Tietoa mainostajalle ›

26.1.2011

Mikä on toisin osa 3: äitiysvaatteet

Muistan, kuinka juhlallisen innoissani olin ensimmäisellä kerralla raskausvaatehankinnoista. Koin ostosreissun pakolliseksi heti kun normifarkkuni hiukan kiristivät. No. Viime kerrasta olen viisastunut monessa mielessä.

1. Panostan laatuun. En halua raivata kaappiini tilaa hyllykaupalla enkä toista kertaa aio investoida muutaman kuukauden mammagarderobiin omaisuutta. Käytän ja pesen siis muutamaa vaatekappaletta ahkerasti. Hyvin suunniteltu ja laadukas vaate pitää muotonsa mahan kasvaessa ja pysyy ehjänä tiukassakin käyttö- ja pesutahdissa. Kulahtaneella, hajonneella vaatteella ei ole jälleenmyyntiarvoakaan. Ja jos löytää hyväkuntoisen kierrätysvaatteen, voit olla aika varma että se kestää sinullakin.

2. Parhaita äitiysvaatteita ei erota normivaatteista. Yritän etsiä vaatteita, joita ei ole erityisesti tarkoitettu äitiysvaatteiksi. Monet tunikat, mekot ja joustavat trikoohousut voivat hyvin mennä pötsinkin kanssa. Ja toisaalta, jotkut mammabrändivaatteet voivat jäädä myöhempäänkin käyttöön. Tosin itse kaipasin vähintäänkin "taukoa" raskausvaatteista, joissa hikoilin viimeiset viikot..

3. Sinnittely kannattaa. Nainen on näkyvästi raskaana noin puoli vuotta (jotkut enemmän, jotkut vähemmän). Suomessa on neljä epäluotettavaa vuodenaikaa ja raskaana muodot voivat muuttua loppuun asti. Kannattaa yrittää hillitä tarpeitaan mahdollisimman pitkään. Masutuubeilla (leikkaa vanhasta trikoopaidasta napavyö) ja kerrospukeutumisella (yöpaidat rohkeasti käyttöön) olen saanut jatkoaikaa lyheneville paidoille ja neuleille, lisäksi aion käydä koti-insinöörin takkivarastolla.

4. En dumppaa kamoja UFFiin, kun supistukset alkavat. Aika moni tarvitsee raskausvaatteita jonkin aikaa myös synnytyksen jälkeen.

Kamalinta on hankkia tuotteita, joilla ei ole mitään tulevaisuutta. Esimerkiksi sukkiksia. Kalliit normisukkikset, joihin tulee silmäpako vähänkin karheista käsistä, ovat muutenkin erityisvitutusta aiheuttava ostos, saati 35 euron sijoittaminen raskaustukisukkahousuihin. Ja tämä hankinta ihan vain siksi, että saappaat mahtuisivat vielä iltapäivälläkin jalkaan.

Vaikka ostankin nykyään vain eko- ja kierrätysvaatteita, äitiysvaatteissa joudun hiukan tinkimään. Olen luvannut itselleni olla ostamatta vaatteita netistä, sillä suht muodokkaana henkilönä en löydä sopivia vaatteita edes normaalitilassa. Harhalaukauksia kaapissani on jo riittävästi. Jos itse kuulut erehtymättömiin nettishoppailijoihin, voit kokeilla seuraavia:
  • suomalaisen Missy Momin vaatteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa tilausperusteisesti.
  • ruotsalainen Boob (Bebesistä saa jotain malleja) ottaa ympäristöasiat huomioon valmistuksessa. Lisäksi vaatteet valmistaan Euroopassa.
  • brittiläinen BuyOrganics tarjoaa kaikenlaista vauva- äitiys- ja imetyskamaa.
Ja kertokaapa löytyykö Espoosta tai Etelä-Helsingistä hyvä kirppis, jossa myydään äitiysvaatteita? Oi jos jostain saisi lainata äitiysvaatteita.

