Tietoa mainostajalle ›

16.1.2011

Työnantajat olennaisen äärellä

Tämä alusvaateuutinen nauratti ensin ja ärsytti sitten, eikä vähiten siksi, että välillä työnantajilla tuntuu olevan pallo ihan hukassa ulkoisten vaatimusten suhteen.

1. "Monissa ammateissa alusasun olisi parasta pysyä näkymättömissä. Periaatteessa palvelualojen työnantaja voi velvoittaa henkilöstönsä pukeutumaan tietyn värisiin tai mallisiin alusvaatteisiin, mutta ainoastaan riittävän painavasta syystä."

Alusvaatteita koskevia määräyksiä on ihan turha tehdä, koska alusvaatteet ovat alusvaatteita juuri siksi, että ne eivät ole päällysvaatteita. Jos työnantajan työntekijälle antama työasu paljastaa alusvaatteet, eikö vika ole työasussa eikä alusvaatteissa?

2. "Alusvaatteilla voi provosoida. Punaiset rintaliivit valkoisen työpaidan alla voivat täyttää jopa seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkit. " 

Jos punaiset pitsialusvaatteet katsotaan provosoiviksi niin mitä tuntemuksia herättävät kauheat beiget mummosloggit tai vielä hirveämmät raskausalusvaattet? Liian kireät alushousut? Huonosti istuvat rintaliivit? Eikö edelleen voida sopia, että työasun pitää yksiselitteisesti peittää alusvaatteet, jos tämä on supertärkeää?

3. "Palvelualoilla ja asiakaspalvelutehtävissä tilanne voi olla toinen. Rönsyävät, tarjoilijan paidankauluksesta pilkottavat rintakarvat voidaan tulkita epäesteettisiksi."

Jos esteettisin perustein voidaan kieltää rintakarvaisia miehiä tarjoilemasta ruokaa, voiko yhtä lailla kieltää vaikka liian laihoja naisia toimimasta tarjoilijoina ilman asianmukaisia toppauksia sillä lähteehän siitäkin ruokahalu. Puhumattakaan asiakaspalvelussa toimivien ihmisten tyylitajusta, iästä, liikalihavuudesta, luomista kasvoissa tai vaikka huonosti kasvavasta parrasta. Ovathan nämä seikat ehdottomasti tärkeämpiä kuin palvelun ystävällisyys, nopeus, asiantuntemus tai henkilökohtaisuus.

Ei tästä sen enempää, vitutti vaan hetken.

12 kommenttia:

  1. Jos rintakarvaiset miestarjoilijat ärsyttävät, niin kannattaa syödä esim. kiinalaisissa ja japanilaisissa, ja välttää välimerellisiä ruokapaikkoja kuin ruttoa ;)

    VastaaPoista
  2. olen niiiiiiiiin samaa mieltä sun kanssa! ensinnäkään en ymmärrä miten joku jaksaa edes välittää jostain läpikuultavista rintaliiveistä, jos ei pää sitä kestä niin taitaa olla vähän muitakin ongelmia (ellei nyt ihan jostain k18 lookista puhuta, eikä tässä käsittääkseni ollut siitä kyse). ja tosiaan, tarpeeksi neutraali, peittävä ja siisti työasu on tosiaan helppo ja selkeä ratkaisu noihin kohtiin 1 ja 2.

    eniten kyllä raivostutti tuo kohta 3..ymmärrän että asiakaspalvelutehtävissä voi odottaa siisteyttä ja asiallisuutta mutta tuo esteettisyys on aivan loputon, mahdoton keskustelu, jota ei mielestäni tarvitse käydä tai sietää. senkin vielä ymmärrän että on ammatteja (malli, juontaja jne.) joissa ulkonäöllä ON merkitystä, mutta asiakaspalveluhommat eivät kyllä kuulu tähän kastiin!

    P.s muistan kun itse lukioikäisenä hain kesätöitä mansikanmyyjänä ja työpaikkailmoituksessa käskettiin lähettää kuva hakemuksen mukana...ilmeisesti ei sitten haluttu rumaa mansikanmyyjää torille? en muuten itse saanut edes kutsua haastatteluun :D

