16.8.2010

Oy Hiljaa saatana Ab

Jos tänne joskus jotain muukalaisia vieraalta planeetalta laskeutuu, niiden täytyy olla kuuroja. Varsinkin loman jälkeen kontrasti on valtava. Melua. Möykkää. Pärinää. Räjähdyksiä. Pauketta. Jyrinää. Jumputusta. Älämölöä.

Toisin sanoen kaupunkielämää. Sunnuntaihesarin A2 sivulla, joka muuten on kyseisen aviisin parasta sisältöä, oli juuri sopivasti tutkija Outi Ampujan kirjoitus meluslummeista, joita syntyy, kun asuntojen hinnat halpenevat meluisilla alueilla. EU onkin säätänyt direktiivin, jonka mukaan yli 250000 hengen kaupunkien tulee tehdä digitaalinen melukartta, josta näkyy, mitkä alueet kärsivät melusta. Tässä Helsingin melukartta. Mielestäni koko Helsingin keskusta on yhtä meluslummia, jonne en muuttaisi mistään hinnasta, mutta Tiehallinnon selvityksessä Espoo on toki hyvä kakkonen.

Olen ilmeisesti vähän meluherkkä, sillä huomasin jo kauan sitten, että minulla on yksi kynnyskysymys asunnon suhteen: haluan nukkua ikkuna auki, ja silloinkin pitää olla pimeää ja hiljaista. Toistaiseksi tämä onnistuu - jos ei oteta lukuun aamua: lumiauroja, ruohonleikkureita ja jäteautoja. Muistan myös vielä hyvin ajan, jolloin piti varjella naperon päiväunia ylilentäviltä lentokoneilta, lehtipuhaltimilta ja kiihdytteleviltä harrikoilta. Saattoi stressata enemmän minua kuin skidiä.
Suomessa onkin syntynyt kulttuuri, jossa edellytetään melun sietämistä. Melusta valittamista paheksutaan vetoamalla muun muassa yksilönvapauteen: kaikilla tulee olla oikeus ajaa kaupungissa autolla tai harrastaa melua tuottavia lajeja. Näitä toimintoja ei saisi ainakaan melun vuoksi rajoittaa.
Melu kuuluu kaupunkiin ja se on ok, koska se ei tee lumesta keltaista tai ilmakehästä lämmintä. Kaupunkiasujien kannattaisi nousta barrikadeille. Melu on nimittäin yhtä tappavaa kuin passiivinen tupakointi.

Kuulkaas päättäjät, tätä voisi ehkä miettiä. Kun nyt olette saaneet aikaiseksi makeisveron, niin miten olisi mökävero. Eikös sitä budjettivajetta vielä löydy?

19 kommenttia:

  1. Haa, mökävero! Hyvä idea, kannatetaan!

    VastaaPoista
  2. Mulle myös on tärkeää pystyä halutessani nukkumaan ikkuna auki - ei ole onnistunut sitten vuoden 2005 jälkeen, mikä harmittaa. "Kyllä maailmaan ääntä mahtuu" on sinäänsä ihan pätevä sanonta, toisaalta, mutta ei sen kaiken äänen tarvi kuulua samaan aikaan samassa paikassa.

    VastaaPoista
  3. Hassua - mä asun nyt Helsingin ydinkeskustassa ja musta täällä on hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Suorastaan niin hiljaista, että ihmettelen mitä kaikki ihmiset oikein tekevät. Keskittävät koko energiansa ääntelystä pidättäytymiseen? Enkä mä mistään meluinfernosta tule, ihan vain ylemmän keskiluokan omakotitaloalueelta Brasiliasta. Siellä ehdin jo tottua sekä pieneen rakennustyömaan louskeeseen että viikonloppuisin naapurien grillijuhlien musiikkivalinnat keinuttivat meitäkin uneen. (Korvatulpilla sai itsensä ihan iisisti oman pään sisäiseen hiljaisuuteen silloin kun siihen oli tarve.)