21 kommenttia:

  1. Öö, nyt täytyy tunnustaa ettei mulla ole edes ollut mitään äitiysvaatteita, ekan kanssa vedin melkein viimeisille maalarinhaalareissa joista avasin sivunapit, ja loppusuoralla jossain isossa halatissa (mutta minähän olen hippi etc.) ja kakkosen kanssa käytin leveäperseisille naisille tarkoitettuja isokokoisia normiverkkareita. Mutta ihan varmaan riippuu duunista, ja ainakin TV-keikat olisi ohi mun äitiyslookilla :D

    Imetys-Boobeja käytettiinkin sitten pitkään ja hartaasti, vaikka Triumphin Mamabelit varmaan poltin jossain vaiheessa ettei enää tulis vaatekorissa vastaan. Mustan paidan alla vaaleat liivit muuttuvat aika karsean näköisiksi nopeasti, eikä Triumph jostain syystä tee (tehnyt?) mustia imetysliivejä.

    VastaaPoista
  2. Juu, toinen ei-niin-varustautunut. Mulla oli tasan kahdet äitiyshousut, joista toisia käytin 2x ja toisia en ollenkaan. Yhtä hametta käytin ensimmäisen ipanan kanssa kerran. Muoti on ollut sen verran osuvaa leggingseineen ja telttoineen, et ihan tavallisten ihmisten vaatteilla mentiin. Jos niitä vaatteita nyt pistää päälleen, tuntuu vaan, että olisi raskaana.
    Toisekseen mun oli hankala löytää äitiysvaatetta pienelle ja semisirolle, ainakin täällä periferiassa. Tosin ostin ihan tavalliset matalavyötäröfarkut odotusajaks, kun mua ei tuossa mahan alla olevat ahdistanut niin paljon kun mahan päällä olevat. Niitä mahatuubeja mä en ehkä just sen takia tajunnut.
    Imetysvaatteisiin en ensimmäisellä kerralla tajunnut panostaa, mutta toisella kerralla Abecitan liivit oli heaven on earth. Niitä oli myös tummanvioletteina, ei ollut pitsiruusuja, oli kaarituet ja muutenkin ulkonäkö kuin tavan liiveissä. Toisekseen mulla oli pari Boobin toppia ja yksi Polarn o pyretin pitkähihainen musta ja niillä pärjäsin koko viime syksyn. Ja mies ei tajunnut vasta kun olin lahjoittamassa sitä mustaa paitaa pois, että se oli imetyspaita...

    Mutta todellakin, äitiysvaatteelle on käyttöä myös synnytyksen jälkeen. Miehen kaverihan kysyi viikko kotiutumisesta, että olenko uudestaan raskaana. Smooth...

    VastaaPoista
  3. Arkitehti, valehtelisin jos väittäisin pukeutuvani vain duuniin. Yks mun kehittämiä suurimpia äiti-stereotypioita liittyi haalareihin, joten niitä en suostu pitämään edelleenkään, edes maalatessa. ;) Luovuin farkuista siinä vaiheessa kun synnytyslääkäri sanoi että kohdunsuu on viisi senttiä auki, ei ehkä kandee enää pukea päälle..

    eskimolapsi, auts, mikä nuija! :D Mä todella toivon että tää Pohjois-Atlantin negatiivinen oskillaatio painuu hlevettiiin mahdollisimman pian että tulis kesä. Mut saa nimittäin näissä keleissä ulos leggingseissä vain pistooli ohimolla.

    Noi alusvaatteet ja imetysliivit on kyllä ihan oma lukunsa. Kiitti tosta Abecita-vinkistä! En tiennytkään että niillä on imetysreleitä. Tosiaan valkoinenhan on the väri ja kaarituellisiahan ei löydä mistään. Changesta löysin mahtavat mustat pitsiset kaarituetut imetysliivit ja kokoja riitti johonkin hoohon asti. Katsastan sitten kesällä onko tää tilanne parantunut...