    VastaaPoista
  3. Äh, nämä on aina tällaisia. Ymmärrän kyllä, että asiakaspalvelutehtävissä pitää olla siististi pukeutunut, mutta ongelmahan muodostuu siitä, jos pyritään nimenomaan pilkuntarkasti määrittelemään mikä on sitä siistiä pukeutumista. Jos ihmisillä olisi a) maalaisjärki ja b) hyvät käytöstavat, niin väitän, ettei tällaisia keskusteluja tarvitsisi edes käydä. Ihannemaailmassa jokainen ihan omilla pikku aivoillaan peiliin katsoen tajuaisi mikä on ok ja mikä ei. Kyllä mullakin on töissä eri tyyli ja vaatetus kuin vapaa-ajalla, katson että pitää jo ihan työnantajan edustajana olla pukeutunut tietyllä tavalla. Ja ei, meillä ei kyllä ole mitään sääntöä toimihenkilöiden dresscodeen. Mutta noin niinkuin yleensäkin ottaen välillä katson vähän kaihoisasti joitakin vanhoja valokuvia, joissa ihmiset ovat aina tosi siististi ja tilannetietoisesti pukeutuneet juhlissa, kaupungilla jne. Mä saan ihan oikeasti hiukan näppylöitä tuulipukuväestä kaupungin keskustoissa. Joku varmaan saa tästä mun mielipiteestä kylläkin näppylöitä, sorry vaan, mut kyllä mun mielestä tilannepukeutuminen on mennyt 50 vuodessa aika paljon alaspäin.

    VastaaPoista
  4. Pilami, aivan! Nykyisin tuntuu, että joka paikkaan saa mennä missä vaatteissa vaan. Vähän, että keneltäkään ei saa vaatia mitään. Mutta toisaalta, ollaan ystävän kanssa monesti naurettu, että jos oltaisiin opiskeluaikana menty luennolle niissä vaatteissa, mitkä omasta mielestä siistejä ja ihan arkivaatteita (joku mekko ja korkeakorkoiset saappaat tai jakku etc) niin varmasti olis tullut kuittailua, että mihinkäs juhliin sitä ollaan menossa.
    Toisaalta, nyt kun työympäristönä on sairaala, missä työunivormu koostuu enemmän tai vähemmän sopivasta pyjamasta, niin ei liiemmin haittaisi jos jonkin näköistä karvakoodia miehille olisi. Ei ole nimittäin yhdet tai kahdet rintakarvat päivässä, jotka miesten leikkuupaidan kaula-aukosta tervehtii.

    VastaaPoista
  5. Mutta siis vielä asiaa itseään kommentoiden, firmoilla tuntuu olevan hukassa myös se, miten paljon ihmisestä firmalle kuuluu. Ehkä tämä asia kuuluu joiltain osin samaan kastiin kuin se, että aina on oltava tavoitettavissa, työprojektit tulevat kotiin jne.

    VastaaPoista
  6. Arkitehti, kannattaa varmaan myös välttää Välimerta matkakohteena. ;)

    sif, niin tuo estetiikan sotkeminen asiallisuuskeskusteluun on todella syvältä.

    pilami, jutussa oli kyse siis työvaatteiden alla käytettävistä alusvaatteista. Jos duunissa ulkonäköasiat ovat tärkeitä, niitä ei silloin pidä jättää kenenkään oman harkinnan varaan. Sillä eikös tämä vihaamasi tuulipukukansa nimenomaan ole käyttänyt maalaisjärkeään? ;)

    eskimolapsi, mua kiinnostaa todella paljon enemmän lääkärien taidot kuin rintakarvat.

    VastaaPoista
  7. Täällä välimerellisissä maisemissa voi tosiaan rintakarvoille joutua altistumaan ihan missä vaan! Yksi henk koht suosikkini on eräs kaupunkimme valokuvaaja jolla on karvojen lisäksi kolme ylintä nappia auki ja sellainen vaaksan mittainen kultainen krusifiksi kaulassa :D

    Mutta jos alusvaatteet näkyy työvaatteiden alta, niin vika ehkä on työvaatteessa.