    Hiljaisuuden rakastaminen on selvästi suomalaisten kansallinen erityispiirre. Siitä on näköjään mahdollista myös vieraantua. Mulle nykyään hiljaisuus = ei elämää. Suomalaiset eivät elä vaan vegetoivat?

    VastaaPoista
  4. Asun Sörnäisissä ja sisäpihalle olevat ikkunat voi pitää hyvin auki. Täällä tosin festarit saavat meluta klo 24 asti, kun Kaisaniemessä pitää hiljentyä jo klo 22, vaikka alue on ydinkeskustaa missä minun logiikan mukaan pitää sietää enemmän melua kuin kauempana. Kahden kerroksen väkeä kenties ;)

    Mutta hiljaisuus on ihanaa. Joitakin se saattaa pelottaa, varsinkin jos on luonnonhelmassa.

    VastaaPoista
  5. Kannatetaan! Kyllä tekisi joskus mieli kääräistä naapurin mopoilla kiihdyttelijä mattoon ja kuskata lähimmälle jäteasemalle.. juurikin siitä syystä, että tämäkin mamma ressaa pojan melulta varjelusta enemmän kuin poika itse.

    VastaaPoista
  6. Joo, kyllä esim. Ullanlinnassa ja Kruununhaassa on paljon hiljaisempaa kuin täällä "nukkumalähiössä". Kantakaupungin teinareilla ei ole mopoja... Kauhulla odotan niitä lehtipuhaltimia from hell, kun nyt on taas yksi jonka unta pitää varjella :)
    Itse en onneksi ole meluherkkä ja nukun vaikka missä metelissä, mutta mies suunnittelee jo muuttoa johonkin tiettömän taipaleen taakseettei tarttis kuunnella kun naapurit käy tupakalla öisin pihalla ja juttelee... :-/

    VastaaPoista
  7. Äh, toi ei antanut laittaa nimeä - eli Karina oli edellienn kommentoija.

    VastaaPoista
  8. Mielestäni kaupunkiasumiseen kuuluvat erilaiset äänet. Ja useimmissa lähiöissä ne ovat kyllä aika vähäisiä. Mutta on nähtävästi tosi yksilöllistä, miten ja milloin äänet muuttuvat meluksi.

    Turhat lehtipuhaltimet, katutyöt tai viritetyt mopot jne., joiden takia omaa puheääntään pitää korottaa huutamiseksi, ovat selvä juttu.

    Mutta liikenteen kohina, tavalliset mopot tai peruuttavat rekat, junat, työmaat päiväsaikaan, jopa satunnaiset bileet naapurustossa ja muut vastaavat ovat minulle vain normaaleja kaupungin ääniä, joita oikeastaan en edes kuule. Tai kuuntele. Ainakaan en niistä häiriinny.

    Mun mielestä hiljaisuuden tavoittelu ei kuulu kaupunkielämään. Rauhallisuuden tavoittelu kyllä. Jos kovasti hiljaisuutta tarvitsee, voisi ehkä olla parempikin muuttaa itse metsän keskelle, eikä odottaa ympäristön muuttuvan.

    VastaaPoista
  9. Asiaa! Melu on ihan oikeasti saastetta. Osuipa kerran telkkarissa kohdalle ohjelma, jossa mietittiin sitä, että onko Etelä-Suomessa edes mahdollista päästä hiljaisuuteen - yleensä viimeistään ylilennot tuhoavat suurten metsäalueiden hiljaisuuden. Mua itseäni liian suuri mökä stressaa - esim. ruokailun ajaksi yleensä hiljennän radiota, jos se sattuu olemaan päällä. Ja ihan eniten ärsyttää luontoon mennessäni ne luontoon kuulumattomat äänet - esim. ne prkln vesiskootterit järvellä pyörimässä YMPYRÄÄ!!?? WTF??? Tai talvella metsässä ne lumikelkat! Mun mielestä olisi nimenomaan tärkeätä suojella näitä hiljaisia luontokohteita kaikelta moottorimökältä.

