3.12.2009

Lahjahevosen suuhun kurkistelua

Ekotonttu ottaa ensin käsittelyyn Rebeckan ongelman: mitä tehdä tutuille ja sukulaisille jotka vastoin julkilausuttuja toiveita ostavat joululahjaksi kaikkea hirveää ja tarpeetonta.

Kuitenkin ollaan jumissa tiimaritarjoustalo-ihmisten keskellä (vaikka muuten mukavia ja jopa ihania ihmisiä ovatkin), joiden mielestä määrä korvaa laadun. Ollaan pyritty tekemään selväksi toiveita, sekä perusteluja niihin. Mutta aina vaan paketit on täynnä tavaraa joka on joko rumaa, eettisiä valintojamme vastaan, tai epäkäytännöllistä/huonolaatuista joka hajoaa. Usein näitä kaikkia. Esimerkiksi lapsellemme tahtoisimme vihdoin Eamesin naulakon, johon toivoisimme lahjarahojen suuntauvan (siis keräystyyliin, sentti sentiltä edeten), jos niiden nyt ylipäätään pitää meidän perheeseen suuntautua. Sekin ollaan ilmoitettu että ilmankin pärjätään ja aineellisten lahjojen sijaan voi varsinkin lapselle antaa jotain muuta, vaikka uimahallireissun tms. Mutta ei, tulee muovinukkea, huutavaa ja piippaavaa hilavitkutinta, vaatetta made in *mikätahansaepäeettinentuotantomaa* etc.

Amen.

Lahjahevosen suuhun ei saisi katsoa mutta millä voi varmistaa että sitä kaakkia ei edes roudata ovelle?! On hirveä määrä ihmisiä, jotka tarkoittavat hyvää. He rakastavat joululahjojen antamista ja ovat hyvin kiintyneitä ajatukseen, että paketeissa on jotain tavaraa. Koska suurimmalla osalla tästä(kään) väestöstä ei ole Percy Mikaelin tuloja, tavarat hankitaan Tarjoustalosta. Ja sitten lapset hihkuvat riemusta nähdessään lahjameren ja nämä ihmiset tuntevat syvää tyydytystä. Vicious cycle.
 
Ongelmana tässä on se, että näiden ihmisten kanssa pitäisi säilyä väleissä. Kommunikaation tulee siis olla hyvin hiottua, mutta todella päättäväistä. Muutama kokeilemisen arvoinen vinkki siis.

1. Ilmoita että teidän perheenne pienentää sitä hiilijalanjälkeä ja jättää lahjat ostamatta. Tämä varmasti järkyttää ostoshimoisimpia kuulijoita, mutta saattaa herättää mielialan että jos eivät nekään niin ei mekään.

2. Pyydä rahaa. Nimeä itse joku kalliimpi keräyskohde, vaikka harrastus, ajokortti tai lomamatka, ja kerro tilinumero ja maksimisumma. Rahan voi toki myös antaa kirjekuoressa, joka ehkä hiukan lieventää antamisvimmaisen tuskaa.

3. Jaa lasten lahjatoiveet suoraan pyynnöiksi sukulaisille. Jos Piritta haluaa palapelin ja luistimet, ehdota tädille A että voisiko hän vastata palapelin hankkimisesta kun tädit B ja C hankkivat luistimet. Bluffaa ja huijaa vapaasti. Pahinta jälkeä tulee, kun nämä ihmiset saavat itse valita.

4. Last but not least: palkitse toivotunlaisesta käytöksestä. Ilmoita suureen ääneen, että mummu on nyt kuulkaa mahdollistanut  sen, että pääsemme kaikki Linnanmäelle heti kun se aukeaa. Ja vielä toinen kiitos sitten sieltä Lintsin portilta että täällä ollaan, olipa hyvä lahja.

