Tietoa mainostajalle ›

3.2.2011

No kumpi se on?

Kerroin jo aiemmin, että lapsen sukupuoli jännittää mua tällä kertaa jopa enemmän. Katson jostain syystä tarpeelliseksi harhauttaa itseäni uskomalla, että selviän tytön äitinä paremmin. No, eilen kohtaloni luettiin kristallipallosta, joka myös 4D ultrana tunnetaan.

Lupasin tänään töissä tarjota runebergintortut, jos se on tyttö, ja laskiaispullat, jos se on poika.

No, paltsu alkoi näillä! Pääsen testaamaan kuvitelmani käytännössä.


Ps. Ekalla kerralla lekuri tiedusteli "haluatteko tietää tytön sukupuolen". Tällä kertaa vuorosanat piti paremmin.

22 kommenttia:

  1. Voi onnea! :) Meillekin on tulossa toinen tyttö. Hämmentävää kun sen uutisen otti niin helpottuneena vastaan.

    VastaaPoista
  2. hahahaa aivan legendaarinen kysymys! Ja hei onnea - tytöt on niin pop!(ja jos hän sit kuitenki onkin poika, niin nekin. Niin ja runebergintortut)

    VastaaPoista
  3. Onnea!

    Minäkään en osannut kuvitella itseäni poikien äitinä, sitäpaitsi meillä olisi poika jäänyt nimettä... Onneksi tyttöjä tuli!

    VastaaPoista
  4. Tyttövauva, ihanaa! Onnea! :)

    VastaaPoista
  5. Hehe, viimeinen kommentti oli huippu!

    Italiassa sukupuoli kerrotaan järjestään, ja sain aina komentaa lekureita ennen ultraa etten halua tietää. Viimeisessä ultrassa lääkäri ei vaan voinut uskoa sitä etteikö isä OIKEASTI haluaisi tietää että hänelle on syntymässä kruununprinssi: onneksi mieheni ymmärsi pitää salaisuuden omana tietonaan, ja ääneen ilmaistun tahtomme kunnioittamisesta suivaantuneena oli ihan oikeasti ITSEKIN unohtanut tietävänsä :) Muisti sitten synnytyssalissa kun paketti oli jo ulkoistettu.

    VastaaPoista
  6. No Fredriikantorttuja ei sentään! Onnea. Joku juuri selitti, että tyttövauvat itsenäisempi ja äiti ehtii puuhailla enemmän omiaan.

    Sanavahvistuskin tuossa olla on Toppen!

    VastaaPoista
  7. Onpa hieno juttu, että kerroit sukupuolen täällä blogissa! Sanoisin, että harvinaista Suomessa.

    Ja nyt alko tekemään mieli Runebergia.

    VastaaPoista
  8. Tea, kiitti! Mut miten sä muistit ton nimen?!

    Maiu, mä olin kyllä psyykannut jo itseni poika-ajatukseenkin, mutta hyvä näin! Hei onnea teillekin pikkulikasta!

    kokovartalofiilis, näin on! Ja torttu on edessä nytkin. ;)

    -S-, jes, jollain muulla sama ongelma: tytölle on kyllä nimiä vaikka kuinka.

    Sofia N, kiitti! Koti-Insinööri totesi että tasurikaan ei olisi riittänyt akkavallan demokratisoimiseen..

    Katri, kiitti!

    Arkitehti, joo, kieltämättä vähän nauratti että jees, anna palaa. ;)

    eilen tänään huomenna, kiitokset! Tämä nykyinen ipana ei nukkunut vauvana päiväunia kuin 20 min pätkissä, joten omien puuhailu oli vähän niin ja näin, mutta mutta nykyään "lukee" itsensä uneen. Ja se on toppen!

    Minna, mä olenkin tällainen hölöttäjä. Itse en koe että asia on mikään salaisuus, jos sen itse tietää. Yllätyshän ei ole massiivinen kun fysiologisesti on vain kaksi vaihtoehtoa. :)

    VastaaPoista
  9. Ps. Mun sanavahvisrtus oli "broidi"!? Ehkä Cacciatore on sittenkin väärässä. :D

    VastaaPoista
  10. Onnea kovasti täältäkin! :) Voi ei, mua on omituisesti alkanut vaivata vauvakuume, joka ei yhtään helpota näitä sun postauksia lukemalla.. :D

    VastaaPoista
  11. Onnea tytöstä! Miksiköhän koet olevasi parempi tytön kuin pojan äiti - et nyt kuitenkaan prinsessoja kasvata? Eroaako tytön ja pojan kasvattaminen niin paljon? Minulla on vasta 11 kk ikäinen poika, niin ehkä en oikein hahmota sitä vielä... toivoisin vain ettei siinä niin valtavaa eroa ole.

    VastaaPoista
  12. Matilda ja Elviira, niin siskokset! :))
    Ja tässä on nää nimiasiat olleet itelläkin pinnalla viimeaikoina

    T: Liljan äiti

    VastaaPoista
  13. Hei mahtavaa, girl power! ONNEA!

