Oon nyt kuukauden ajan blogannu indiedaysillä eikä tää tunnu ihan mun jutulta. En halua kuulua "blogien kermaan" tai siihen rajattuun "sisäpiiriin", vaan haluan olla Nadja. Haluan blogata bloggerissa, askarrella, kirppistellä, mummoilla ja pullailla. Eihän indiedays rajota muuta kun bloggerointia, mut tää juttu ei vaan toimi.
Klassinen it's not you, it's me -dumppaus. Jäin vain ihmettelemään, miksi kyseisessä blogimediassa ei sitten voinut mummoilla ja pullailla, jos sisältöä ei rajoitettu millään tavalla - kysehän on vaan alustan vaihdosta ja palkkioiden jäämisestä pois, eh? Indiedaysille on satanut kritiikkiä siitä, että mistään blogimedian asioista ei ole saanut puhua. Palkkioista tai bloggaajien eettisistä ohjeista ei ole missään mainittu mitään sanallakaan (correct me if I'm wrong!). Hyvin ovat kyllä tytöt pysyneet ruodussa - tai ehkä syiden puiminen on vaan tosi passé.
Julkaisualustoja on ollut olemassa jo jonkin aikaa ja meidän "kansalaisjournalistien" pelisäännöistä on jo nostettu haloota säännöllisin väliajoin. Blogimediaksi (ja vieläpä indieksi) itseään kutsuvan kaupallisen toimijan luulisi ymmärtävän läpinäkyvyyden tärkeyden. Itse toivottaisin lämpimästi tervetulleeksi jonkinlaisen normiston, jossa määriteltäisiin, mitkä ovat blogosfäärin medialukutaidon kannalta olennaiset kompastuskivet. Miten raportoidaan palkkiot tai lahjat, miten osoitetaan sitoutuminen eettisiin ohjeisiin, kuka ohjeita tekee ja valvoo ja minkälainen Musta Lista tuhmista bloggaajista tehdään? Keskustelu siitä, onko blogi verrattavissa kahvipöytäkeskusteluun vai joukkotiedotusväline, on erittäin tervetullutta: jos blogilla on yli 5000 kävijää viikossa, kyseessä on aika helvetin iso kahvipöytä. Voimme varmaan aloittaa siitä, kenelle keskustelun haltuunotto kuuluisi.
Merkillinen juttu tosiaan. Mitään suurta draamaa tuohon ei kyllä välttämättä liity, askarruttamaan vaan jää Indiedays-sopimusten sisältö.
VastaaPoistaYmmärsin tuon Nadjan kommentin pikemminkin niin, että hän haluaa elää normaalia arkeaan, jossa bloggaaminen on pieni piristävä lisä, ei puoliammattimainen velvoite. Indiedays tuskin on kieltämässä mummoilua ja pullailua, mutta niistä voi mennä maku jos kuvioihin astuu velvollisuuden tunne ja paine tietyn tason täyttämisestä, ehkä myös kitkaa niiden blogiystävien suunnalta jotka eivät tulleet valituiksi Indiedaysin kavalkadiin. Blogger-tilin voi avata kuka vaan ja kuvata palaneet pullansa miettimättä, suuttuuko sivupalkissa välkyttävä mainostaja jos lukijoita ei kiinnosta :).
Alkaa muuten tosiaan tympästä toi portaalin nimi, varsinkin kun näin joutuu sitä toistelemaan. Kaikki, mikä kutsuu itse itseään indieksi, on vähän haiskahtavaa.
Mä mietin itse että tollanen "jalustabloggaus" saattaa aiheuttaa paineita, joita ei ole mihinkään sopimukseen kirjattu, eli ei enää tunnista omaa ääntään, kun yrittää olla osa jotain trendiyhteisöä.
VastaaPoistaMainitsemasi puoliammattimainen bloggaus ja julkisuus, josta ei saa kuin nimellisiä palkkioita, on tietysti epämotivoivaa. Hyvä että tytöillä riittää tahtoa tehdä niin kuin parhaalta tuntuu.