Jos tilanne on todella paha, astetta radikaalimpi ratkaisu on palauttaa lahja antajalle sanoen, että toivoitte tosiaan lahjatonta joulua ja lapsillekin on jo näin sanottu. Sillä saa sitten ainakin hetkeksi todella kiittämättömän julmurin maineen mutta eipähän todennäköisesti tule ensi jouluna roinaa. Ja jos tulee, kysymyksessä on kroonikko, joka lakkaa ostelemasta skeidaa vain luonnollisen poistuman kautta.

18 kommenttia:

  1. Aamen juu. Mutta ainakaan mun tuttavapiirissä nämä ihmiset eivät hirveästi tunnu nauttivan tästä ostelusta tai joulun laitosta, vaan kokevat että pitää ja on pakko jne. Esim mun mummi ei suostu uskomaan, että lahjojen määrän ei tarvitse olla iso - sitten hän ostaa pienestä eläkkeestään lidl-roinaa ja voivottelee kun nämä nyt on vaan tämmösiä... Ja kun etenkin minä, mutta myös lapset oikeasti olemme vilpittömän onnellisia mummin kutomista sukista, miksi hän ei tajua että se riittää???

    Mä tykkään kyllä lahjoista ja olen muutenkin aika materialistinen välillä, enkä ollenkaan noin ekologisesti fiksu kuin sinä :). Mutta silti risoo kun nurkat täyttyy tavarasta mitä ei tarvita, ja varsinkin ärsyttää kuskata roskiin ehkä kalliitakin tarjoustalojuttuja, kun ne ei mitään sitten kestä.

    Me tehtiin tänä vuonna lasten lahjojen suhteen niin, että laitettiin kaikille lahjoville viesti, että kipeästi tarvitsemme muutamaa isompaa juttua, ja jokainen laittakoon tilille sen verran rahaa kun tahtoo, ja me hankimme lahjan. Suurimmaksi osaksi valhe, mutta ihmiset ottivat ilolla vastaan sen ettei tarvitse keksiä lapsille lahjoja ja nyt he saavat jotain tuiki tarpeellista. Taidan ostaa niille uimakoulun tai jotain :D

    VastaaPoista
  2. Osuiko jo muuten silmiin Jennifer Hudsonin kommentti siitä millaiseksi hän rakentaa 4 kk (!!) ikäisen esikoisensa joulun:
    http://www.iltalehti.fi/viihde/2009120110690797_vi.shtml

    "- Aion mennä sekaisin. David on erittäin tietoinen, mutta hän on nuori ja tämä on hänen ensimmäinen joulunsa, joten kaiken on oltava täydellistä.

    - Haluan, että hänellä on ikioma joulupukki ja aion tehdä koko talosta kuin lelukaupan."

    Voi päivää!

    VastaaPoista
  3. Hyviä vinkkejä! Meillä ei onneksi pahaa ongelmaa ole lahjojen suhteen, ainoastaan anoppi ostelee enemmän kuin olisi tarvis ainoalle lapsenlapselleen. Ollaan onneksi saatu hänetkin puhuttua ostamaan enemmän vaatelahjoja kuin krääsää. Itse aiotaan ostaa naperolle tänä vuonna vain yksi lahja, bongorummut, joista sitten toivottavasti on iloa pitkäksi aikaa. Mutta pakko silti myöntää, että oman pään sisällä se pahin viipotus käydään, että pitäisikö ostaa enemmän, vaikka vaan muutama pikkuauto. Onneksi mies on järkevä ja ampuu nämä ajatukset alas yksi toisensa jälkeen. Nytkin on jo puolet leluista laitettu "lepäämään".