    En voinu olla miettimättä myös sun palaveriposseas: noilla herkkutarjoiluilla ne ei voinu kuin voittaa, onnenpekat -> Eri asia olis ollu, jos olisit luvannu tarjota Runebergin torttuja tai HK:n sinistä kyrsää, haha :D

    Ja Katja, sun kaltainen sarkastinen äiti on ehkä se paras äiti, pojalle ja tytölle. Kyäsenäino, ni!

    VastaaPoista
  14. Onnea loppuraskauteen! Hauskaa lukea kommentointiasi tähänkin asiaan.

    "Yllätyshän ei ole massiivinen kun fysiologisesti on vain kaksi vaihtoehtoa."

    Niin no kyllähän myös intersukupuolisia lapsia syntyy jonkin verran.

    VastaaPoista
  15. Juille, no täytyypä muistaa postailla heinäkuussa niin eiköhän se siitä laannu.. :)

    Anonyymi, tuolla aikaisemmin jo sitä pohdiskelin, eikä selkeää/järkevää vastausta ole. Jotenkin pidän mahdollisuuksiani onnistua äitinä parempina kun olen yhden nähnyt kasvavan ja se diggailee samoista asioista kuin mä. Toisaalta pikkupoikien leikeistä en ole koskaan tajunnut mitään. Varmasti tämäkin olisi jotenkin suttaantunut, mutta olen tämän äitiyden kanssa sen verran epämukavuusalueella, että olen ihan tyytyväinen jos edes alkuasetelma on sama kuin viimeksi. Totuushan saattaa olla aivan toinen.

    Tea, Lilja on kaunis nimi! Mut meillä on vahva kilpailija Elviralle... ;)

    Heli, kiitos luottamuksesta! :) Otin vaihtoehdot kausiherkuista, joten win-win. Ja meillä on aina paltsussa jonkun vuoro tuoda tarjoilut ja noi oli oikeesti surkeimmasta päästä esim. Terhin puolukkamuffinsseihin verrattuna. ;)

    Anonyymi, kiitti! Tuolla ultrassa ne kyttää vaan vehkeitä joten siinä mielessä keissi on loppuraskauden ajan selkeä. :)

    VastaaPoista
  16. Mitä, mitä?!
    Kerro, jookosta :)
    Olihan Matildakin Matilda jo mahassa, niin mikäs tää uusin sit on?

    VastaaPoista
  17. Hihhih, mikä mahdoton tilanne tuo edellinen ultra. Höppänä ultraaja :D

    Minä myönnän että olin muutaman kuukauden suorastaan hiukan pettynyt kun kuulin että poika tulee, mietin mm. niinkin pöhköjä asioita kuin että nyt en saa pukea sitä kauniisiin hepeneisiin. Lähipiirissä oli pelkkiä tyttölapsia, olin tuskin tavannut yhtään pikkupoikaa kunnolla. Lopulta kypsyin raskauden aikana ajatukseen, ja nyt olen aivan hullaantunut pikkujätkikseeni, joka on niin äijä kuin 5 kk vain voi. Ja pojan pukeminen onkin tosi hauskaa, koska se vaatii paljon enemmän mielikuvitusta kuin tytön, jos haluaa muuta kuin sinisiä potkuhousuja.

    VastaaPoista
  18. Ihana Mama! Löysin sun blogin viime viikolla ja nyt olen kahlannut vanhempia juttuja läpi. Ja mielessäni harmitellut, ettei blogisi eksynyt eteeni jo aiemmin. Nyt kohta puolitoista vuotiaan tyttölapsen äitinä olisin kaivannut tällaista virtuaalista vertaistukea "täävauva-aikaonniiiinihanaaa,nautitästäajastasemeneeniiiiinnopeaaohi"-kavereisen keskellä. Raskausaikana vielä hieman ylimielisesti(?) ajattelin huolen hetkellä, että kyllähän minä, yli kolmikymppinen nainen, pärjään vauvan kanssa, kun 17-v. teiniäiditkin pärjää.. Niin, olihan se yhtä juhlaa.. Kiitos siis osuvista teksteistä, jatkan kahlailua! -miimu

    VastaaPoista
  19. Tea, Sanelma. :)

    Piaf, mä taas tunsin pelkästään pieniä poikia joten jotenkin laitoin toivoni siihen että tytön kanssa osaisin kommunikoida luontevammin. Tyttölapsen pukeminen on mun mielestä hiton vaikeeta, etenkin jos sattuu vihaamaan vaaleanpunaista. ;)

    Anonyymi, ai miten hienoa että löysit tänne! Sillä juuri sinunlaisillesi tämä blogi taannoin perustettiin: en voinut oksentamatta lukea naistenlehtien "äitys teki minusta hehkeän ja nyt arvoni ovat kohdallaan" -paskaa. :)

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...