23.6.2011

Odottavan aika on liian pitkä

Olen ollut hippasen äkeä viime aikoina ja saanut osakseni ymmärtäväistä nyökyttelyä. "Ne on ne hormonit." My ass. Lähdetään nyt vaikka siitä, että kello on tätä aloittaessani 4.33 ja olen ollut hereillä kahdesta asti. Ihanko oikeasti joku kuvittelee, että pesärakennusviettini kanssa tässä painin? Miten olisi adrenaliini?

Väitän nimittäin, että Dalai Lamakin repisi tunikansa viikolla 40 - puhumattakaan viikoista 41-43! Syitä on nimittäin pari muutakin kuin homonit.

1. Remontointi- / sisustuskilarit tulikin jo osittain käsiteltyä. Lisään tähän vielä sen verran, että olen normitilassa aika omatoiminen ja fyysisesti vahva ihminen enkä paljoa apua kysele muihin kuin sähkö- ja putkitöihin. Nyt olisi aikaa puuhastella himassa kaikenlaista, mutta olen muuttunut 37-vuotiaaksi taaperoksi, joka ei saa itsenäisesti fillarin kumeihin ilmaa. Tai haettua sohvan alle vierinyttä vissypullon korkkia. Ja nostettua vaatelaatikkoa ylähyllylle. Ruohonleikkuusta sain vartin kestäneen suonenvedon pohkeeseen.

2. Maha. Ketäpä ei harmittaisi jättimäinen möhis, joka rajoittaa kaikkea tekemistä, liikkumista, nukkumista, syömistä ja hengittämistä? Mitään sopivia vaatteita ei enää ole. Lisäksi uloketta kolhii huonekaluihin, kodinkoneisiin, oven kahvoihin ja -pieliin. Harva myöskään tajuaa, että vatsan venynyt iho on paikoin kosketusarka. (Yhtään mahan tökkijää ei ole tielleni onneksi osunut. Olisi varmaan tullut putkareissu.)


3. Laskettu aika on yksi harhaanjohtavimmista käsitteistä, mitä raskauteen liittyy. Kyseinen päivämäärä kertoo tasan sen, että lapsen syntymä tapahtuu suurimmaksi osaksi kuukauden mittaisena ajanjaksona 14 vuorokautta lasketun ajan molemmin puolin. Kyseessä onkin siis - tadaa - laskettu kuukausi. Tarkka päivämäärä on pelkkää viranomaisinfoa, jota ei pitäisi kertoa kellekään ulkopuoliselle. Synnyttäjällekin tiedon voisi tarjoilla vain jonkinlaisen allekirjoituksella vahvistettavan vakuutuksen myötä: "Ymmärrän, että kyseessä on vain summittainen arvio enkä aio ladata kyseiseen päivään mitään odotuksia".

4. Synnytyksen alkamisen ennustettavuus on nolla. Lääketiede ei ole tähän päivään meneessä pystynyt selvittämään, mitkä mekanismit synnytyksen käynnistävät tai eivät käynnistä tai käynnistävät mutta jättävät puolitiehen. Nimimerkki mukelo roikkuu puolivälissä reisiä ja säännöllisiä supistuksia on ollut jo kolme viikkoa - vain öisin. Siksipä onkin oikein motivoivaa vastata synnytyksen ajankohtaa koskeviin tiedusteluihin alkaen ihan taksikuskista. En vittu tiedä! Ja niille, joille asia yhtään kuuluu, kerron kyllä. Osaaottava hiljaisuus on muille ihan jees.

Näillä perusteilla katson, että odottajan on oman itsensä kannalta parasta näyttää sen verran myrskynmerkiltä, että kaikki kätilöä lukuunottamatta pysyvät käsivarren mitan päässä.

22 kommenttia:

  1. Tsemppiä! Ja käännänpä tässä vielä vähän veistä haavassa ja kerron kuinka viimeisimmän kanssa kävi tuuri, jota myös Amerikassa synnyttämiseksi kutsutaan. RV:n ollessa tasan 40, lääkäri kysyi haluanko käynnistyttää synnytyksen vai odottaa. Arvaa vain mitä vastasin? Ei siis muuta kuin oksitosiinia suoneen, sillä se lähtee!

    VastaaPoista
  2. Käsittämättömän raivostuttavaa on myös se, jos erehdyt sanomaan, että on supistellu niin kamalasti, meinaakohan tää jo syntyä. Vastaus on aina jotakuinkin näin: "ää, menee kuitenki kolme viikkoa yli, mun serkunkumminkaimallaki supisti eikä se mitää syntyny" :)

    Ei muuta ku jaksamista loppumetreille. Vielä on hetki aikaa syntyä ennen jussia :D

    VastaaPoista
  3. mulla oli ihan samat fiilikset jo viikoista 36 eteenpäin. Asiaa ehkä tehosti se, etten voinut liikkua mihinkään suuntaan, ilman että joku käänsi veistä mun synnytyskanavassa. Tai siltä se ainakin tuntui. Onneksi pari mukavaa lääkäriä pöyräytteli nyrkkiään mukavasti Sieltä, ja synnytys lähti lopulta itsekseen käyntiin. Mutta kun kävi pyörätuolilla kaupassa ihan vaan raskauden takia, niin sitä välillä mietti, että mikä hiton järki tässäkin on.