    VastaaPoista
  4. Jotain ostin (mm. Bebesin valkoisen laatupaitiksen, kuittasi parit juhlatkin), mutta tavallisilla vaatteilla ekoilin näin:

    laitoin housuihin napin ja näpinläven väliin jatkopalan (itse viritetty, jäi masutuubien alle piiloon)

    käytin töissä siistejä paitiksiani aukinaisena, alla valkoisia istuvia xl-t-paitoja

    tein yhden hameen laadukkaasta villakankaasta, se odottaa nyt korjausta ei-odotus-vaatteeksi.

    --

    Bravadon imetysliivit olivat kauniit ja mukavat (niitä olisi voinut käyttää loppuvaiheessa odotustakin). Saumattomia ja kaarituellisia löytyy Bebesistä.

    VastaaPoista
  5. Moi!

    Kruunukirppu Krunikassa Mariankadulla! Myy myös tosi hyviä ja laadukkaita käytettyjä lastenvaatteita.

    Ei pitäis ehkä paljastaa omaa suosikkikauppaa, ettei joudu jakamaan apajia... :)

    VastaaPoista
  6. Mulla oli onneksi jemmassa parin vuoden takaisesta esikoisen odotuksesta jokunen peruspaita, kestovaippainfon kirpparilta ostettuja imetysliivejä ja parit sukkikset. Nyt ostin parit legginsit (minä hullu käytän niitä säällä kuin säällä), onneksi muutama vaatekaapissa roikkuva kolttu menee päälle vatsankin kanssa, luulisin että koko lailla loppuun saakka.

    Mainitsemallani kestovaippainfon kirpparilla sekä myös babyidean nettikirpparilla myydään äitiysvaatteitakin. Huuto.netistä ostin yhden mustan "tätä voi käyttää arkena ja juhlana" -äitiysmekon, mutta koko olisi siinä saanut olla yhden verran isompi, eli eteenpäin taitaa lähteä.

    Pauliina

    VastaaPoista
  7. Ostin esikoista odottaessa yhdet äitiysfarkut raskausviikolla 18. Suurin osa tavallisista t-paidoista, neuleista ym. meni päälle loppuun asti. Takin ostin mallia teltta, koska la oli tammikuussa. Myin takin jo kirpparilla, farkut odottavat seuraavaa käyttökertaa laatikossa ja sen jälkeen nekin menevät kirpparille.

    VastaaPoista
  8. Mulla ei kanssa ollut pahemmin tarvetta oikeille äitiysvaatteille. Olen molemmilla kerroilla ollut siinä mielessä onnekas että kaupoissa on ollut omituista halattia joka venyy ja paukkuu eikä tarvinnut mennä mammakauppoihin. Varsinaiset äitiysvaatteet ovat äitiysfarkut jotka ostin ekan raskauden aikaan sekä äitiyssammarit, tällä kertaa isommat (kun ne ekat meni pieniksi kuudennella kuulla) joita olen käyttänyt melkein koko ajan. Lisäksi molemmilla kerroilla on ollut käytössä pari trikoo/neulemekkoa ja hame ihan normimallistoista, siistimmät versiot ovat selvinneet kaapissa käytössä myös raskauden jälkeen. T-paidoissa on ollut niitä jotka ovat venyneet loppuun asti.

    Niin ja äippäleggingsejä ja villasukkiksia tuli ostettua. Mutta niitä olen käyttänyt ilman raskauttakin, eivät ne lerpata. Eivät vaan purista :)

    Äippätakin löysin uffilta. Loistava, vanhahtava, a-linjainen villakankainen ruututakki. Sitä tulee ikävä, on nimittäin vähän liian a-linjainen ilman mahaa. Syystä tai toisesta normi pakkassään toppatakki menee kiinni vielä norsunkokoisen mahankin kanssa, eli se on käytössä pakkassäällä.

