8.12.2009

Slow food, grazie!

Olimme pitkän viikonlopun koko perheen voimin Milanossa tapaamassa sinne duunin perässä muuttaneita ystäviämme.

Alku oli haasteellinen, kun ensin jännitimme viimeiseen saakka, peruuko Finnair koko lennon, ja sitten kannattaako matkatavaroita ottaa mukaan ollenkaan. Otimme koko homman testin kannalta ja lähdimme viiden päivän reissuun pelkillä käsimatkatavaroilla, mikä on lapsiperheeltä melkoinen suoritus! Ja se meni yllättävän hyvin. Kamaa tulee pakattua ipanan takia mukaan varmuuden vuoksi. Jos perillä on pesukone ja jonkinlaisia kauppoja, ei mukana tarvitse olla koko elämä. Etenkin jos saa vielä jostain paluumatkalle lainaksi matkalaukun...

Ystävät olivat muuten kunnossa, mutta täysin hurahtaneet ruokaan ja ruoanlaittoon, mikä on vieraalle oikein kiva asia! Arvostan suuresti hyvää ruokaa ja laadukkaita raaka-aineita, vaikka keskinkertainen kokki olenkin. Berlusconi oli tavallaan aivan oikeassa siinä, että EU:n elintarvikevirasto ei todellakaan kuulu Suomeen.

Italia - ja erityisesti Lombardia - on nimittäin yksi slow food -liikkeen kantapaikoista. Slow food on nimensä mukaisesti vastaveto fast food -ruokateollisuudelle ja se peräänkuuluttaa ylipäätään laatua, sekä ruokaan että elämään. Jälkimmäiseen kuuluvat mm. pitkän kaavan illalliset saman pöydän ääressä, kotona tai ravintolassa. Tällaista ruokapöydän ääressä viihtymistä kaipaisin myös tänne einespizzalandiaan! Ja mieluiten niin ettei sitä tarvitsisi itse laittaa vaan että ravintolassa olisi varaa hakea se "hyvä ruoka, parempi mieli".

Ruokashoppailu (etenkin Italiassa!) on paitsi opettavaista ja kiehtovaa kulttuurintutkimusta, myös inspiroivaa, ja sitä inspiraatiota on kiva jakaa myös muille tuliaisten muodossa. Lisäksi hommasta saa perspektiiviä: perushyvä viinipullo maksaa oikeasti kolmisen euroa. Kulttuurikysymys sekin.

11 kommenttia:

  1. Hyviä huomioita ruokakulttuurista - ja tämä on myös niitä harvoja juttuja joista olen samaa mieltä Berlusconin kanssa. Musta tuntuu että monet suomalaiset mieltävät ruoan pelkäksi polttoaineeksi. Ei ole sattumaa että Suomi on laitosruoan luvattu maa.

    VastaaPoista
  2. No onhan se vähän kökköä alkaa työpäivän päätteeksi kokkaamaan "hitaasti", kun kaikki kiljuvat nälkäänsä.

    VastaaPoista
  3. Dona, mä olen miettiny kumpi tuli ensin yhteisen ruokailun vai perheen yhdessäiolon rapautuminen..

    Anonyymi, toihan on munkin perustelu tälle pikaruoanlaitolle. Ajattelin nyt kuitenkin kyseenalaistaa omat kuvitellut tottumukseni (mikä on kuviteltua ja mikä vain tapa), sillä kyllä niitä kiljuvia ipanoita on siellä Italiassakin.

    VastaaPoista
  4. Kiitti, joo, ja ne kiljuvat ipanat saa täälläkin aika usein kalapuikkoa :)

    Mutta kotona kyllä on ruoka-ajat, ja ainakin viikonloppuna ystävien kesken voidaan laittaa ruokaa pitkän kaavan mukaan. Ellei sitten tilata pizzaa.