    VastaaPoista
  10. Vähän samaa mieltä kuin pari kommentoijaa edellä, että ei ole kyllä tullut ensimmäisenä mieleeni, että Suomessa kärsittäisiin melusaasteesta, niin Helsingin nukkumalähiössä kuin asunkin ja vierailen keskustassa. Samaa mietin, että missä ihmiset ovat: mitään ei kuulu ja missään ei edes ihmisiä näy. Varmaan kotona kuuntelemassa, että jos laittaa ikkunan auki, kuuluuko illassa pari mopolla päristelijää. Jos itse nukun ikkuna auki, niin herään aamulla linnunlauluun klo 5 - kesällä; ja talvella pakkaseen.

    Ei, kyllä täällä Suomessa on niin hiljaista ja rauhallista. Metsä alkaa kehän ykkösen takaa. Eikä sinne liikenteen 'melu' kuuluu. Ja kauempanakin on sitä metsäistä tilaa, jossa ei ihan varmaan kuulu muu kuin eläinten äänet.

    VastaaPoista
  11. Moottoritien vieressä asuneena voin sanoa, että en pidä melusta, sellaisesta jatkuvasta, häiritsevästä, normaalit äänet peittävästä. En kovista äänistä muutenkaan. Lentokoneiden ääniin taas totuin Vantaalla, mutta ne tulevat ja menevät. Nykyisin asun maalla syrjässä, ja nautin ajoittaisesta täydellisestä hiljaisuudesta. Joskus toki maanviljelijät metelöivät traktoreillaan ja koneillaan, junan ääni kuuluu ja jollain tuulella autotkin tieltä. Eli täydellistä jatkuvaa hiljaisuutta en vaadi tai kaipaa, mutta en myöskään kestä jatkuvaa häiritsevää melua.

    VastaaPoista
  12. "...yksilönvapauteen: kaikilla tulee olla oikeus..."
    niin... entäs se meikäläisen yksilönvapaus ja -oikeus hiljaisuuteen ja rauhaan?

    VastaaPoista
  13. Kyllä mäkin kestän "normaalit" liikenteen äänet keskustassa, mutta edellisen asunnon sijainti kaupunkiintulon pääväylän ja keskussairaalan vieressä vähän häiritsi - jollei menny ambulanssi pillit vinkuen ohi, niin sitten paloauto tai Mediheli (laskeutumiskenttä oli melko lähellä). En mä siis täyttä hiljaisuutta vaadi, mutten kyllä kestä sitä jatkuvaa ympäri kellon kuuluvaa meteliäkään.

    Ja toisaalta, mä olen tottunut hiljaisuuteen. Lapsuus rauhallisessa lähiössä ja sen jälkeen pari vuotta "viis kilsaa kirkolta" päättyvän tien varressa teki tehtävänsä :)

    VastaaPoista
  14. Mulla on joku kieroutuma - inhoan yli kaiken meteliä, mutta rakastan lentokoneen ääntä. Ikkuna auki on ihana nukahtaa, kun kuulee yli jylisevät lentokoneet. En ymmärrä miksi, kun muuten en meteliä siedä yhtään (en pysty katsomaan edes telkkaria "normaaliäänellä", mikä puolestaan ehkä ärsyttää muita samaa ohjelmaa katsovia).

    Lähiöhelvetissä taannoin asuessani eniten ärsyttivät rivarien sisäpihalla naama punaisena rääkyvät (ei ihan pikku)lapset, joiden mielestä mielipuolinen karjuminen paikallaan seisoen täytti "leikin" määritelmän. Mikähän siinä muuten on, että noiden vanhemmat tuppaavat usein olemaan niitä, joiden mielestä oman lapsen ollessa vauva maailman pitää hiljentyä (esim. parkkipaikalla ei olis saanut käynnistää autoa ja pihalle ajoa olis pitänyt "välttää" pitkin päivää, eikä yleistä tietä olis saanut ajaa mopolla??!), ettei päikkärit mene pilalle, ja muutaman vuoden päästä penskan pitämää meteliä paheksuville pyöritellään silmiä ja jeesustellaan, että "leikkivien lasten äänet kuuluvat normaalielämään, kyllä maailmaan ääntä mahtuu"?! Saa nähdä, tuleeko itsestäni joskus samanlainen. Epäilen.