    Toisin tokan raskauden aikana on se, että olen käyttänyt vartalonmyötäisempiä mekkoja. Ekan kerran mekot tuntuvat liian norsumaisilta kun helma on leveä. Ja olivat kyllä liian kuluneitakin jo kun olivat olleet toisilla välillä lainassa.

    VastaaPoista
  9. Ekaa ipanaa pukkaa huhtikuussa, ja tähän mennessä (28+) on tullut ostettua kahdet äitiysleggarit ja pari trikoopaitaa mamapuolelta. Oon kääpiökokoinen ja vatsa on valtava, joten sopivia vaatteita ei ihan joka rekissä roiku. Onneksi ennakoin jo kun alettiin suunnittelemaan lisääntymistä, aloin ostamaan kaappiin vaatteita, joihin mahakin mahtuu. Luojalle terveisiä, että kirkkoon en kyllä liity, mutta kiitti nyt tästä leggarimuodista kuitenkin.

    ...Ja kanssalukijoille kiitosta äitiysliivivinkeistä, kirjataan ylös ja suunnataan Bebesiin.

    VastaaPoista
  10. Imetysliivejä ei muuten kannata välttämättä hommata kovin monia ennen synnytystä. Mulla ainakin varustus pompsahti raskauden aikana koosta D ensin kokoon G ja kun maito nousi, kokoon I (ja sekin oli pikkuisen pieni). Kun tilanne ns. tasottui 1. kuukauden aikana, mahtuivat päälle jo pienemmät imetysliivit ja muutamaa kuukautta vielä myöhemmin olinkin jo alkuperäiskoossa.

    Abecitaa kehun minäkin!

    VastaaPoista
  11. Itselläni äitiysvaaterumba ei todellakaan loppunut synnytykseen: kun normivaatteet eivät ekaan puoleen vuoteen menneet päälle, pidin ties mitä rytkyä (en tod. halunnut ostaa uusia vaatteita, jotka kuitenkin jäisivät pian isoiksi - "äidit, nuo uskossaan väkevät" vai miten se meni - tätäköhän se tarkoitti?!) ;) ja sit niitä imetyspaitoja. Noh, en ole vieläkään palautunut ennalleni, mutta saan sentään kiskottua vanhoja housuja päälleni, kun oikein yritän (onneksi laihduin ennen raskautta, niin olivat normivaatteet vähän isoja). No nyt sitten päällä on ongelma, että kaikki paidat haisee pahalle - siis en mä tiedä onko kaikki puklut / maito / hikoilu yhdessä aiheuttanut sen, että nää kotirytkyt pääsee kohta rättiosastolle. Sitten vastassa onkin se, että mulla _ei vaan oo_ vaatteita kaapissa (paitsi parempaa työosastoa, mutta en mä niitä kotona viitsi pitää). Mut on tää häkellyttävää, että ensin menee raskausaikana viimeiset 4-5 kuukautta jollain kuudella vaatteella, sen jälkeen on yli puoli vuotta tasan pari ulkoilukelpoista paitaa ja yhdet housut ja yhtäkkiä kaikki kotivermeet tuhoutuu tunkkaisen hajun vuoksi (ja juu, etikka ei auta). Mut sen oon päättänyt, että kun imetys loppuu, niin kävelen kunnon liivikauppaan ja ostan useamman parin kauniita ja kunnollisia rintaliivejä!! Näin on.

    VastaaPoista
  12. Itse sinnittelin toukokuun alkuun (vauva syntyi kesäkuun lopussa) kaikenmaailman saaduilla housuilla ja muilla lökiksillä, mutta sitten meni hermo kun ei ollut yhtään oma olo (yleensä pidän aika tiukkoja farkkuja) ja ostin PO.Pista nää:

    http://www.polarnopyret.se/en/Admin-Pages/Enova/Product-detail/?productidentifier=60058335&colorid=2761981&sectionid=clothes&subsectionid=Motherclothing

    Toi kuva ei anna oikeutta, mun päällä näyttää paljon paremmalta.. ;-)

    Ja ostin niin tiukat kuin kehtasin...sillä ajattelin jo silloin että jos näin kalliit housut hankinm, niin pakko voida käyttää normitilassakin. Ja nyt 7kk synnytyksestä ne on mun lempihousut (kyllä, olen palannut raskautta edeltäviin mittoihin..). Käy ainakin kattomassa!

