Harjoituskirjoituksia osa II

Tänään kirjoittajakurssilla keskityttiin ns. vaikeisiin asioihin ja tuotannolliseen riskinottoon. Yhtäaikaa vaikein ja hyödyllisin keikka - mutta ei todellakaan mitään julkaistavaa. Meidän piti etukäteen miettiä, mitä ilmaisullinen riskinotto ja mukavuusalueelta poistuminen tarkoittaa omalla kohdalla. Monet vastasivat, että kirjoittaminen (ja etenkin vakavasti otettava kirjoittaminen, joka riittää toimeentuloon) on haaste jo itsessään. Lohdullista kuulla, että jopa ne jo jotain julkaisseet painivat samojen uskonasioiden kanssa kuin minä!

Riskinoottoon olin löytänyt kaksi teemaa: joko hempeä rakkaudentunnustus tai uskottava seksikohtaus. En todellakaan osaa kirjoittaa kumpaakaan. Mikä oli todistettava. Kamalaa jälkeä. Mun on ehkä pakko tuhota tää kovalevy. Sitten meidän piti kirjoittaa
a) pahiksen monologi, jossa hän perustelee omaa toimintaansa (miksi vitussa valitsin Kim Jong Ilin?)
b) maisemakuvaus johon piti sijoittaa yllättävä tapahtuma ja
c) epämiellyttävä henkilö tekemässä epämiellyttävää asiaa.
Sairaan vaikeaa improvisoida näitä. Lisäksi huomasin, että vaikka tehtävänanto oli hyvin selkeä ja sisäistin mitä pitää tehdä, osaan tyylikkäästi kirjoittaa aiheen vierestä! Niin, etten vaan tikullakaan kosketa itse aihetta. Hämmentävää. Kirjoittaminen on terapeuttista mutta myös paljastavaa. Tarvitsen ehkä vikalle kerralle mukaan jonkun tukihenkilön.