    VastaaPoista
  8. Mielestäni tuulipukukansa nimenomaan ei ole käyttänyt maalaisjärkeään / hyviä käytöstapoja. Tilannepukeutuminen ei heillä ole mielestäni hallussa. Ja pointtini oli se, että mielestäni jokaisen pitäisi pystyä siihen, että näkisi ihan itse, että mikä on soveliasta työpukeutumista ja mikä ei. Ja niillä aloilla, joilla ulkonäkö (ehkä ennemminkin käyttäisin sanaa ulkoasu) on tärkeätä, niin niillähän on usein juuri työasut työnantajan puolesta tai sitten on tosiaan noita ohjeita. Yritin vain valottaa sitä, että en kritisoi esim. jotain pukeutumisohjetta, mutta silloin kun pitää ihan alusvaatteista lähtien ruveta jotain ihmistä neuvomaan työpukeutumisessa, kun joku tauno ei tajua, että ei sinne nyt ihan mitä tahansa läpi paistavaa voi alle pistää, niin siinä mennään metsään. Nimenomaan tällaiset pitäisi jokaisen tajuta mielestäni itse. Kyllä mun mielestä työnantajan pitää voida myös olettaa, että työntekijä huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan eikä tule töihin esim. hiukset rasvaisina tai muuten vain likaisena. Ja jos tällaisesta pitäisi ruveta kirjallisia ohjeita työntekijälle antamaan, niin suunta olisi siinäkin kyllä virheellinen. Jotenkin tulee mieleen amerikkalaiset käyttöohjeet, tyyliin ei kissaa mikroon. Jotain pitää voida olettaa ihmisten osaavan / tajuavan ihan itsekin. Enkä mä muuten _vihaa_ tuulipukukansaa, mä saan niistä vaan näppylöitä. ;)

    VastaaPoista
  9. Tuttu sairaanhoitaja sivisti minua jo yli 10 vuotta sitten, että heillä ainoat sallitut alusvaatteet ovat puuterin väriset, koska ne eivät erotu valkoisen asun läpi. Ei voi kuin ihmetellä, _miten_ ohuet työasut heillä on.

    Tällainen ohjeistaminen ja asiasta huomauttelu herätti luonnollisesti närää. Kerran tuttavani työkaveri jätti alusvaatteet kokonaan pois - ja sai kiitosta, "koska nyt eivät enää rintaliivit erotu".

    Joo... eivät niin...

    VastaaPoista
  10. Arkitehti, epäilemättä! Mun mielestä miesten rintakarvojen ajelu on surullista. Mahtaa olla mukavaa kun rinta muistuttaa parin päivän päästä patapataa.

    pilami, asiat eivät ole noin yksinkertaisia kuten mammabloggaajan esimerkistä käy ilmi. Siistin ulkoasun määritteleminen tosiaan on ongelmallista. Työvaatteen ei pitäisi jättää sijaa millekään arvonnalle tai sitten työnantaja hommaa myös ne alusvaatteet. Ps. siistissä ja käytännöllisessä tuulipuvussa ei ainakaan provosoi ketään, näppylöiden aiheuttaminen on toissijaista. ;)

    Mamabloggaaja, no aivan! Nykyään on joku ihmeen villitys käyttää mahdollisimman ohuita puuvillakankaita (halpaa?), jotka kotona paljastuvat täysin läpinäkyviksi ja täten käyttökelvottomiksi. Ehkä työasujen materiaaliin voisi myös panostaa suunnittelun lisäksi.

    VastaaPoista
  11. Voi apua, onneksi en ole kouluttautunut alalle, jossa pitäisi käyttää työvaatteena vaikkapa valkoista kauluspaitaa. Tällä rintavarustuksella kauluspaitojen napinvälit irvistelevät ihan aina. Siitä olisi diskreetti työpukeutuminen kaukana...

    Tilanteen mukaan pukeutumisesta minulla on hauska muisto lapsuudesta. Meidän perheessä on tapana, että urheillessa käytetään urheiluvaatteita (muutoin ei esim. lenkkareita koskaan käytetty), kaupungille laitetaan siistiä päälle ja juhliin juhlavaatteet. Tämän ovat sekä isäni että äitini oppineet kodeistansa. Vaarini, ammatiltaan säntillinen tehtaan varastomies, halusi pukeutua työn ulkopuolella siististi. Niinpä hän huolellisesti solmi kravatin kaulaansa, kun lähti puolen kilometrin päähän maitokauppaan. Lapsena vain ihmettelin, miksi äiti vähän hymähteli sille huvittuneena.

    VastaaPoista
  12. Meille sattui kerran pankkivirkailija, jolla oli valtavat rinnat, ehkä kokoa DDD. Päällä tiukka keltainen ihanmyötäinen paita, jonka alta kuulsivat pitsiset rintaliivit. Liivit olivat myös liian pienet, joten rinnat tursusivat joka suuntaan. Siinä hän sitten palveli meitä rinnat tiskillä leväten. Kyllä siinä oli minunkin naisihmisenä vaikea keskittyä itse asiaan, sillä myötähäpeä oli niin suuri. Tuntui kuin olisi koettanut keskustella puolialastoman naisen kanssa. Että en kyllä ihmettele yhtään jos työnantaja haluaa hiukan ohjeistaa.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...