24.10.2011

Mikä maksaa?

Voi saatana. Pilasin päiväni tällä verokuitilla, josta näkee, mihin veroeuroni vuonna 2012 suuntautuvat huomionarvoisten menoerien suhteen. Lopussa on vielä listaus rahasummista per ministeriö. Samalta saitilta löytyy myös tarkempi verolaskuri, jota huomioi pääomatulot, asumisen ja auton käytön.

Olen kohtuullisen pahoillani näistä painotuksista. Osasin odottaa, että sosiaali- ja terveyskulut ovat valtavat, mutta miten vitussa valtionvarainministeriölle menee noin hirveä potti? Ympäristöministeriö saa kymmenen kertaa vähemmän rahaa kuin puolustusministeriö. Maksan mm. hävittäjistä, turkistuottajien lomituksesta ja avustan kirkollista toimintaa, vaikka en kuulu kirkkoon. Toisaalta poroyrittäjää tuskin kiinnostaa Länsimetro, vaikka julkisen liikenteen parantaminen on myös kaikkien yhteinen ilmastoteko.

 Tekijät kertovat itsestään näin:
Valtion budjetin luvut ovat niin tolkuttoman suuria, etteivät ne enää tarkoita mitään. Valtion käyttämä raha on kuitenkin sinun ja meidän rahaa, joten mielestämme on hyvä ymmärtää, mihin fyrkat käytetään. Verokuitti kertoo arkisella tasolla, paljonko sinä olet maksanut erilaisiin tarkoituksiin.
Niin. Pitäisi olla paremmin perillä asioista. Arvostaisin, jos minulle toimitettaisiin tällainen kuitti automaattisesti vaikka veroilmoituksen yhteydessä - ostos se on hävittäjä siinä missä kukkakaali. Kuitti saattaisi herättää ihmisiä äänestämään (rahojasi käytetään joka tapauksessa) ja ottamaan selvää ehdokkaiden taustoista, osaamisesta ja arvoista.

Laskuri muistuttaa siitä, mitä on demokratia, jota yleisesti pidetään suhteellisen riskittömänä järjestelmänä, koska siinä kaikki saavat äänestää ja asettua ehdolle. Ja koska kaikki saavat äänestää ja asettua ehdolle, rahoistani päättää tällä hetkellä mm. ideanikkari Teuvo Hakkarainen. Onneksi ei yksin.

Ps. Tuomas Enbuskella on ilmainen moottoritie on sosialismia -kirjoituksessaan pointti siitä, että ei ole olemassa mitään yksiselitteisen rationaalista talouspolitiikkaa. Puolueet ovat aina eturyhmiä, jotka ajavat äänestäjiensä intressejä. Jos jonnekin kumartaa, jonnekin pyllistää. Ja persujahan tässä pitkälti katsellaan.

10 kommenttia:

  1. Sieltä alhaalta voi klikata sitä pikkuista nuolta eri ministeriöiden kohdalta, niin näkee miten raha siellä jakautuu. Esimerkiksi valtionvarainministerion potista suurin osa (yli puolet) menee "Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen " eli se sosiaali- ja terveyspuoli on jopa vielä suurempi kuin miltä ensinäkemältä vaikuttaa.

    Mitä taas hävittäjäkauppoihin tulee, niin tuo käytettyjen Hawkien osto Sveitsistä on ehkä yksi edullisimmista puolustusvälinekaupoista mitä on hetkeen tehty.

    VastaaPoista
  2. Hei kiitti, mä en tajunnutkaan että sitä nuolta voi klikata! Täähän avaa ihan uusia ulottovuuksia, vietänkin loppupäivän noita klikkaillen. Ja ihanaa että Suomen puolustuministeriö arvostaa kierrätystä! :D

    VastaaPoista
  3. Kuntien peruspalvelut kylla taitaa sisaltaa muutakin kuin STM:n alaista toimintaa? Mistahan muuten loytyisi kunnollista tietoa siita, mita naihin peruspalveluihin lasketaan ja miten osuudet ovat kuntatasolla jakaantuneet?

