18.7.2009

Kesäiseen Kansankotiin ja takaisin

Hii-ohoi! Kävimme erään tuttavaperheen kanssa pyörähtämässä Ruåtsissa, kuten yläasteella lukujärjestykseen oli jostain syystä tarpeen kirjoittaa. Matkat puksutettiin eestaas Siljalla (yritän tässä kiertää faktaa että olimme ihan perirehellisellä ruotsinristeilyllä), mutta tuunasimme reissua jäämällä Tukholmaan yöksi. Ihan huippureissu, vaikka kolmessa alle 5v ipanassa riitti pelkokerrointa.

Edellisestä risteilystä oli kaikilla aikaa, mutta havaitsimme että tietyt laivarituaalit eivät kai kuole koskaan. Esimerkiksi se kaamea tervetulokuvaaminen, hyttien kevyt yrjön- ja röökinsekainen ominaistuoksu, paska ilmastointi ja nihkeät show-ohjelmanumerot. Klassinen buffet jäi väliin, sillä en halunnut mennä katsomaan lappavatko ihmiset edelleen lautaselleen järjettömän kasan katkarapuja, maksapateeta ja possunpihviä niin, että eivät pääse kävelemään loppuiltana suorassa. Tax freessa kävin kuitenkin. Ilokseni valikoima oli todella laaja ja viinien suhteen aika monipuolinen, mutta hinnathan ovat nykyään niin lähellä Alkon tarjontaa, että roudaaminen on vähän turhaa. Tarjouksessa ollutta Veuve Clicquot'ta en kuitenkaan jättänyt hyllyyn.

Tukholmassa iskee aina alemmuuskompleksi: siellä on kaikki vähän keskivertoa paremmin. Toki näin on monessa muussakin paikassa, mutta nyt puhutaan kaupungista, jota on lyöty samoilla leveysasteilla kuin Helsinkiä. En sano tätä mielelläni. Olisin peruskateellisena fennougrina ollut erittäin vahingoniloinen, jos olisin bongannut jotain selkeästi Helsinkiä heikommin toteutettua, mutta ei. Puistot olivat siistejä ja joka aukiolla oli pikkutoreja, viihtyisiä terasseja ja kutsuvia kauppoja, joten katukuva oli vähän (no okei, paljon) Helsinkiä tyylikkäämpi. Ja joka paikassa oli tietenkin lapsia ja lastenvaunuja ikäänkuin tukholmalaisen lapsiperheen ei tarvitsisi koskaan pyydellä anteeksi aiheuttamaansa häiriötä. Miten ne sen tekevät? Ruotsi on siis mainio lapsikohde Kolmårdeneineen ja Gröna Lundeineen, mutta ihan Tukholman keskustastakin löytyy tekemistä. Astrid Lindgrenin tuotannon ympärille rakennettu Junibacken oli jopa vanhemmille elämys ja satujunan päätteeksi Peppi Pitkätossun talon aulassa istui kauniissa ringissä hyvin käyttäytyviä ruotsalaislapsia laulamassa ja leikkimässä lastenteatterin tahdissa. Olin mykistynyt. Lisäksi vielä hotellikin onnistui esittäytymään täydellisyyden perikuvana, vaikka kyseessä oli ihan normaali Scandic-ketjun paikka. Se oli lapsiystävällinen, modernisti sisustettu, huoneet olivat isoja, aamiainen aivan uskomaton (suurin osa lähiluomua) ja kaikessa toiminnassa oli ajateltu ekologisuutta. Damned!! Yritän joka kerta muistuttaa itseäni, että Ruotsissakin on lihavia juntteja, alkoholisteja ja huonosti toimeentulevia, ne ei vaan asu Tukholmassa. Ja siellä on pakko sataa myös räntää, eiks niin?

Ps. Ai niin, yksi juttu on Helsingissä paremmin: lastenvaunujen kanssa ei pääse matkustamaan ilmaiseksi Tukholman metrossa (muissa julkisissa kylläkin). Woohoo.

8 kommenttia:

  1. Aijai. Tässä olen pari viikkoa jo kaihonnut Tukholmaan, ja nyt se haikailu sitten vain paheni! Kai se on lähdettävä sille hemmetin risteilylle heti kun pääsee takaisin Eurooppaan asti. Voi piru!

