Tietoa mainostajalle ›

12.11.2009

Ekomainetta ja toimittajuuutta metsästämässä

Mä vihaan lähes poikkeuksetta kaikkia tutkimuksista revittyjä lööppejä, mutta vielä enemmän olen alkanut vihata tutkimuksista kirjoittavien toimittajien laiskuutta. Markkinointi & Mainonnan saitilla referoitiin kiinnostavaa tutkimusta, jonka mukaan yritykset näkevät ekologisten valintojen hyödyttävän mainettaan, mutta eivät bisnestään. Sisällöstä paistoi se, että juttu oli pitänyt saada mahdollisimman helposti/nopeasti liveksi. Olisin ollut todella kiinnostunut tutkimuksen kriittisestä analysoinnista, mutta voi pettymys, siitä ei ollut tietoakaan. Sen lisäksi, että hyvä maine ja kilpailijoista erottautuminen aiheuttavat mielestäni vähintään välillisesti bisneshyötyjä etenkin niille yrityksille, joiden tuotteiden ekologisuudella on suuri painoarvo ostopäätöksessä (esim. autot), jutussa huomautettiin, että yritykset kuitenkin investoivat tähän.

Seuraavan kolmen vuoden aikana vastaajista 47 prosenttia aikoo investoida ympäristöviestintään, 40 prosenttia ympäristöstrategian laadintaan, 38 prosenttia muutoksiin tuotannossa, 35 prosenttia ympäristöjärjestelmiin ja 22 prosenttia yrityksen hiilijalanjäljen mittaamiseen.

Näähän on merkittäviä lukuja! Se, että 38% aikoo tehdä muutoksia tuotannossa ekologisempaan suuntaan on hieno uutinen, sillä silloin kyseessä ovat oletettavasti aidot toimenpiteet eikä pelkkä viestinnällinen viherpesu. Olisi ollut kiva tietää kuinka monelle ekologisuus on merkittävä myyntikantti. Se, että ekologisiin toimenpiteisiin sijoitetun rahan ei lasketa tekevän mitään viivan alle, kertoo siitä, että kyseessä on omatuntovalinta. Juuri niinkuin pitääkin!

Vastaajat eivät keskimäärin pitäneet kovinkaan tärkeänä sitä, että ympäristötoimenpiteet kasvattaisivat yrityksen myyntiä ja markkinaosuuksia. Yritykset eivät ota juurikaan paineita asiakkaiden ekologisista vaatimuksista. Ekologisuus ei ole vastaajien mielestä vielä kovinkaan ratkaisevaa, jotta yritys olisi houkutteleva työnantaja.
Eli yritykset tuntuvat kyllä ottavan paineita asiakkaidensa ekologisista vaatimuksista, jos melkein joka toinen  aikoo panostaa ympäristöviestintään. Mitä työnantajaimagoon tulee, tällä hetkellä hakijan mielestä lienee tosiaan kiinnostavinta se, onko koeajan jälkeen vielä duunia.

Tällaisen jutun olisin saanut kasaan yläasteella äikän referaattiharjoituksissa. Niin kauan kuin nettiin voi laittaa tämän tason juttuja, en ihmettele yhtään, että lehdet eivät saa laskutettua sisällöstä. Sääli.

6 kommenttia:

  1. Toimittajana (vaikka ei ko. aviisin) on pakko kommentoida, että mahdollisen analyysin puuttuminen tästä nettitekstistä saattaa hyvinkin johtua myös työnantajan laatiman kireän aikataulun aiheuttamasta kiireestä, ei pelkästään toimittajan laiskuudesta tai tyhmyydestä.

    VastaaPoista
  2. Voi hyvin olla. Mutta tämä ei ollut aikakriittinen juttu, joten ihan hyvin olisi voinut panostaa laatuun. Työnantaja ei tosin välttämättä ymmärrä tätäkään.

    VastaaPoista
  3. Toisena toimittajana (enkä minäkään ko. aviisin) on myös mainittava, että tuota koko tutkimusta ei luultavasti ole edes ollut tuon jutun tehneen toimittajan saatavilla. Katso vaikka yhden tutkimuksen teettäjän tiedote (jonka perusteella juttu hyvin todennäköisesti on tehty) ja mieti, miten syväluotaavasti itse olisit kertonut tämän perusteella asiasta? Lisäksi, pitää myös miettiä lähteen intressejä ja luotettavuutta kriittisesti. Aihe on kiinnostava, mutta onkohan mainostoimisto enemmänkin myymässä markkinointiviestintäpalveluja "tutkimuksen" avulla? Ilman alkuperäistä tutkimusraporttia ja taustatietoja ei voi oikein tehdä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen, kuinka pätevä koko tutkimus ylipäätään on, vastaako tiedote edes tutkimusta jne. jne. Tällaisten kysymysten äärellä toimitustyössä ollaan joka päivä, mutta kun tässä tapauksessa on vielä kyse juuri tiedotteen lähettäjien edustaman alan (netti)julkaisusta, niin paineet saada tekstiä nettiin heti eli nyt eli pitäsollajo tuskin antavat tilaa hankkia materiaali ja tehdä siitä oma, kriittinen tai analyyttinen juttu. Ikävä kyllä. Aikakriittistä on online-toimituksissa nykyään kaikki, mikä on muidenkin toimitusten saatavilla, kuten tällaiset tiedotteet.

    http://www.taskut.fi/index.php?mact=News,cntnt01,detail,0&cntnt01articleid=13&cntnt01origid=15&cntnt01returnid=56

    VastaaPoista
  4. Mutta mutta! Jos tarjolla ei ole riittävästi materiaalia analyyttisen jutun kirjoittamiseen, miksi tehdä sitä edes näennäisesti? Ketä tämä palvelee? Ainahan voi vain linkata tiedotteeseen. Ja nimenomaan: miksi edes lähdettä tai julkaisemisen motiiveja ei luodattu kriittisesti? Raikas ote sekin. Jos nettitoimitusten tehtävä on suoltaa biteiksi tavaraa mahdollisimman nopeasti, se olkoon ajan henki, mutta kuten jo totesin, copy-pastesta on turha haaveilla käyttäjien maksavan penniäkään. Ollaanko siitä kuitenkin samaa mieltä?

    VastaaPoista
  5. Niin, sanomalehtienhän onkin ollut toistaiseksi lähes mahdotonta löytää ansaintalogiikkaa netissä.

    VastaaPoista
  6. Mun mielestä sitä ei ole kovin aktiivisesti edes etsitty. Kokeilut ovat suurimmaksi osaksi laimeita, kaikki tuntuvat odottavat *jotain*. Jännä nähdä kuuluuko webbikin Marmain uuden laatustrategian piiriin.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...