10.9.2010

Tunnustuksia ja faktoja

Sain Arkitehdiltä tunnustuksen. Vastineeksi pitäisi kertoa seitsemän faktaa itsestäni. Faktoja on vaikea keksiä, koska niitä ei saisi keksiä. Ovatko subjektiiviset itsearvioni edes faktoja? Voinko mainita vain faktoja, joihin on lähteet? Millaiset lähteet kelpaavat?

Noh, journalistin ohjeen mukaisesti: fakta poikineen.
  1. Olen nainen. Lähde: passi, Naistenklinikan synnytyskertomus (partogrammi), siltä osin kuin oletetaan, että vain nainen voi synnyttää. Lääkäriystäväni huomauttaisi tässä kohtaa minulle, että sukupuolisuus on paljon muutakin kuin asianmukaiset releet, mikä on tietysti aivan totta. Samaistun ehdottomasti enemmän Wagneriin kuin Viiviin.
  2. Olen 36-vuotias. Lähde: neuvolakortti vuodelta 1974. Iän voi tosin todistaa monesta muustakin asiasta. Minulla oli pienenä retukengät, kuten 70-luvulla oli tapana. 80-luvun alussa ala-asteellani oli vahtimestari, terveydenhoitaja ja kuraattori. Nykyään ähkin tahattomasti noustessani lattialta ylös ja haaveilen sauvakävelystä.
  3. Olen naimisissa. Lähde: väestörekisterikeskus. Asian tarkisti häiden jälkeen myös anoppi, sillä pappimme oli sen verran hajamielinen ja lopuksi aikamoiset muussit, että oli syytä epäillä menikö aikomuksemme virallisesti perille.
  4. Olen humanisti drop-out. Lähde: Helsingin yliopiston opintosuoritusote, jossa on jo noin 100 opintoviikkoa, viimeisin merkintä vuodelta -99. Joudutte tosin luottamaan sanaani, että en koskaan valmistu.
  5. Olen äiti. Lähde: blogi. Yleensä blogilähteitä ei arvosteta, mutta asian todistustaakka tätä vastaan olkoon epäilijällä. Olen valmis dna-testiin, mutta voin myös näyttää aihetodisteena oman 3 v kuvani.
  6. Olen tuottaja. Lähde: työsopimus. En tiedä epämääräisempää toimenkuvaa kuin tuottaja ja olinkin vannonut, että en ikinä ala tuottamaan mitään. En tosin kehtaa kutsua itseäni toimittajaksikaan, sillä en ole opiskellut mitään journalismiin viittaavaakaan ja asia tuntuu olevan arka.
  7. Olen sekä pitänyt oman sukunimeni että samanniminen lapseni kanssa. Lähde: ajokortti, Matildan KELA-kortti. Tämä on Suomessa harvinaista ja olen iloinen siitä, että olen kerrankin jossain asiassa ei-mainstreamia.
Lisään bonus-kohdan: leikin kauneutta. Lähde: Skidi, joka toki ei ole vielä oikeustoimikelpoinen henkilö: "Äiti, sulla on jotain mustaa ripsissä. Ootko sä taas leikkinyt kauneutta?"

Äänensävy, jolla asianlaitaa tiedusteltiin ei ollut moittiva, mutta jotenkin tunsin jääneni kiinni housut kintuissa. So busted.

Haaste menköön edelleen vaikka Hertalle, Nooralle, Lady Dadalle ja Hannalle.

7 kommenttia:

  1. Tämä oli hauska :D

    Ja lapsilta kuulee hauskoja juttuja, minäkin pääsen huomenna leikkimään kauneutta oikein olan takaa, kun laitan ripsivärin lisäksi vaikka mitä!

    VastaaPoista
  2. Ihana, oikeesti hauska! Lähde: suupielet, ylhäällä.

    VastaaPoista
  3. Eläköön lähdekriittisyys!

    VastaaPoista
  4. 4/7 samaa kuin sinulla Mama!
    Eniten riemastutti tuo, että tytölläsi on sinun sukunimesi.
    Meilläkin on lapsella sama sukunimi kuin minulla, enkä ole tähän mennessä tavannut ketään muuta avio- tai avoliitossa elävää pariskuntaa, jonka lapsi olisi saanut äidin sukunimen.
    - Päinvastoin, tuntuu että se on lähinnä outoa ihmisten mielestä, eräskin sanoi, että lapsen vain _kuuluu_ saada isänsä sukunimi, osaamatta perustella väitettään.
    T. Saija

    VastaaPoista
  5. 1/7 Kun julkisuudessa keskusteltiin taannoin etelä-afrikkalaisen juoksijan sukupuolesta, kommentoi Marja-Liisa Kirvesniemi ymmärtävänsä tämän tunteita myllerryksen keskellä. Hän sanoi, että 80-luvulla(?) oli väitetty hänen olevan mies, minkä takia jotain kansainvälistä urheiluliittoa edustanut gynekologi kävi tarkistamassa, onko hänellä oikeat värkit. Kirvesniemi totesi, että tilanne tuntui erityisen kummalliselta ja nöyryyttävältä, kun hän kuitenkin oli synnyttänyt maailmaan kaksi lasta.

    6/7 Suunnittelija on mielestäni vielä epämääräisempi toimenkuva. Eräs entinen kollegani totesi, ettei enää edes yritä selittää työtehtäviään sukulaisille. Onneksi vaihdoin alaa, opettajan sentään ymmärtävät mummotkin :-D

    VastaaPoista
  6. Täälläkin on vallitsevan sosiaalisen normin vastaisesti äidillä ja lapsella sama sukunimi ja mies poikkeaa joukosta. Kukaan ei ole tätä kehdannut tulla päinnaamaa ihmettelemään.

    VastaaPoista
  7. Toi on just paska temppu; pitää oma sukunimi ja antaa lapselle se nimi. Käyttäkää muita keinoja osoittaa itsenäisyyttä... tai älkää menkö naimisiin. Vielä tyhmempää olis ollu ottaa kaksiosainen nimi. Se on ihan hanurista. Lopetakaa samalla Joulun vietto, jos haluutte olla mageita "sosiaalisen normiston ulkopuolisia". Se on perinne, vähä niinku rieska. Ja kaikkee ei tarvi rieskata. Senkin kalkkunat.

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...