    VastaaPoista
  15. Muori totesi Itäväylän kupeeseen rakennetusta näkövammaisten palvelutalosta, että kuulovammaisten talo siihen olisi pitänyt laittaa.

    Itseäni ei kyllä mekkala haittaa, nukun ikkunat auki vaikka piazzan kello lyö neljästi tunnissa ja ensimmäinen soitto aamumessuun on varmaan joskus puoli seitsemältä. Muori on vielä toivottomampi tapaus, se nukkuukin radio päällä :)

    VastaaPoista
  16. MissJ, aivan samaa mieltä tosta lasten möykkäämisestä!! En ole lastenvihaaja enkä myöskään näitä "lasten pitää näkyä, ei kuulua" -natseja, mutta välillä meinaa otsasuoni ratketa kun ipanat mölyapinoi kerrostalomme pihalla. Nyt siis tarkoitan jo sen ikäisiä, jotka ymmärtävät täysin, että melu saattaa jotakuta häiritä - mutta rääkyvät silti. Kyllä ns. normaaleja leikkivien lasten ääniä on mukavaa kuulla, mutta rajansa kaikella... Ja auta armias, jos erehtyy kainosti pyytämään volyymin vaimentamista. Lasten vanhemmat pitävät pyytäjää vähintäänkin narsistisena paskana ellei peräti psykopaattina.

    VastaaPoista
  17. Ymmarran mita ajat takaa.
    Kun ihminen tottuu hajuttomuuteen hajut arsyttavat. Kun tottuu meluttomuuteen melu arsyttaa. jne.
    Luulin Cairossa olleen meluisaa ja naapurin pitavan marmorilattioiden takia taysin turhaa kopinaa portaissa, paan ylapuolella.
    Mutta taalla Casassa on viela pahempi.
    Asumme kujan paassa mutta sisalle asti kuuluu kuinka moottoripyorat pitaa tuota paakatua ralliratanaan, ylakerrassa asuu elefantti jolla kolme pienta skidia ja tytto kirkuu joskus hermoja raastavasti ja pitkaan. Ilmeisesti ei saa aantaan muuten kuuluviin...
    Parhaillaan katutasossa tehdaan liiketilan remonttia ja leka hakkaa.
    Taalla jos missa ihminen tulee 'hulluksi melusta'!

    VastaaPoista
  18. Aa, lempiaiheeni sarjasta "toiset ihmiset ahistaa". Lähdin 60:n neliön kämpästä, koska en kestänyt Sturenkadun ja Mäkelänkadun risteyksen ympärivuorokautista liikennemeteli-infernoa. Nykyinen lokaationi on sen puolesta suht armelias, mutta nukun suoraan porttikongin yläpuolella ja herätys on joka aamu yhtä raflaava, kun jengi paukuttaa metalliovea sydämensä kyllyydestä. Porttiasian lisäksi naapurissani asuu myös kohtuuvittumainen pikkujätkä, joka on ilmeisen tyytymätön ja/tai vihainen kakara, koska usein, kun se on pihalla, se huutaa niin helvetisti. Ja sisäpihapihakuilu raikaa.

