Ekomainetta ja toimittajuuutta metsästämässä

Mä vihaan lähes poikkeuksetta kaikkia tutkimuksista revittyjä lööppejä, mutta vielä enemmän olen alkanut vihata tutkimuksista kirjoittavien toimittajien laiskuutta. Markkinointi & Mainonnan saitilla referoitiin kiinnostavaa tutkimusta, jonka mukaan yritykset näkevät ekologisten valintojen hyödyttävän mainettaan, mutta eivät bisnestään. Sisällöstä paistoi se, että juttu oli pitänyt saada mahdollisimman helposti/nopeasti liveksi. Olisin ollut todella kiinnostunut tutkimuksen kriittisestä analysoinnista, mutta voi pettymys, siitä ei ollut tietoakaan. Sen lisäksi, että hyvä maine ja kilpailijoista erottautuminen aiheuttavat mielestäni vähintään välillisesti bisneshyötyjä etenkin niille yrityksille, joiden tuotteiden ekologisuudella on suuri painoarvo ostopäätöksessä (esim. autot), jutussa huomautettiin, että yritykset kuitenkin investoivat tähän.

Seuraavan kolmen vuoden aikana vastaajista 47 prosenttia aikoo investoida ympäristöviestintään, 40 prosenttia ympäristöstrategian laadintaan, 38 prosenttia muutoksiin tuotannossa, 35 prosenttia ympäristöjärjestelmiin ja 22 prosenttia yrityksen hiilijalanjäljen mittaamiseen.

Näähän on merkittäviä lukuja! Se, että 38% aikoo tehdä muutoksia tuotannossa ekologisempaan suuntaan on hieno uutinen, sillä silloin kyseessä ovat oletettavasti aidot toimenpiteet eikä pelkkä viestinnällinen viherpesu. Olisi ollut kiva tietää kuinka monelle ekologisuus on merkittävä myyntikantti. Se, että ekologisiin toimenpiteisiin sijoitetun rahan ei lasketa tekevän mitään viivan alle, kertoo siitä, että kyseessä on omatuntovalinta. Juuri niinkuin pitääkin!

Vastaajat eivät keskimäärin pitäneet kovinkaan tärkeänä sitä, että ympäristötoimenpiteet kasvattaisivat yrityksen myyntiä ja markkinaosuuksia. Yritykset eivät ota juurikaan paineita asiakkaiden ekologisista vaatimuksista. Ekologisuus ei ole vastaajien mielestä vielä kovinkaan ratkaisevaa, jotta yritys olisi houkutteleva työnantaja.

Eli yritykset tuntuvat kyllä ottavan paineita asiakkaidensa ekologisista vaatimuksista, jos melkein joka toinen  aikoo panostaa ympäristöviestintään. Mitä työnantajaimagoon tulee, tällä hetkellä hakijan mielestä lienee tosiaan kiinnostavinta se, onko koeajan jälkeen vielä duunia.

Tällaisen jutun olisin saanut kasaan yläasteella äikän referaattiharjoituksissa. Niin kauan kuin nettiin voi laittaa tämän tason juttuja, en ihmettele yhtään, että lehdet eivät saa laskutettua sisällöstä. Sääli.