19.12.2011

Viime tipan lahjavinkit

Jos kuulut lähipiiriini, kannattaa lopettaa lukeminen tähän. Seuraa nimittäin juonipaljastuksia.

Jos et ole onnistunut ratifioimaan sukulaisten ja ystävien välistä lahjattomuussopimusta etkä ole kaukonäköisesti säilönyt, kuivattanut, huovuttanut tai rypyttänyt omatekemiä lahjoja, vinkkaan muutaman aikaa säästävän joululahja- / tuliaistuotteen. Näillä voi toki lahjoa myös itseään.
  • Pullo ei petä - jos lahjottavasi on täysi-ikäinen suomalainen tapakristitty. Nyrkkisääntö: klassikot ja ruotsalaiset toimivat aina. Sujauta kassiin kuohuviini (molemmat luomucavat ovat mainioita), vuosikertacalvadosta tai kaakaojauhepaketti kera minipullon minttua. Herrljungan omena-inkivääriglögi todettiin juuri raikkaaksi joulujuomaksi, kun punaviiniglögi tulee korvista. Suomalaisista glögituotteista mainittakoon tujakka Lignell & Piispasen Loimu 2011. Tuliaisena jälkiruokapöytään voi kokeilla vaikka uudenuutukaista hasselpähkinäbaileysta. Lähikaupasta pussi pistaaseja kylkeen.
  • Kiparilta voi aina käydä ostamassa muutaman Ässä-arvan. Kovat tuotto-odotukset kevyessä paketissa. Tämä lahja saattaa kyllä hiukan pänniä jos sukulaispojalle napsahtaa satatonttua kahisevaa, mutta säästitpä lahjapaperirahat.
  • Kääri sanomalehteen kirja - omasta kirjahyllystä. En lue kirjoja kahteen kertaan, sillä joudun raivaamaan kalenteristani aikaa uusienkin lukemiselle. Ja sitten joskus maailmassa kun olisi taas aikaa lukea, kirjat on varmaan takavarikoitu valtion toimesta biopolttoaineiden raaka-aineeksi.
  • Lahjakortti. Kaikki osaavat jotain. Anna lastenhoitoa, ikkunanpesua, fillarinkorjausta, nappienompelua, kukkamullan vaihtamista - you name it. Jos viet kummilapsen HopLoppiin saat mahtavan 2in1 -lahjan. Jos taas olet vähän laiskempi tapaus, tarjoudu tekemään tänä talvena lumityöt
Näillä mennään.

10 kommenttia:

  1. Mulla on ongelmia tuon kirjalahjan kanssa, pari kertaa on perheen kesken kokeiltu ja aina tekee yhtä pahaa -mulla on päättymättömän intohimoinen suhde mun kirjoihin ja kirjahyllyyn.
    Ainoa ratkaisu on antaa pois paskat kirjat (jos nyt edes tunnustaa sellaisia omistavansa), mutta kuka haluaa antaa tietoisesti paskan lahjan? Ja hyvistä ei raaski luopua, klassikosita nyt puhumattakaan!

    VastaaPoista
  2. Hyviä ideoita. Itse vedin tänä vuonna ihan hirvittävän stressin siitä, että lahjat pitäisi olla itse tehtyjä. Itseasiassa päätin sen jo viime jouluna, että tänä jouluna....mutta tekemisen aloitin liian myöhään ja nyt on hirvittävä stressi ja pitää oikein arvottaa kenelle menee se rintakoru, kenelle kudottu kieppi ja kenelle kaulakoru. Meidän perhe laittoi myös aikuisille tarkoitetut lahjarahat Unisefin pehmeisiin paketteihin, mutta jotain on silti musta kiva tehdä itsekin. Täytyy yrittää aloittaa tämän joulun jälkeen tekemään niitä lahjoja ensi jouluksi. Mutta kummasti ne villasukat, ommellut kassit yms. menee annettavaksi aina kun jossain kyläilee. Ilmeisesti pitää perustaa joululaatikko, josta ei sinne tekemisen ja säilömisen jälkeen otetan mitään ennen joulukuuta 2012. Mukavaa joulua teidän perheelle!

    VastaaPoista
  3. Liput johonkin maksulliseen tapahtumaan on hyvä lahja, mutta mun mielestä joku lastenhoito tai ikkunanpesu on vähän höhlä lahja; näitä ainakin itse annan ja saan vastavuoroisella periaatteella eikä ne ole mitään erikoistapahtumia, joita pitäisi erikseen antaa lahjana. Joku lupaus kutoa villapaita tms voisi ollakin.
    Tai sitten vanhemmille liput johonkin + lupaus toimia lastenvahtina/lapsille liput johonkin + lupaus viedä ne sinne. Toisaalta tätä jälkimmäistä useimmat tekee ihan mielellään muutenkin, jos vain vanhemmat antavat lapset "lainaan".