    Tsemppiä viimeisillä päiville! Kyllä se ulos tulee. Jotenkin.

    VastaaPoista
  4. mulla oli reilu puoli vuotta sitten samanlaiset fiilikset, sit ku vitutti niin rankasti että itketti (ja verenpaine nousi tappiin) niin veijo syntyi. en tiedä oliko niistä viimeisiksi nauloiksi - mutta maanantaina 2 sisätutkimusta, keskiviikkona noin klo 23 DIY käynnistysaine (lue: sperma) tään manaatin emättimeen muhimaan, klo 01 supistukset ja klo 06 vauva ulkopinnalla.

    VastaaPoista
  5. Muistan tunteen, tsempit sinne! Ainoa hyvä asia viikosta 41 eteenpäin oli, että tiesi, että viikossa tämä on joka tapauksessa ohi. Ja olihan se, ei kuitenkaan kiitos kehoni tai lapsen oma-aloitteisuuden, vaan Kätilöopiston tehokkaiden käynnistäjien.

    VastaaPoista
  6. Meillä DIY käynnistysainetta kokeiltiin aikoinaan viikon verran pari kertaa päivässä ja napero syntyi vihdoin viikolla 43, erinäisten kemiallisten käynnistysaineiden ja lopulta kirurgin veitsen avulla :) Odottelu oli pyllystä, pidetään peukut pystyssä, että vauva syntyy pikapuolin.

    VastaaPoista
  7. Omat mukulani ovar suostuneet syntymään 41+4 ja 41+2 vaikka olen jotunut jäämään saikulle ennenaikaisten supistusten takia. Toinen synnytys käynnistyi niin äkkiä, että kerkesin olla puolisen tuntia sairaalassa ennen kuin vauva oli punnerrettu ulos.

    Tsemppiä sinne.

    VastaaPoista
  8. Khyl sää jaksat! Tsemppiä nainen. Itsellä ei tosin moisesta kokemusta, kun tehtiin suunniteltu sektio. Se oli kyllä tällaiselle kärsimättömälle nappijuttu: ainoastaan vähän pelotti, josko syntyykin ennen.

    VastaaPoista
  9. Tulin oman odotukseni aikana siihen tulokseen, että 150-senttisille vartalon kannalta sopiva odotusaika olisi ehkä n. 4 kk. Sen jälkeen kaikki menee päin persettä. Viikoilla 40+5 (kun olin niin suuri, että ihmiset ihan oikeasti osoittelivat ja naureskelivat) skidi lähti vihdoin tulemaan ulos. Rohkenen olettaa sen johtuneen siitä, että edellisenä iltana tulokkaan kummitätikin hermostui odottamiseen jo niin paljon, että huusi rekkamiestyyliin kiroillen vatsan läpi mm. että nyt saatana pihalle sieltä. Kannattaa kokeilla. Tosin kostoksi tyyppi sitten venytti synnytyksen 20-tuntiseksi ja saatiin pihalle vasta sektiolla... Mutta tulipahan kumminkin!

    VastaaPoista
  10. ...auts.

    tai siis kun olen jo NYT sen verran äkeä, että rakas aviomieheni lähetti nimpparionnitteluksi synttärikortin, jossa oli sukellushäkin kimppuun hyökkäävä valkohai* (sattumalta senkin nimi oli kuulemma Liina), en oikeastaan halua tietää, miten äkeä olen sitten kun alkaa OIKEASTI vituttaa.

    tsemppiä.

    * tosin kyllä myös pidän kovasti valkohaista. konseptuaalisella tasolla, en uimassa ollessani, ruokavalion osana tai metsästyksen kohteena.

    VastaaPoista
  11. Jos vaikka alkaisit kytätä sitä kuulua limatulpan irtoamista, kun suppareista ei todellakaan ole alkamisen merkiksi? Tai kokeilisit kansanlääketieteen tuntemia luomukäynnistysmenetelmiä, kuten siivoamista (loistavaa hommaa jos vituttaa jo valmiiksi ;) tai ns. heppikäynnistystä? :D

    Myötätuntoa.

    VastaaPoista
  12. Tsemiä täältäkin! Josko Sanelma ottais fiiliksistä onkeensa ja päättäisi syntyä Synkkänä ja Myrskyisenä Yönä. Asiaa varmaan auttaisi, jos koti-insinööri ois keikalla jossain Pohjanmaalla ja taksit lakossa tms.
    Ei maar, kyl see siit suttaanttuu!

