12.8.2009

Fillarifiiliksiä

Taitoin eilen duunimatkani fillarilla, ja kappas: olin töissä reilussa puolessa tunnissa! Siis Tapiolasta Punavuoreen paljon nopeammin kuin bussilla! Yksityisautoilu on periaatteessa nopeampaa, mutta ruuhkat ja parkkipaikan löytäminen ovat arvaamattomia yllätystekijöitä. Hyvin tasaväkistä siis on ajallisesti. Toiseksi pyöräily on ilmaista. Ei bensoja, parkkimaksuja tai dösälippua - tai CO2 päästöjä! Kolmanneksi fillarointi tarjoaa hyötyliikunta: reilu tunti pyöräilyä edes parina kolmena päivänä viikossa on ihan loistosetti kiireiselle työn ja kodin väliin jumittuneelle oravanpyöräläiselle.

Välineiden pitää tietty olla kunnossa vaikka hifistely onkin turhaa. Mä nimittäin tajusin, että mun fillari on lähemmäs 20 vuotta vanha. Mä sain sen muistaakseni ennen lukiota ja niistä ajoista on tosiaan vierähtänyt tovi.. Voisin nyt tietysti valehdella jotain siitä kuinka säännöllinen huolto pidentää käyttöikää, mutta en kehtaa. Mun tsygän vaihteisto on paskana, jarrupaloista on jäljellä ohuen ohuet viipaleet, dynamo on pudonnut jo kauan sitten, ketjuihin on suihkittu ehkä kolme kertaa CRC:tä, tanko on vinossa ja ruostetta on joka puolella ulkosäilytyksestä johtuen. Satulan vaihdatin pari vuotta sitten, koska sitä olivat nakertaneet oravat, jolloin vesi pääsi pehmusteeseen ja näytin yökastelijalta. Fillariliikkeessä tarvinnee siis poiketa tsekkaamassa, mitä maksaa totaalihuolto versus uusi pyörä. Samalla sinetöin keski-ikäsiyyteni ja hankin järjettömän typerännäköisen kypärän. Ei tukkaa voi kuitenkaan etukäteenkään laittaa.

Sitten pyyhkeet. Ne menevät kaupunkisuunnittelijoille, tasapuolisesti molemmille kaupungeille! Hävetkää! Missä helvetissä ovat kunnon pyörätiet, pyörätiemerkinnät, opasteet (puhumattakaan reittivaihtoehdoista) ja risteysten korokemadallukset?! Tietyöt vielä jotenkin kestää, mutta ei tahallista harhaanjohtamista. Toivoisin etenkin Lauttasaareen (jonka nimi muuten pitäisi olla LauttaMÄKI) jonkinlaisia tästä-menee-nopein-ja-tästä-vähiten-ylämäkiä-sisältävä-reitti -viittoja. Selkeästi paras navigointikeino olikin arvata kuka kanssapyöräilijöistä on myös sotkemassa ydintä kohti. Helsingin puolella oli paljon paremmin merkityt pyörätiet, mutta jumalauta noita mukulakiviä.. Bulevardilla meinaa paikat lähteä hampaista pahimmissa töyssyissä. Toivottavasti nämä säästöt on ohjattu joillekin muille kuin autoilijoille.

Mitä muihin pyöräilyn haittoihin tulee, ihan oman lukunsa voisi kirjoittaa satulansuunnittelijoiden perversioista. Ovat aivan satavarmasti miehiä. Nimimerkki Hellä Alapää.

Huomenna uudestaan.

14 kommenttia:

  1. Mä oon kanssa odottanut kuin kuuta nousevaa keksintöä "mukava satula".

    VastaaPoista
  2. Olen törmännyt samaan onglemaan Espoossa noissa pyörätiemerkinnöissä, mutta asialla ei tässä tapauksessa olleet kaupunkisuunnittelijat. Polkaisin Sörnäisistä Lepuskiin keskustan ja Lauttasaaren kautta ja pariin otteeseen oli Lepuskin kyltit käännetty samaan suuntaan Tapiolan kylttien kanssa, ilmeisesti joidenkin ylivilkkaiden juippien toimesta. Otti kyllä pannuun kääntyä pari kertaa takaisin ja seurata vaan omaa vaistoa. Sörkästä Lepuskiin pääsee tietysti lyhyempääkin reittiä, joka on se normaali duunimatka 5krt/viikko.