    Ja siis tietty voi antaa omasta mielestään huonon kirjan tai levyn pois, koska niin se vaan menee, että toiselle se voi olla oikea helmi - kunhan tuntee lahjansaajan mieltymyksiä edes jonkin verran.

    VastaaPoista
  4. Mies lähti lauantaina lasten kanssa evakkoon, kun tämä mamma paketoi joululahjoja. Stereoissa soi Raskaampaa joulua-levy ja glögimukissa oli Loimu 2011 lämmikkeenä. Oli glögissä niin tujut prosentit, että alkoi olla ihan hilpeää touhua tuo paketointi.

    Samaista Loimua viedään aattona veljelle ja vaimolleen.

    VastaaPoista
  5. Prinsessa Paskavarvas, mitäs jos antaisit jonkun semihyvän? Ei klassikkoa eikä huonointa vaan jonkun välipalakirjan? Et kuitenkaan lue sitä koskaan enää uudestaan. :)

    Henkka, haha, onneksi mä en osaa tehdä mitään antamisen arvoista. Siitä tulisi vain paha mieli kaikille. Mutta itse kyllä diggaan erityisesti anopin tekemästä sinappilohesta, josta on kiva tehdä voikkareita koko joululoma. :)

    daalia, no kyllä, mut ne liputkin on hyvä lahja vaan, jos tietää saajan todella ilahtuvan niistä. Mua ei nimittäin vois vähempää kiinnostaa mikään toisen valitsema teatteri tai konsertti! Sitä arvostaa mistä on puute: kaikki mikä antaa mulle aikaa (kuten se lastenhoito tai ikkunanpesu) ovat mieluisia lahjoja.

    Erja, kuulostaa hyvältä! Loimu on tosiaan aika tymäkkää, mä lantraan sitä mehuglögillä ettei mene ihan paketoinniksi. ;)

    VastaaPoista
  6. Harkitsen antavani isälleni roskiskatoksestamme löydetyt Stieg Larsson -dekkarit. Ehkä myös reilun kaupan suklaata, saajasta riippuen tummmaa tai maitosuklaata, jolla lahjon joka joulu kaikkia mahdollisia tahoja.

    VastaaPoista
  7. Katja: Mutta ah, nyt pääsemme ongelman ytimeen: mulla on tapana lukea hyvät kirjani aina uudelleen ja uudelleen, huonot luetaan vain kerran tai maximissaan kaksi. Mulla on vaan liian henkilökohtainen suhde mun opuksiini. Tosin voisin lyödä vaikka pääni pantiksi, että meidän kirjahyllyt on veljen kanssa tässä vuosien varrella edes jossain määrin vaihtaneet sisältöä keskenään, kun me "vaan lainataan" toisillemme/toisiltamme kirjoja. Hyvä ana bongailla vuosien päästä omia opuksiaan toisen hyllystä :D

    Mutta onneksi opettelin vuosi sitten kutomaan. Nyt mä annan kaikille vaan villasukkia ja tumppuja ale-langoistä, kjäh, kjäh.. ;)

    VastaaPoista
  8. Mainioita ideoita! Musta on ainakin kivaa saada ässäarpa. Sellaisenhan voi kai ostaa netistäkin veikkauksen verkkokaupan kautta. Tai jotain.

    Mä tilasin netistä 20 jonkun paikallisen lasisepän tuunaamaa kynntilänjalkaa kun oli marraskuussa muutaman euron per kibale -tarjouksessa. Pistän pakettiin ja annan sukulaisille. Ihanan edullista.

    VastaaPoista
  9. Anonyymi, joku oli heittänyt Larssonit rodeen? O_o

    PP, ok, ymmärrän. Mä en ole koskaan ottanut samaa kirjaa uudelleen lukuun. En tiedä miksi. Kudotut asiat on aina pop, vaikka Virpi Salmi lienee eri mieltä. ;)

    Salamatkustaja, Koti-insinööri voitti isänpäiväarvastaan neljä egeä. Sillä saa jo uuden mahdollisuuden! ;)

    VastaaPoista
  10. Mä oon muutamana viime vuonna antanut lahjaksi kirjastosta lainatun kirjan. Tässä on sekin hyvä puoli, ettei lahjansaajalle kerry ylimääräistä romua nurkkiin. Miehelle lahjan ehkä paras osa onkin se, että sen saa palauttaa. :) Oon myös itse saanut kirjastosta lainattuja kirjoja lahjaksi, ja vaikka luenkin kirjoja myös uudestaan, on ihan kiva saada jonkun toisen valitsema kirja (ja jos se on superhyvä, sen voi ostaa itelleen tai lainata uudestaan). Tässä täytyy kuitenkin ottaa huomioon se, että sakot ja korvausvastuu jäävät sinulle, joten kannattaa valita vastuuntuntoinen tyyppi lahjansaajaksi! SIskolleni en antaisi lainakirjaa, koska se ei muistaisi ottaa omaa päätään mukaansa, ellei se olisi vartalossa kiinni. ;)

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...