Haluaisin ehdottaa seuraavia muutoksia suomen kieleen:
lavuaari - valuaari. Kuvaa paljon paremmin hanan ja altaan vuorovaikutusta.
viemäri - syömäri. Kuvaa paljon paremmin veden katoamista mustaan aukkoon.
talitintti - tilitinttu. En oikeastaan osaa sanoa, miksi tämä on parempi kuin nykyinen, mutta se on jäänyt perheessämme käyttöön.
Lisäksi ehdotan lisättäväksi seuraavia sanoja, jotka suomen kielestä selkeästi puuttuvat:
s. tietoilu, v. tietoilla = yksiselitteinen sana, joka ilmaisee tietokoneen käyttöä.
s. pöpöttäminen v. pöpöttää = viittaa hätääntyneeseen oppoppop-äännähdyksen, joka pääsee aikuisen suusta, kun lapsi tekee yhtäkkiä jotain hasardia kuten vaa'an portaikossa. Käytetään muodossa: vaari pöpöttää, älä pöpötä minua.
Lisäksi toivoisin, että mietitte seuraavaa: jos lumiukolle on laitettu porkkananenä, voidaanko todella puhua samanlaisesta porkkanasta kuin jääkaapin vihanneslokerosta löytyy vai tarvitsemmeko porkkanoille omat, niiden loppusijoitusta selventävät ulkoporkkana - sisäporkkana määrittelyt.
13 comments:
Hahaa, tästä sai hyvät naurut illalle, kiitos! :D
Meillä lavuaari on itsepintaisesti laguaari.
Suosittelisin myös seuraavia 2,5-vuotiaan poikani usein käytettyjä ja mielestäni ihan loogisia sanoja:
kirvelee- Kun on kirves ja sillä lyödään, silloin kirvellään
lastataan- poikani rikkalapio on hänen mielestään lasta ja kun lastaa käytetään, silloin loogisesti lastataan
Juuri ulkoporkkanan lumiukolle asentaneena toteaisin, että ehdottomasti asia on näin! Joku perusteluhan täytyy olla, ettei juuri sitä porkkanaa saakaan syödä.
Sanoin itse pienenä lavuaaria avolaariksi pitkään ja sitkeästi ja meinaan sanoa joskus vieläkin. Pöpöttäminen on hyvä ja tarpeen myös miehen kanssa päivittäin, kun roskat meinaavat mennä säännönmukaisesti väärään roskikseen.
Yhdyn pyyntöösi valuaarin osalta. Se kuvastaisi myös huomattavasti paremmin, miten vesi valuu mielellään MYÖS altaan ulkoreunoja pitkin. Se johtaa silloin tällöin myös pöpöttämiseen, mutta aika usein jää huomiotta, ja ajan saatossa onkin saanut meidän koivuviiluisen allaskaapiston ovet irvistämään ikävästi...
-Annis-
Oli ihan pakko heti ääneen kokeilla, miten itse pöpötän ja tajusin samalla, että pöpötän usein. Nauran täällä ääneen, ajattelin, että mitä naapurit mahtaa ajatella tästä mun oppoppoppoppop -makustelusta. Kokeilin monta kertaa eri äänenpainoilla, mutta luontevimmaksi osoittautui, hieman kimeä, terävähkö ja nopeatahtinen oppopop.
Meille on jäänyt käyttöön ainakin muutama:
ranskilaiset = ent. ranskalaiset
nekko = ent. mekko
ja sitten henkilökohtainen suosikkini:
vetoketku = ent. vetoketju
Suomi-ipana-suomi sanakirja kehiin! :)
Meillä isompi serkku on tutustuttanut 2-vuotiaan taisteluiden ja taisteluaseiden maailmaan. Lopputulos on hänen mielestään lievästi tylsistetty, sillä... koska pyssy sanoo "pam pam", on se pampatin, jolla pampatetaan.
Oh, jos käsiaseita kutsuttaisiin pampattimiksi, niistä karisisi kyllä kaikki oletettu coolius pois, jolloin se viimeinenkin syy omistaa niitä katoaisi. Tämä siis ehdottomasti otettava käyttöön!
Nää on niin parhaita! Ja ylipäätään muksut ja niitten jutut... Meinasin kuolla nauruun, ku luekselin näitä. Ou diör! Meillä taas punatulkku oli ed. talvena munakunkku.
Kommentoin nyt tätäkin:
kummilapselta on jäänyt muutama loistava huomio:
ketsuppi on keppusaija
peruna on peguna
kun ruoka on hyvää niin se on äppää...
Näitä tulee aina välillä lauottua tuolla julkisillakin paikoilla ja sitten saat kummastuneita katseita perään...
Lähetä kommentti