaan johonkin suuntaan ja pikkukundi perässä. Arvaa oliko hyvä fiilis heilutella 10 kg:n kuulaa kun yhtäkkiä eteen ampaisee tollainen Jani-Petteri.

    Eikä se missään nimessä ollut tän pikkukundin vika: näyttäkää mulle neljävuotias poika, joka istuu paikallaan tunnin ajan niin minä otan käyttöön ensi kerralla 16 kg:n kuulan...

    Ohjaaja pari kertaa kommentoi, että on vähän vaarallista tämän lapsen läsnäolo.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...