    VastaaPoista
  4. Oma äitini antaa onneksi tätä nykyä suosiolla rahaa, mutta muistan lapsuudesta (tai no, siitä kun oltiin jo lennetty pesästä mutta vietettiin siskon kanssa vielä joulut kotona) kuinka äidin paketeista saattoi kääriytyä jotain niinkin tragikoomista kuin tiskirätti tai hammastahna+harja -setti... Mita vaan, kunhan sai pakettia kuusen alle ;) Nyt ongelmana on anoppi, joka rakastaa lahjojen ostamista. Pahana materialistina en ehkä niinkään paheksu itse lahjoja, mutta sitä, että niissä ei ikuna lue, että KENELTÄ NE ON. Jotenkin jurppii, että ei tiedä ketä pitäisi kiittää (vaikka sitten edes siitä spagettiaterinsetistä, jota ei koskaan otettu käyttöön). Anoppia tietysti, mutta kun miehen suvussa joululahjoja jaetaan aattona tusinalta muultakin sukulaiselta (jotka osallistuvat 'postitse') ja haluaisin kiittää muitakin kuin joulupukkia... Hmph.

    Anteeksi avautuminen, meni vähän asian vierestä.. Mutta helpotti :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos probleemaamme paneutumisesta :)

    Jonkinlainen etappivoitto toivottavasti saavutettiin kun mies menetti n:nen kerran hermot tähän tavaramäärään, teki videoleikkeen (ikävä kyllä vain hieman) kärjistetyn sekasotkun keskeltä spiikaten melko kovalla kielellä, ja lähetti sen äidilleen ja siskolleen. Anoppi sitten soitti ja kysyi mikä meillä on hätänä ja mies sai selittää samat asiat uudelleen. Toivotaan että jotain menisi tälläkertaa perille asti myös.

    Ehkä aletaan jatkossakin hyödyntää visuaalisen viestinnän keinoja, kamera mukaan uimahalliin tm., kotona teksti siihen päälle "näin kivaa minulla voisi olla sinunkin kanssa (annathan lahjaksi yhteistä aikaa) t.pikku-maija" ja terveiset kohti lahjojia.

    Ja mitäkö meidän neiti itse tahtoo joululahjaksi? Ei mitään muuta kuin värityskirjan (kun isoilla tytöilläkin hoidossa on). Pienestä onnelliseksi ja hyvä niin.

    VastaaPoista
  6. Tämä nyt ei liity jouluun, MUTTA. Osallistun noin niinkuin morsiamen roolissa eräisiin häihin ensi syksynä. Olen äärimmäisen tarkka oikeastaan kaikista tavaroista, joita talouteemme hankitaan, pilipalia en suostu vastaanottamaan ja pyrin siksi välttämään kaikenlaista juhlintaa, joka pilipalin määrää voisi kasvattaa. Häiden on pakko olla isohkot erinäisistä sukulaispoliittisista seikoista johtuen.

    Olemme alkaneet hyvissä ajoin levittämään huhua lahjatoiveistamme, jotta esim. tädit A-C kykenevät sisäistämään toiveemme. Meille kaikista tärkeintä ja imartelevinta on tietysti se, että sukulaiset kaukaa ja läheltä saapuvat juhlistamaan päiväämme. Mutta jos nyt sitten on sen lisäksi annettava jotain lahjaakin, on vaihtoehtoja kaksi: joko osallistuu hääohjelman kasaamiseen (esim. tuttavapariskunta hoitaa paikalle tuntemansa jazz-laulajan, levynpyörittelijäkaveri on lupautunut päästämään dj:n välillä tauolle jne.) tai sitten tekee nimissämme rahalahjoituksen Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle. Jos haluan astioita, ostan astioita. Jos joskus tulee tarve muistella hääpäivää, katson valokuvia. Muistelemiseenkaan ei tavaralahjoja tarvita.

    Tädit A-C ovat suhtautuneet vaihtoehtoihin penseästi. Ensiksi hiljentyen, sitten hieman ärsyyntyneenä kysyen, että mutta mitä te niinku oikeesti haluutte lahjaksi?