    Mutta pyöräily on pop! Aloittaminen teki tiukkaa ja alapää oli tosiaan hellänä. Pari ekaa viikkoa illat meni sohvalla, mutta nyt kunto on kohonnut ja parasta on tunti ihan omaa aikaa, jolloin voi kuunnella lempimusaa ja ajatella ilman keskeytyksiä.

    VastaaPoista
  3. Samaa reittiä olen ajellut jo vuosia ja tässä on mielestäni miellyttävin ja vähämäkisin reitti Larun läpi:
    - aja Länskärin vasenta puolta ja käänny heti Laruun saavuttaessa vasemmalle. Kulman takana on kyllä ylämäki, joka ei tosin kestä vertailua ikävyydessä mäkiin Länsiväylän kupeessa.
    - Jatkat siis tien ylös, yhden tien yli ja seuraavasta oikealle (kun on pakko kääntyä). Sitten saavutkin jo pian Lauttasaaren venekerhon tms. huudeille, jonka jälkeen tempaiset hiekkatielle vasemmalle, et siis suihki Länsiväylän ali.
    - Jatkat viihtyisää hiekkatietä kunnes tulet parkkipaikalle, siitä (pieni) mäki ylös, sillan yli ja risteyksestä vasemmalle. Jatkat kunnes törmäät Teostoon/Mutterikioskiin ja kurvaat Lauttasaaren sillalle. Sen jälkeen vaan sit tuttuun tapaan etiäpäin.

    Stadin keskustassa on paikoin yritystä tuossa pyörätiekuviossa, mutta homma kosahtaa heti kun ei ne muutamat reittivaihtoehdot sit osu ihan omaan suunnitelmaan. Nimim. Aggresiivisia autoilijoita Annankadulla pelkäävä pyöräilijä

    VastaaPoista
  4. Uudet pyörät on niin ihania. Vuosien vanhoilla ruttanoilla sotkemisen jälkeen sijoitin keväällä kotimaiseen Helkamaan (ihan made in Finland, siksi kyseinen merkki) ja on todellakin ollut rahan arvoinen. Vaihteet! Toimiva lamppu! Matkan sujuvuus! Voi pojat, aion oikeasti jopa viedä sitä huoltoon, on se niin hieno.

    VastaaPoista
  5. Eikö tuo Reittioppaan pyöräilyversio anna ihan kivoja vinkkejä helpoista reiteistä? Vai toteutuuko se vain näin pidemmillä vaihtoehdoilla - täältä Kirkkonummelta kun paukauttaa menemään EI-LÄNSIVÄYLÄÄ, saa kyllä valikoida reittejä ihan sen hetkisen fiiliksen mukaan.

    Mäet on kyllä mun mielestä parhaita!

    VastaaPoista
  6. Suosittelen hankkimaan sellaiset pehmustetut pyöräilyhousut. Naureskelin pari vuotta miehelleni sen "vaippahousuille", mutta kun kerran kokeilin, niin ei mukulakivet haittaa ja takapuoli ei ole yhtään hellänä.

    Ja veikkaanpa, että kuvauksen perusteella ei kannata ehkä edes kysyä huollon hintaa...

    Mari

    VastaaPoista
  7. Haa, hyvä Mama! Oon hurahtanut työmatkafillarointiin tänä kesänä, joskin päätepiste on valitettavasti LauttaMÄESSÄ, joka tosin on TöölöMÄKEÄ huomattavasti vähemmän paha vaihtoehto... Sykemittari on kannustanut sotkemaan mäetkin sitkeenä sissinä, yllättävän korkeita lukemia tulee pienistäkin mäistä!

    Ostin vuos sitten uuden ja hyvän fillarin ja siitä se sitten lähti, suosittelen hybridipyörää, toimii kaupungissa mutta myös hiekkateillä ja maalla tarpeen tullen.