    VastaaPoista
  5. Itsekin rakastan hyvää, maukasta ja puhdasta ruokaa yli kaiken, ja olen sitä mieltä, että ruuasta tulee nauttia, mutta tuo usein kuultu elintarvikevirastokommentointi minua aina ärsyttää... Kun se on oikeasti elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), ei mikään hyvän ruuan takaaja ja siitä nauttimiseen opastaja... Katsokaapa vaikka viraston tehtävät EU:n sivuilta. Ja veikkaanpa, että suomalaiset osaisivat tuon puolen hoitaa ihan yhtä hyvin kuin italialaisetkin (vaikka todennäköisestihän siellä on aika kansainvälistä porukkaa töissä)? Eli itse asiassa juuri se puhtaus ja turvallisuus on tuon viraston kannalta pääasia.

    Mutta heh, meni jo ja silleen, enkä ole asiasta katkera (minulle on ihan sama missä se virasto fyysisesti on), mutta kun tuo kommentti Italian ruokakulttuurista tässä yhteydessä menee mielestäni metrien ellei kilometrien verran ohi aiheen (ja siitä ohi menemisestä osaan hermostua)...

    Anteeksi avautuminen, helpottipas! ;)

    VastaaPoista
  6. arkitehti, kuin myös. Sen verran rupes korpeemaan tää suomalainen meininki että jotain tarttee nyt muuttaa. Mulla onkin aika läjä uuden vuoden lupauksia jo takataskussa..

    Tiina, hyvä pointti! Varmasti ihan totta että kyseessä on valvontaelin, mutta silti olen sitä meiltä että suomalainen "puhdas" ruoka tarkoittaa E-koodeilla koristeltua kananrustoista jauhettua einestä, joka säilyy tuomiopäivään asti, niin emme ansaitse edes niitä laadunvalvontavirastoja.

    VastaaPoista
  7. Apua kun en voi kun nauraa!
    Viimeinen kommenttisi on LOISTAVA!
    Tuore tavara ei kauaa saily. Mutta kun heitetaan sekaan sen sata litkua ja lisaaineita voila! sailyypas!
    EN tarkoita etteiko kiireinen ihminen SILLOIN TALLOIN voi sortua eineksiin mutta perusruuan tulisi olla kotona tehtya peruskamaa.
    Peruna perunana eika ranskalaisena jne.
    Ei ole ihme etta ketjuravintolat saavat tarjota tehtaissa valmistettuja ruokia jotka vaan lammitetaan tai ne on puolivalmiita ja lautaselle lisataan pari nahistunutta vihanneksen nakoista - ihmisilta on kadonnut makutaju!

    VastaaPoista
  8. Slow food on ajatuksena mainio, mutta käytäntö haasteellisempi juuri anonyymin mainitseman seikan takia. Italiassa naiset on kuitenkin kai usein edelleen "vain" kotiäiteinä, jolloin sitä kokkausaikaakin jäänee enemmän... :P En tarkoita, etteikö ajatusta voisi soveltaa tänne pohjolaankin - ajankäyttöhän on lopulta aina priorisointia - mutta ainakin se tuottaa vähän enemmän haasteita.

    VastaaPoista
  9. BLOGitse, aivan! Ja mä en missään tapauksessa tuomitse eineksiä kokonaan, mutta täällä Suomessa homma on karannut ihan lapasesta.

    enni, ihan totta, kyllä ne housewifet ehtivät sitä ruokaa tehdä, mutta kerropa miksi suomalainen housewife ei ehdi? :)Slow food viittaa mun mielestä kiireettömään ruokahetkeen eikä siihen että ruoanlaitossa kestää sata vuotta. Tämä minuutissa valmis -ruoanlaittotrendi on loppujen lopuksi aika uusi asia ja siksi siitä voi vielä oppia poiskin.

    VastaaPoista
  10. Yes Katja You Rock!
    Parempi pari pottua voilla kuin liemessa uitettua broitsua -
    JOS voi valita...
    MUTTA valinnat/paatokset tekee aikuinen, eiko?! Kaikkea voi ja tulisi suunnitella...Ihan kuin mita tahansa 'projektia'...Hyvinvointi, hyva ravinto...voi olla perheen 'projekti' jos se on parempi sana kuvaamaan...'arjesta selviytymista' eli elaa ihan tavallista elamaa... :)

    VastaaPoista
  11. Komppaan BLOGitsen edellistä kommenttia. Me aikuiset tehdään ne päätökset, suunnitellaan ja ennakoidaan. Omat priorisoinnit näkyy sekä välittömästi, että vuosien päästä.

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...