    Voiko kutsukortteihin kirjoittaa: "Paras lahja on, että tulet paikalle. Jos haluat muistaa meitä muuten, voit osallistua hääohjelman rakentamiseen tai tehdä lahjoituksen eläinsuojelyhdistykselle. Jos et ymmärrä lukemaasi, älä siitä huolimattakaan osta ainakaan mariskooleja tai maljakoita"?

    VastaaPoista
  7. Vielä lisäys aiheeseen liittyen: sain mieheni mummulta edellisjouluna serviettejä ja niiden kanssa mätsäävän tulitikkuaskin. Viime jouluna vuorossa oli kummallinen lumiukko-kynttilälyhtykoriste.

    Aiemmista vuosista oppineena anoppini on siirtynyt käytäntöön, jossa mummun muille ojentamat lahjat nostetaan heti avaamisen jälkeen "tänne sivummalle säilöön", eikä lahjansaajien tarvitse nähdä niitä enää ikinä.

    VastaaPoista
  8. Ihan asian vierestä, mutta laitan kun muistan. Katja, pystytkö muuttamaan pienesti sivujen leiskaa?

    Mua nyppii suunnattomasti se, että kun haluan avata kommenttilootan (joka on nykyään todella mielenkiintoinen!) niin enemmän kuin usein tuo "Share" hässäkkä aukeaa eteen häiritsemään, se kun posahtaa auki jos sen päältä livahtaa ohitse kursori. Kokeile huviseksi, on ihan h*vetin ärsyttävää. Niin että jos sen Sahre boksin sais jonnekin muualle, please?

    Vai onko tämä blogger comin salajuoni ja sitä ei saa tuunattua sivummalle?

    VastaaPoista
  9. Haah, samaa mieltä ton Sharen kanssa. Tosi ärsyttävä! "Onneksi" muillakin samoja ongelmia... ;)

    VastaaPoista
  10. Muakin on nyppinyt toi sama asia (share) jo hetken :D

    VastaaPoista
  11. Meillä on jokavuotisella toivomuslistalla ollut Ruskovillan villahousuja, mutta viime vuonna ukin lähettämät lasten joululahjat katosivat postissa ja nyt mennään kylmästi rahaa äidille - maksa Akkarin tilaus -linjalle. Mummola piffaa TV Kaistan vuosimaksun että saadaan Pikkukakkosta ruutuun.

    Leluja on kiitos kyllä riittämiin, ja tunnustan syyllistyneeni itsekin erinäisten junaratojen ja parkkihallien hankintaan. En saa raivareita Brio-yhteensopivista veturihalleista, ja elinkaarensa lopussa ne voi lykätä takkaan. Paitsi ettivät ne kulu mihinkään.

    VastaaPoista
  12. Kaad däm, joulu ei ole kivaa aikaa. Ainakaan noin… juuri mitenkään. Mutta aivan se ja sama mitk'ä pileet on kyseessä, niiin …EI!

    On niin tylsää antaa rahaa. Mai äääs! Mä voin ihan hyvin heittää kivan kortin ja rahaa, koska sillä vitosella minkä laittaa johonkin hutihankintaan, voi toinen sijoittaa kera parin vitosen johonkin Järkevään.

    Lasten nimijuhla kutsuissa toisen kohdalla painotettiin vielä selkeämmin, että EI lahjoja, kerätään rahaa polkupyöräperäkärryyn, että päästään koko perhe ja läti läti… EIKÄ ole pakko osallistua lipaskeräykseen, mutta… Niimpä niin.

    Me ollaan viime joulusta asti hoettu, että ensi jouluna EI EI EI EI EI ja EIIIII sitten kuin max kaks lahjaa… Lets sii, mä niin arvaan, että Kukaan paitsi me ei olla sisäistetty tätä. Vi**uttaa jo vähän valmiiksi.