    VastaaPoista
  8. Viime vuonna uuden pyörän hankkineena sanoisin, että uusi pyörä muuttaa koko fillarointikokemuksen; polkeminen muuttuu ihan kummallisen kevyeksi!

    Ja aika ihanaa on myös se, että jarrut toimii ilman, että puristaa niitä rystyset valkoisina ja vaihteetkin vaihtuu ilman ylimääräisiä rahinoita... Ja mun vanha fillari ei ollut "kuin" 10vuotta vanha :)

    Tykkääks Madde muuten pyöräillä, tai siis olla kyydissä?

    -Annis-

    VastaaPoista
  9. geelipehmuste satulan päällä jeesaa vähän ainakin tällästä kolmen lapsen äitiä ;)

    VastaaPoista
  10. Hienoa, Katja! Kun tarpeeksi pyöräilee, niin kyllä ne mäetkin alkaa mennä ihan uudella tavalla. Mä puuskutin kesän alussa punasena pienimmällä vaihteella sykemittari 180ssä Meilahden pikku mäkeä ja nyt se menee jo neljänneksi alhaisimmalla ja 155:llä. (paitsi nyt tänään se mäki on jonkun bloody tietyön ajaksi vaihtunut vielä jyrkempään...)

    VastaaPoista
  11. Mahtavaa, sikana kommentteja!

    Anu, odottakaamme yhdessä, mutta älkäämme pidättäklö hengitystä..

    Henkka, olen jo kahden kerran jäänyt koukkuun tohon omaan aikaan - ei voi edes vastata puhelimeen!

    MissJenny, kiitos! Tämä testattiin tänään ja oli hyvä reitti!

    Anonyymi, mun alkoi tosi plajon tehdä mieli uutta ruisteetonta fillaria..

    Riikka, ongelma on että reittiopas kyllä auttaa jos MUISTAA ne tiet.. ;) Mä luulen että uus fillari auttaa myös nauttimaan mäistä, nyt nimittäin ketjut alkaa lyödä tyhjää jos nousen polkemaan pystyasennossa.. ;)

    Mari, broidi suositteli samaa, on kuulemma kuin junior plus vaipoissa polkisi mutta huomattavasti tuskattomamapaa.

    Ines, mistä näitä MÄKIÄ oikein tulee!? ;)

    Annis, mä päätin jo mennä viikonloppuna koeajolle. :) Jarrut ja toimivat vaihteet kuulostaa ylelliseltä! Madde kyllä tykkää istua kyydissä. Se myös kannustaa yläpäissä: "aika hiljaa mennään". ;)

    Rousku, hyvä kun muistutit, mullahan oli joskus sellanen geelipehmuste mutta joku munapää pölli sen. :(

    Karina, joo kyllä se siitä lähtee, enitenhän mua kuitenkin ärsyttää urpot kanssapyöräilijät, jotka ei osaa näyttää kääntymismerkkejä, käyttää soittokelloa ja ohittelevat miten sattuu! ;)

    VastaaPoista
  12. Tapiolan kupeesta Kamppiin pyöräilevänä olisin valmis ehdottamaan Lauttasaaren räjäyttämistä, ne mäet on aika pahoja joka puolella (tai sitten pitää kiertää ihan hirveesti, ja mulla ainakin on aamuisin yleensä kiire töihin eikä aikaa kierrellä siellä täällä).

    VastaaPoista
  13. Hehe, lapsen suusta se totuus kuullaan... :) Kun Viljami vielä mahtui fillarin kyytiin, sain minäkin yrittää puuskutukseltani vastata joka ylämäessä toistuvaan kysymykseen: "Äiti, miks sä menet näin hiljaa?" Mutta silloin kuljettiinkin vielä sillä vanhalla menopelillä... ;)

    Niin, ja onnea koeajoon!

    -Annis-

    VastaaPoista
  14. Helen, olen taipuvainen olemaan samaa mieltä. Vaikka kyse on entisistä kotikonnuistani.

    Annis, on harmi että ylämäissä on yleensä liian hengästynyt keksimään mitään sarkastisen nasevaa vastaukseksi.. ;)

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...