8.6.2010

Varokaa sarkastista potilasta

Kun lapsen vie päivähoitoon, täytyy täyttää lomake, jossa kerrotaan seikkaperäsesti lapsen taidoista ja tavoista. Samalla tavalla pitäisi sairaalaankin tuottaa joku raportti, jossa kerrotaan ihmisestä nimen ja sotun lisäksi olennaisia lisätietoja.

Kyseessä voi olla ihan pikkujuttu.

Huomasin heti leikkauksen jälkeen käydessäni, että hoitajat herättelivät mutsia etunimeltä. Mutsi käyttää kolmatta nimeään ja siitäkin vielä lyhennettä. Ei ihme, että ei reagoinut.

Joidenkin tapojen tunteminen taas auttaisi potilaan kanssa kommunikoinnissa.

Eilen kun hoitajat toivat ruokaa, mutsi huokasi että toivottavasti on poropizzaa. Hoitaja kiirehti valittelemaan, että nyt on vain sosekeittoa, mutta mua nauratti. Se oli vitsi. Mutsi kun ei syö lihaa eikä varsinkaan pizzaa.

Sitten kun mä tiedustelin yks päivä, että mitä oli lounaaksi, niin mutsi vastas että käpyjä. Aattelin, että sillä viiraa ihan kunnolla, kunnes naapurivuoteen täti nauroi, että sellasia kovia käpyjä ne lihapullat tosiaan oli!

Mutsi myös heitti broidille perushauskan "kuka sä oot" -läpän. Joka nauratti vain sitä itseään.

Tai ehkä Mutsi tarvii vaan rannekkeeseen lisämerkinnän: varokaa sarkastista potilasta. Osaston hoitajille pitäisi maksaa jonkinlaista kummallisen työn lisää.

10 kommenttia:

  1. Hei!
    Tärkeän asian nostit esille. Hoitotahtoon voi kirjoittaa välittömään hoitoon liittyvien asioiden lisäksi myös elämänlaatuun ja omiin tapoihin ja toiveisiin liittyviä asioita siltä varalta, ettei pysty niitä itse kertomaan. Esimerkiksi sinne voisi kirjoittaa juuri mainitsemiasi asioita, mitä nimeä käyttää itsestään tai ruokailutottumuksiaan.

    Onpa mukava kuulla, että äitisi voi paremmin. Kaikkea hyvää teille!

    VastaaPoista
  2. Olipa lohdullista luettavaa. potilaalla on ainakin oma huumorinsa tallella. Kyllä kaikki varmasti kääntyy vielä hyväksi.

    Vähän samanlainen tilanne kuin hyvällä ystävällämme, joka joutui sairaalaan keltaisuuden, kipujen yms vuoksi. Lääkäri totesi että kyllä tässä varmaan on jotain leikattavaa. Tähän potilas, että "jos vaikka kynnet". Tämä potilas on jo kotona.

    VastaaPoista
  3. Huumorilla päsee jo pitkälle. Olisin itse varmaan ihan samanlainen potilas.

    Hyviä merkkejä, kiva kuulla, että äidilläsi leikkaa (no pun intended).

    VastaaPoista
  4. Huumori parantaa kummasti. :-)

    Ihania kuvia Ranskasta. Itse mietin jo Etelä-Ranskaan tai Italiaan muuttoa.

    VastaaPoista
  5. Mukavaa että äitisi voi paremmin. Muhun hänen huumorintajunsa kyllä vetosi :)

    VastaaPoista
  6. Hienoa, että äitisi on toipumaan päin!!! Sarkasmi niin rokkaa, hihittelin noille kommenteille :))

    Pikaista toipumista äidille toivottelee Andersson

    VastaaPoista
  7. Hienoa kuulla että tilanne on parempi. Huumorin kukka se on kaunein kukka :)

    Tuo mainittu hoitotahto on muuten hyvä homma, siitä taisi olla vastikään joku pamisemassa töllöttimessäkin.

    VastaaPoista
  8. Onpa mukava kuulla, että äitisi voi jo noin hyvin (jos jaksaa heittää herjaa ruoasta, niin voi jo aika mainiosti) eikä aivoverenvuoto ole ilmeisesti vaikuttanut puhekykyyn (eikä etenkään huumorintajuun :) ).
    Jotta ei kun yhtä hyvää jatkoa ja nopeaa kuntoutumista äidillesi!

    -Annis-

    VastaaPoista
  9. Äitisi on jo paranemaan päin, loistavaa!

    VastaaPoista
  10. Ja mä mietin, että ihana mutsi sulla :)

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...