    VastaaPoista
  13. Share-boksin inhoajat: ryhtykää proaktiiviseen toimintaan. Vaihtakaa selaimeksi ilmainen Firefox (täältä, http://www.mozilla-europe.org/fi/firefox/), ladatkaa siihen ilmainen Adblock-lisäosa (https://addons.mozilla.org/fi/firefox/addon/1865), ja klikatkaa hiiren oikealla näppäimellä share-boksia ja klikatkaa vaihtoehto "Adblock Plus: Block image". Laatikko häviää ikiajoiksi. Samoilla konsteilla pääsee eroon monista muistakin ärsyttävistä bannerimainoksista ja surffailun rasitteista.

    VastaaPoista
  14. Meillä on miehen suvun kanssa tehty periaatepäätös, että aikuiset ei osta keskenään mitään joululahjoja, ei aineellista, ei aineetonta. Vain lapsille ostetaan jotain, ja onneksi ainakin viime jouluna saatiinkin ihan tarpeellista tavaraa - paitsi yksi hirveä rämisevä lelujuttu, joka kyllä lähtikin kierrätykseen.. Omat sukulaiset hyvin usein kyselevätkin, mitä tarttettais, ja monesti sitten ollaan saatu talvikenkiä ym., mitkä ois jokatapauksessa pakko hankkia.

    Itse aion tänä vuonna antaa vain käyttöjuttuja ja lähinnä syömistä. Teen mm. teelajitelmia (sellaisista teelaaduista, mitä en itse juo, mutta mitä on tullut ostettua), pähkinä-rusina-yms.-mixejä, omatekoista mysliä, ehkä itse leivottuja juttuja tai raakaleivonnaisia jne. laitettuna nätisti pikkupusseihin ja kirppareilta muutamilla kymmenillä senteillä ostettuihin jouluisiin purkkeihin ja kaapeissa lojuneisiin purnukoihin ja sen sellaisiin. Eli mitään uutta ei sinänsä tule ostettua. (Niin, paitsi niille lapsille..) (Paitsi omille annan kirpparikamaa ;) Joo, ja omatekoiset kortit tehdään kanssa hyödyntäen kaikkea sälää, mitä oon jemmannut, ja osan oon dyykannutkin miehen jäljiltä roskiksesta :D

    VastaaPoista
  15. Dona - kiitos! Firefox on ollutkin aina mutta tuo addon on uus tuttavuus... lataukseen =)

    VastaaPoista
  16. Thanks Dona! Aina kannattaa valittaa! Firefoxia mäkin olen käyttänyt, mutta opin just uuden ominaisuuden. :)

    VastaaPoista
  17. Tsiisus sentään miten kiittämättömiä ihmiset osaa olla! Voihan v miten käy sääliksi osan porukan sukulaiset..

    VastaaPoista
  18. en ymmärrä 8.pvä 12.12. jätettyä kommenttia. Miksi pitää olla kiitollinen rumasta, tarpeettomasta, turhasta ja väkipakolla, tavan vuoksi ostetusta krääsästä?

    Mulla on huyono omatunto siitä, että ollaan esitetty esim. appuivanhemmille vähän kalliimpaa joululahjaehdotusta; Frida (2v.) tartteisi säilytyskalusteen, joka on jotain kahdeksankymppiä. Eli tyyriinpuoleinen. Idea oli se, että muuta ei sitten tarviisikaan. Koska anopilla on kuitenkin pula-ajasta selvinneenä sisäinen pakko ostaa PALJON KAIKKEA ja myös kamala maerttyyrimentaliteetti, pelkään pahoin että se vetäiosee herneet nekkuun - koska sen "pitää" ostaa F:lle kamalasti lahjoja ja vielä lisäksi semmonen kamalan kallis!

    Mä olen monena jouluna peräkkäin yrittäntyt tähdentää äidille, anopille, mummoille ja kaikille jotka mua edelleen lahjoo vuosi toisensa perään, että ei enää ensimmäistäkään pörrösukkaa, paitulia tai pandan konvehtirasiaa. So far viesti ei ole mennyt perille. Huoh.

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...