    VastaaPoista
  19. Vastapäätä asuvat laittoivat kotini kohdalle ajoradalle parveilun, huudon, joukkuepelit, kirkumisen, karjumisen, alamäkeen asfaltilla kovasta muovista tehdyillä muovipyörillä alas laskemisen kolinan säestettynä karjunnalla, kirkumisella. Kun saivat tietää että kärsin, pyysivät tukea muulta naapurustolta tukemaan heidän oikeutta yhteiseen katuun, ja kouluttamaan minua, että meteliä tulee riittämään, eli kauempaakin toivat tähän metelin,/itsensä/jälkelöisensä/koiransa oleskelemaan tarkoituksena pelkästään tuottaa kovaa meteliä. Kasvatusalan ihminen isoimpana kieltää kaiken liikkumisen liikuntapaikoille kun olen kotoba, rajanaapurini v 2007 aloittivat pihojensa lainaamisen nkin että trampoile laitetaan muualta t karjunta kun he itse lähtevät pois. Kotiini kuuluu jatkuva meteli ja minun lapsiani vsinotaan myös, heidän leikkimökinjuureen vuosi ulostettu ja tien toisella puolella asuvat käskivät taaperojengin jota pitivät ajoradalla, virtsata kotipihani juureen. Myyjäpariskunta varastohenkilöiden kanssa laittoi tällaisen yhteisövainon, jossa minun ja läheisteni piinaaminen, kaikkien jotka tekemisissä kabssani, joutuvat meluvainotuksi. Kun uusi muuttaa, esim yhteen rajanaapuritontille, v 2016 joka valmistui silloin he käskevät jälkelöisten ja tuttujensa alkaa karjua rajallamme. Jopa heidän lastensa isovanhemmat aivan innolla mukana minun lasteni piinaamisessa joita muut, muu alue räääkänneet heitä v 2007 lähtien. Joukkovaino, yhteisövaino, kyseessä. Jkl. V 2006 oma kotipiha piti tuoda iloa mutta ihmiset pitävät ympärillä tauotonta melua alle 50 metrin säteellä ensin käskettiin mene tuonne karjumaan sitten alkoi miesten pito melua esim pestään autoja päivittäin painepesureilla tonteilla kotini ympärillä, ajetaan mönkijöillä tonteilla kotini ymoärillä, kasvatusalan ihmisen puoliso naputtelee 15 v pitää remppaa aina jos yritän ulos. Eniten heitä kiehtoo se että jos puhun tästä, ihniset eivät voi uskoa joukko pahuuteen, vaan vainon lisäksi pyrkivät kääntämään uhrin ja vainotun roolit ja maalaamaan uhristaan sairaan.

    Aivan kuin mäkärät, myös jotkut ihmiset tuhoavat Joukkovoimalla porukassa kohteensa elämän. vastapäätä asuvat laittoivat kotini kohdalle ajoradalle parveilun, huudon, joukkuepelit, kirkumisen, karjumisen, alamäkeen asfaltilla kovasta muovista tehdyillä muovipyörillä alas laskemisen kolinan säestettynä karjunnalla, kirkumisella. Kun saivat tietää että kärsin, pyysivät tukea muulta naapurustolta tukemaan heidän oikeutta yhteiseen katuun, ja kouluttamaan minua, että meteliä tulee riittämään, eli kauempaakin toivat tähän metelin,/itsensä/jälkelöisensä/koiransa oleskelemaan tarkoituksena pelkästään tuottaa kovaa meteliä. Kasvatusalan ihminen isoimpana kieltää kaiken liikkumisen liikuntapaikoille kun olen kotoba, rajanaapurini v 2007 aloittivat pihojensa lainaamisen nkin että trampoile laitetaan muualta t karjunta kun he itse lähtevät pois. Kotiini kuuluu jatkuva meteli ja minun lapsiani vsinotaan myös, heidän leikkimökinjuureen vuosi ulostettu ja tien toisella puolella asuvat käskivät taaperojengin jota pitivät ajoradalla, virtsata kotipihani juureen. Myyjäpariskunta varastohenkilöiden kanssa laittoi tällaisen yhteisövainon, jossa minun ja läheisteni piinaaminen, kaikkien jotka tekemisissä kabssani, joutuvat meluvainotuksi. Kun uusi muuttaa, esim yhteen rajanaapuritontille, v 2016 joka valmistui silloin he käskevät jälkelöisten ja tuttujensa alkaa karjua rajallamme. Jopa heidän lastensa isovanhemmat aivan innolla mukana minun lasteni piinaamisessa joita muut, muu alue räääkänneet heitä v 2007 lähtien

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...