    -Rousku

    VastaaPoista
  13. Po.p:in mammafarkkuja en minäkään voi lakata kehumasta, ainoat housut joita pystyin tokassa raskaudessa ahdistumatta käyttämään synnärille asti (ja maha oli silloin i-s-o!). Lisäksi farkkujen jälleenmyyntiarvo on erinomainen :) Muuten mulla luottokamoja ovat olleet Boobin imetyspaidat ja Bravadon liivit. Toista odottaessa on kyllä kokemukseni mukaan syytä varautua siihen, että vaikka lähtökiloja olisi saman verran, maha on oikeasti paljon ekaa kertaa isompi. Aiemmin hyväksi havaitut vaatekonstit eivät välttämättä enää toimi kun mikään ei vaan mahdu päälle, tai ainakin hiertää ja ahistaa...

    -j

    VastaaPoista
  14. Mulla meni eka (ja se vika) raskaus niin vähillä uusilla ostoksilla ja nekin kirppiskamaa. Jälkeenpäin ja postauksesi luettuani ihan hyvä niin, mutta olen joskus ajatellut, että jos toista olisin odottanut, niin kaikki menisi toisin. Ostaisin kyllä joitain uusia ihania äitiyskuteita ja kun olo muuten olisi kuin valaalla, niin ainakin nauttisin kauniista vaatteista. Mutta en tiedä menisikö homma kuitenkaan noin enkä koskaan tule tietämäänkään, mutta ilmeisesti jotain jäin hampaankoloon raskausajasta ja varsinkin sen tilan nauttimisesta :)

    VastaaPoista
  15. Minä ostin kolmet äitiyshousut raskauden ollessa vasta reippaasti yli puolenvälin. Tämä johtui siitä, että a) mun maha oli pieni ja selvisin pitkälle matalilla farkuilla ja kuminauhaviritelmällä b) viime kesänä ei paljon housuja tarvinnut. Syksyn koittaessa piti kuitenkin olla siistejä työvaatteita ja toisaalta mukavammathan ne äitiysfarkut oli. PoP:n housujen mahaosasto oli mulle aivan liian iso, joten niihin ei mallailuista huolimatta "tarvinnut" sijoittaa rahaa...

    Ja liivit sitten. Huoh. Loppuraskaudesta kaarituet painoi, joten menin liiviliikkeeseen kysymään kaarituettomia _tummia_ liivejä noin koossa 70G. Myyjän silmiin tuli epätoivoinen katse. Varovaisesti yritti väritoiveesta huolimatta tarjota mummobeessejä (en suostunut) ja päädyimme lopulta sporttiliiveihin. Onneksi ensimmäisiksi etukäteen ostetuiksi imetysliiveiksi löytyivät Carriwellin venyvät ja paukkuvat vaan eivät tukevat liivit, jotka ajoivat asiansa ensimmäiset viikot ja nykyään yöliiveinä. En ole suostunut ostamaan yksiäkään imetysliivejä valkoisina, vaan olen onnistunut löytämään jopa haastavasta koosta huolimatta neljät erilaiset mustat (joista yhdet ovat nuo jo mainitut kaarituelliset pitsiliivit). Miksi, oi miksi valmistajat kuvittelevat imettävien äitien haluavan valkoisia liivejä?!

    VastaaPoista
  16. ^ Joo, tai miksi kaupat ottavat hyllyihinsä vain mummobeessejä ja valkoisia imetysliivejä. Onhan niitä olemassa muitakin! Mutta meneppä johonkin Sokkarille katsomaan niin yksi kämänen hylly täynnä beessiä..