    VastaaPoista
  13. Mulla meni molemmat lapset yli. Reilusti. Jälkimmäisen kohdalla lääkäri päätti jollain kontrollilla repiä käsin sikiökalvoa rikki että synnytys lähtisi käynnistymään. Jep. Ei tuntunut kivalta ei. Mutsi soitteli suurinpiirtein joka päivä että joko nyt. Vastasin kerran että joo, on syntynyt yli vko sitten mutta ei muistettu sulle ilmoittaa. Ei oikein ymmärätänyt tuollaista huumoria...;-D Tsemiä ! Ykskään ipana ei ole jäänyt sinne.

    Mut saa pimahtamaan entisestään jos perhe kuittaa raivopuuskani että "Äiti on varmaan vähän väsynyt..." Muusta syystähän ihminen ei voi olla pahalla tuulella ?!?!

    VastaaPoista
  14. Jep jep, aika tutulta kuulostaa...
    Äkeyttä on ilmassa, yöllä on parempi pyöriä ja hillua kuin nukkua, mutta vielä ei ole täydellinen epätoivo iskenyt. Pyhä laskettu aika kun on vasta ensi viikolla, ninkuin sillä tosiaan olisi suurtakaan merkitystä.

    Mutta tää maha. Se on tosiaan aivan todella tiellä koko ajan. Tönäsin mahallani Ipanankin kumoon :D

    Kättärireissua odotellessa, tsemppiä!

    VastaaPoista
  15. Ei saakeli naiset, ihan piruuttani alkaa tekemään mieli kokeilla raskautta.

    Luulin että tää homma alkaa olla mun kohdalta jo ohi.

    VastaaPoista
  16. Mä kävin lasketun ajan jälkeen vyöhyketerapiassa kun olin kuullut, että joitain vyöhykkeitä käsittelemällä synnytys saattaa alkaa käynnistymään. Ei alkanut. Mä muuten vihasin yli kaiken niitä "oletko jo kokeillut saunaa, seksiä tai siivoamista" -kyselyitä. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  17. Kotikonstit kehiin: siivoaminen ja kävely. Kun oli 2 päivä LA:han, silkan vitutuksen voimalla imuroin kämpän ja tein rivakan kävelylenkin. Johan seuraavana päivänä lapsi oli ulkona.

    VastaaPoista
  18. Masennan sinua lisää:
    se synnytysikkunaksikin nimitetty aika ei ole neljä vaan viisi viikkoa, välillä rv 37+0 - 41+6.
    Siitä olen ihan samaa mieltä, että koko lasketun päivän konsepti on rektumista maassa, jossa pääsääntöisesti lapset tulevat ulos omassa, eivät lääkärin tai äidin kalenterin määräämässä tahdissa.

    VastaaPoista
  19. Lapsi syntyi 41+2.
    Päivää "lasketun ajan" jälkeen olin duuniporukan kanssa katsomassa stand up:a ekassa rivissä ja se esiintyjä kehtasi kysyä milloin se lapsi syntyy!!! Vastasin: "Eilen".

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  20. kohtalotoveri! aiemmat apinat menneet reilusti yli, enkä meinannut uskoa onneani kun jumalaton vihlonta ja kipu ja kestosupistus valtasi hervottomaksi paisuneen keskivartaloni rv 38+3.

    ja hyvä etten uskonut. vaikka olin kärvistellyt kotona homman kanssa 8h, kokeillut lämpimän suihkun ja kauratyynyn ja lopulta soiton jälkeen lähtenyt käyrille, kätilön tarjoama panadol pisti homman jäihin. nyt vaan kuljen kotona kuin ankka enkä pysty mihinkään. musta on kehittynyt melkoinen varvasvirtuoosi poimiessani pudonneita tavaroita.

    -möhö-

    VastaaPoista
  21. Aikaisemmat lapset meni yli. Viimeiseltä jouduin sairaalaan makaamaan ennen laskettua! Odottamaan, että joko käynnistetään, kun viikkoja on hyvin tai tapahtuu käänne huonompaan tai lähtee syntymään itestään. Onneksi käynnistivät hyvissä ajoin. Mut siihen mennessä oli jo aika hyvin laitostunut ;) Osasi odottaa vellikellon kutsua. Olipa kummallista olla sitten kotona reilusti ennen laskettua aikaa :D

    -San-

    VastaaPoista
  22. Ah, vertaistuen voimaa. :) Kiitos kaikille kommentoineille ja kokemuksensa jakaneille!

    Kotikonsteja on toki kokeiltu, mutta tuntuu siltä, että mitä lähemmäksi laskettu aika tulee, sitä vähemmän on mitään merkkejä synnytyksen alkamisesta. Uskoisin myös että kivuliaat supistukset eivät ole saaneet aikaan kohdunsuulla MITÄÄN ja saan sitten kärvistellä koko paskan alusta loppuun ihan koko rahan edestä.

    Lisäksi löysin Hakaniemen hallista eilen ostamani juustot äsken käsilaukusta. Kylmäketju on täysin yliarvostettu.

    Tämähän alkaa jo naurattaa. ;)

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...