17.1.2011

Paksuliikuntaa

Olen hiljalleen nousemassa kuntokuopasta. Syytän romahduksesta marraskuun vilunväristyksiä, väsymystä ja ällötystä (vain suklaata ja punaviiniä teki mieli, toisella myös kompensoitiin toista), eli kaikkea muuta paitsi omaa henkistä ryhtiäni. Muutun aivan järkyttävän lyhytpinnaiseksi ilman liikuntaa, joten sohvaperunointi ei ole vaihtoehto, mutta mitä urheilua pötsin kanssa voi harrastaa? 

Tennis on jo käytännössä pois laskuista, sillä nopeus ja ketteryys kärsivät heti keskivartalon pönäköitymisestä. Rystylle kääntyminen on sen verran hidasta että kenttäpuoliskoni vasenta takareunaa on turhan helppo pommittaa. Syöttö toimii vielä, mutta selkä tulee kipeäksi. Päädyimme taannoisessa matka-arvonnassa Teneriffaan, osaksi Bamse-klubin ja osaksi tenniskentän takia, mutta näillä näkymin saan olla kiitollinen jos mahdun turvatarkastusportista läpi.

Jumppa alkaa olla nolostuttavaa ähkimistä, etenkin jos lämmittelykoreografiaan kuuluu jotain keskivartalonvatkausta tai lennokkaita askelsarjoja. En ole koskaan ollut erityisen gasellimainen ilmestys, mutta nyt edes takarivi ei enää riitä häpeän piilotteluun. Lisäksi vihoitteleva polvi alkaa heti kipeytyä, kun paino nousee tietyn rajan yli.

Vesijumppa oli kolme vuotta sitten kalenterissa elintärkeä liikuntamuoto  ja olisi ollut nytkin mainio vaihtoehto, jos olisin muistanut ilmoittautua kurssille joulukuussa. Paikkoja on vapaana enää 7.30 alkaville aamuvuorolle - mutta sehän ei käy.

Käveleminen (sekä liikunta- että liikkumistarkoituksessa) ei ole tänä talvena ollut mikään ilo. Lähialueiden pienet kävelytiet eivät ole olleet aurausprioriteetti, ihan ymmärrettävästi. 

Koska ankean kuntopyörän polkemisen haluan säästää viimeisten kuukausien ratoksi, jäljelle jää pertsa. Ja vaikka kevättä hartaasti toivonkin, olen superkiitollinen pitkästä hiihtokaudesta ja hyvästä latujen hoidosta. Olen aiemminkin hehkuttanut murtomaahiihtoa: kokovartaloharjoitus ilman nykiviä ja yllättäviä liikkeitä, tempon säätely on itsestä kiinni ja nivelet eivät vingu vaikka paino onkin noussut. Tämä laji saa unohtamaan muumitilan sen sijaan että alleviivaisi sitä! Ja joka keikalla saa yliviivattua 500 kaloria, jonka voikin sitten ottaa takaisin sillä punaviinin vaihtoehdolla.

7 kommenttia:

  1. Kannattaa kokeilla vesijuoksua!

    VastaaPoista
  2. Mä kommentoin taas täällä, mut toi Uuden Mustan mielentilakampanja on ihan loistava. Hihittelen täällä sille sun videolle! :) :)

    VastaaPoista
  3. Mä olen sitä mieltä, että hotjoogaan pyllistelemään! Siellä on lämmin ja kirkasvalolamput. Ihan kuin olisi ulkomailla. Ja koska siellä hikoilee vietävästi, voi tuudittautua ajatukseen, että läski sulaa kuin lumiukko suojasäällä.

    Toisaalta joogasalin lämmittäminen saunaksi ei ehkä ole se ympäristöystävällisin juttu...

    VastaaPoista
  4. Mielentilakampanjasta tykätään myös täällä! :D

    Tosiaan kuntopyöräilyn halusit säästää viimeisiksi, ihaniksi paksuusviikoiksi, mutta itse vannoin spinningin nimeen koko raskauden ajan. Kun ohjaustankoa nosti tarpeeksi ylös, mahtui siihen pyörän selkään vielä melkein viimeisilläänkin (tosin viimeiseen kahteen kuukauteen en enää nostanut takapuoltani ylös satulasta, veti ohjaaja millaisia mäkimaastoja tahansa).

    Toinen mikä auttoi sekä fiiliksiin että jumeihin oli joogakoulu Shantin äitiysjooga. Jos/kun/toivottavasti kun olen vielä joskus raskaana, aion varata itselleni aikaa käydä siellä kahdesti viikossa, sanoi muu perhe ihan mitä tahansa! :)

    Niin ja lisäksi meillä on kotona crosstrainer (joka toimii kyllä usein pyykkitelineenä), sillä tuli poljettua telkkaria katsellessa (tosin silloinhan ei siis vielä ollut crossarin päälle jatkuvasti kiipeilevää lasta, tai siis muualla kuin mahassa). Mutta tietysti pertsa on tehokkaampaa, ja siinä saa raitista ilmaakin samalla :)

    VastaaPoista
  5. Oi ihanaa. Joku muukin ymmärtää maastohiihdon päälle. Se on parhautta! Nyt vaan lisäät listaan vesijuoksun, niin mummoutumista ei enää voi estää ;)

    VastaaPoista
  6. Hiihto on aivan loistava liikuntamuoto raskaana olevalle! Juuri mainitsemistasi syistä, ja sopii sellaisillekkin jotka haluavat vauhtia harrastukseensa. Itse kävin vielä pari viikkoa ennen synnytystäkin reilunpitoisella luistelulenkillä, ja olo oli loistava. Siitäkin huolimatta että kävely siinä vaiheessa jo aiheutti epämukavan olon ja suppareita. Hiihtäessä ei tullut yhden yhtäkään!
    Kaikki paksukaiset siis ladulle vaan!;)

    VastaaPoista
  7. Kertamaksullista vesijumppaa Tapiolassa torstaisin klo 20.05. Toimii!

    http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;16161;103840

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...