    Jännä mitenpaljon mielipide-eroja on äitiysvaatteiden suhteen. Minulle mukavat, istuvat ja hyvännäköiset äitiyshousut ovat aivan ehdottomat. Kaikki alavatsalla vähänkään kiristävä saa kamalat mahakivut aikaiseksi, en voi kuvitellakaan jotain lantiohousuja. Mä vedin äippähousut jalkaan helpottuneena heti positiivisen raskaustestin jälkeen...

    Ja mielelläni käytän niitä paria nättiä ostettua äitiyspaitaakin, enkä venytä normipaitojani pilalle tai sinnittele vähän liian lyhyiden paitojen kanssa, mitä aina saa kiskoa alaspäin :) Mutta toki, vähällä pärjää, ihan parilla paidalla!

    VastaaPoista
  17. Ei nämä lukijat lainaisi sulle niitä vaatteita?

    Mulla laskettu aika vasta ensi viikolla, enkä uskalla luvata lainaan kuin paidat. Mutta heti kun vanhat releet menee päälle, mikäli mun kuteet sopii sinulle, tervetuloa hakemaan niitä lainaan. Mulla on yhdet farkut (mallia H&M suoralahje, pari trikoopaitaa ja -toppia sekä muutama mekko (mallia trikoo & 'pikkumusta').

    Ja noilla em releillä olen pärjännyt vallan mainioisti, kumma kyllä. Eikä muuten ole ollut yhtäkään vaatekriisiä!

    VastaaPoista
  18. Ostin ekaan raskauteen yhdet äitiyshousut ja pari narutoppia. Muuten käytin tiukkoja ja löysiä trikoomekkoja jne. (Niidne all emuuten raskaussukkikset oli loistavat!)

    Heivasin ne siskolleni raskauden jälkeen, ja nyt otin takaisin: ovat siis kunnon käyttökamaa.

    Omat, vanhat, matalat farkut sen sijaan ovat olleen käytössä loppuun saakka: menevät just mahan alle. Mahtavaa.

    Toppatakki meni viime raskaudessa kiinni loppuun saakka, samoin A-linjainen syystakki. Nyt ajattelin viihtyä kesällä lähinnä mekoissa ja hameissa.

    Millä viikolla menet, Katja?

    VastaaPoista
  19. Äitiysfarkut oli pakko-ostos, muita vaatteita en välttämättä tarvisi. Pitkän malliset tunikat kun toimivat ihan ok myös masun kanssa, mutta kyllä ne raskausajan paidat istuvat paljon paremmin ja tuli netistä tilattuakin äitiyshuppari, kahdet farkut ja kaksi lyhythiaista paitaa + mekko häihin.

    VastaaPoista
  20. Mulla oli sama kuin edellisellä kommentoijalla, äitiysfarkut oli pakollinen ostos, muuten en juurikaan erityisiä mammavaatteita tarvinnut. Olen mekko-ihmisiä, ja etenkin empirelinjaiset mekot kävivät hyvin ihan loppumetreille saakka. Farkutkin (kahdet, tarvitsin niitä jo suurinpiirtein raskausviikolla 10 tai jotain sen suuntaista..) ostin huutiksesta käytettynä, olivat H&M:n mallistoa ja ihan ok. Tosin eteenpäin ei enää voinut myydä, niin loppuunkäytetyt olivat. Niin joo, olin kuvitellut heti synnäriltä kotiutuessani sujahtavani vanhoihin farkkuihini. Tosiasiassa huhkin mammafarkuissa vielä pari-kolme kuukautta tämän jälkeenkin. Mutta en enää sentään onneksi.

    VastaaPoista
  21. Kyllä noita vaatteita saa sellaisiakin, joita voi käyttää raskausajan jälkeenkin.
    Esim täältä äitiysvaatteet ja imetysvaatteet:
    www.9kk.fi

    Kauniita halpoja ja käytännöllisiä.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...