    Muut suurimmat kulut sisaltavat mm. elakkeet, tyottomyyskorvaukset, lapsilisat yms tulonsiirrot ja Kelan korvaukset. Heraa monta kysymysta: Tarkoittaako tama sita, etta rahaa menee suhteellisesti paljon enemman erilaisiin tulonsiirtoihin kuin uskommekaan? Hankinnat&infra (Hawkit ja musiikkitalot) saavat paljon huomiota, mutta ovatko ne kuitenkin pienempia ja usein nk. yksittaisia puroja verrattuna sosiaalitoimen jatkuviin maksuihin. Jos haluaisi paneutua kunnolla budjetin suuriin osuuksiin, pitaisi siis syynata niita perusteita, milla erilaisia korvauksia maksetaan? Kuka normituloinen toimittaja jaksaa paneutua naihin aiheisiin kun niista ei raflaavia otsikkoja irtoa?

    Susi

    VastaaPoista
  4. Itse taas pidin tuosta verokuitti-jutusta. Sitä on niin helppo jakaa idiooteille. Idioottihan sanana tarkoittaa - tai no tarkoitti - sellaista joka ei ole kiinnostunut politiikast. ;)

    VastaaPoista
  5. Se loytyi (HE 174/2009; lait 1704–1732/2009) eli kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kuuluvat: sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6–15-vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi.

    Sosiaali- ja terveyshuollon kustannukset laskennallisesti maaraytyvat ikaryhmittaisten perushintojen mukaan (nama visiin perustuu johonkin keskiarvoihin?). Vuoden 2012 ikaryhmittaiset perushinnat: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/rahoitus-verotus/valtionosuudet/valtionosuudet-2012/kunnan-peruspalvelujen-valtionosuus-2012/Sivut/default.aspx

    VastaaPoista
  6. Susi, no aivan. Ja voihan olla, että joku on tästä jotain kirjoittanutkin mutta mä olen itse vain ohittanut borettavan talousuutisen..

    Poikkeama, viikon paras uutinen on, että en ole idiootti!

    Anonyymi, hyvin kaivettu. Mutta tää kieli.. "asukaskohtainen taiteen perusopetus"? Onko muitakin kirjastoja kuin yleisiä? Ikäryhmittäiset perushinnat? Wtf. Onko mulla hintalappu?

    VastaaPoista
  7. Toki on muitakin kirjastoja kuin yleiset kirjastot. Kuten esim. yliopistojen ja muiden oppilaitosten kirjastot, tutkimuslaitosten kirjastot, ministeriöt ja eduskunta, monissa sairaaloissakin on jonkinlainen kirjasto....

    VastaaPoista
  8. Pakko saivarrella anonyymin ylläolevaan kommenttiin sen verran (ja mainostaa hyvää asiaa!), että yliopistojen kirjastoihin voi hankkia kirjastokortin kuka vain. Ne ovat siis julkisia kirjastoja ja hyvä niin, koska muuten kansalaisten olisi vaikeaa päästä lukemaan esim. tieteellisiä tutkimuksia, jotka kuitenkin ovat lähtökohtaisesti julkisia.

    VastaaPoista
  9. Ja kirjastontätinä on pakko saivarrella Sandran kommenttiin sen verran, että yleiset kirjastot on hallinnollinen termi, jota käytetään kuntien ylläpitämistä kirjastoista (tätä anokin varmaan ajoi takaa). Yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kirjastot taas ovat tieteellisiä kirjastoja. Ensinmainittujen toimintaa säätelee kirjastolaki (siitä valtionosuudet, yleiset kirjastot ovat siis sosiaali- ja terveyspuolen sekä peruskoulun ohella ainoita lakisääteisiä kunnallisia palveluita). Tieteellisten kirjastojen ylläpito taas on - vain lievästi karrikoiden - kiinni omistavan organisaation hyvästä tahdosta. Onneksi tahtotila on toistaiseksi ollut sellainen, että niidenkin käyttö on maksutonta. Ugh.

    VastaaPoista
  10. Hyvää saivartelua! :D Olen taas hiukan fiksumpi!

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...