    VastaaPoista
  2. Meillä on luvassa samanlainen keikka elokuussa. Tiedä kestääkö pää, kun italialaisesta tuppukylästä tulleella on jo Helsingissä ihmeteltävää: hei siis, täällä on LEIKKIPUISTOJA ja PYÖRÄTEITÄ ja KIRJASTOJA, kierrätyspulloja, kangaskasseja ja muuta extreemiä erikoista :)

    VastaaPoista
  3. Muistatko vielä, miltä tuntui olla lapsi? Kun kaikki oli elämässä vielä mahdollista ja nenä keittiöpöydän korkeudella? Kopioi nämä omiin muistiinpanoihisi ja korvaa vastaukseni omillasi. Haasta ystäväsikin muistelemaan. Se voi olla joskus tervettä.

    1. Missä ja koska synnyit?

    2. Onko sinulla sisaruksia?

    3. Olitko päivähoidossa vai kotihoidossa?

    4. Oliko teillä lemmikkieläimiä?

    5. Muistatko aikaa, kun ei vielä ollut lapsilla turvaistuimia, vaan keikuttiin etupenkkien välissä tai tapeltiin sisarusten kanssa siitä, kuka saa istua edessä?

    6. Oliko sinulla mielilelua?

    7. Muistatko mitä sinusta piti tulla isona?

    8. Olitko ns. näkymätön kiltti lapsi vai jokapaikan apina?

    9. Kuljitko pihoilla leikkimässä, kotiavain kaulassa roikkuen?

    10. Nukuitko valot päällä?

    11. Lempi lastenohjelmasi?

    12. Muistatko ensimäistä koulupäivääsi?

    13. Keräilitkö jotain?

    14. Mikä oli lempiaineesi alaluokilla?

    15. Olitko koulukiusattu tai -kiusaaja?

    16. Mitä harrastit?

    17. Ystäväsi?

    18. Mieluisin muistosi jostain ensiluokkien tapahtumasta?

    19. Minkälainen oli ensimmäinen opettajasi?

    20. Oliko vanhemmillasi tiukka kuri?

    21. Miten perheesi lomaili?

    22. Lempiruokaasi natiaisena oli?

    23. Tupakoitiinko teillä vielä

    24. Mitä asioita pelkäsit?

    25. Onko sinulla nykyään jo omia lapsia?

    VastaaPoista
  4. Joo, luulen että meillä muodostuu jokakesäiseksi perinteeksi tuo Tukholma/Ruotsi (tänä kesänä käytiin siellä Kolmårdenissa - ja vietettiin myös yö Scandicissa Tukholman keskustassa :)). Kai sitä täytyy hyväksyä olevansa keskiluokkainen lapsiperhe. Itkeä vai nauraa? Valitsen nauramisen :)

    VastaaPoista
  5. Göteborgissa oli aika tavallisen näköistä porukkaa, kun vietin siellä vaihtarisyksyn 2003. Se paikka missä mä asuin oli maailman ankein lähiö. Kaiken kukkuraksi moni ruåtsalainen oli adiosti innoisaan siitä, että olin Suomesta, eksoottista heidän mielestään! Olin pöyristynyt tästä yllättävästä huomiosta. //H&M

    VastaaPoista
  6. Pikkusisko, sinne vaan mutta ota myös Mister Master.

    Katja, hyvää matkaa! Tuttavaperhe muutti juuri kahden ipanan kanssa Italiaan, eikö siellä tosiaan ole leikkipuistoja..?

    Anonyymi, mihin muistiinpanoihin..? :D

    Karina, niin olihan se aika setää mutta something's got to give. Miten Kolmården toimi?

    H&M, hyvä kuulla! Tukholmassa suomalaisuus ei ollut erityisewn eksoottista. ;)

    VastaaPoista
  7. Me käytiin muutama viikko siten Kolmårdenissa. Onneksi satoi vettä, muuten kateuteni olisi yltynyt entisestään. Tukholmassa käytiin Luonnonhistoriallisessa museossa, joka oli käsittämättömän hyvin organisoitu, viihteellinen mutta opettavainen ja hyvin hyvin lapsiystävällinen. Siellä oli jopa piknik-alue jossa sai syödä omia eväitä. Siis museossa. ÖSödermalmilla melkein rupesi itkettämään kun joka paikka oli täynnä lapsia ja ihania kahviloita ja boheemia meininkiä ja argh. En pysty jatkamaan.

    VastaaPoista
  8. Ainiin mama, mun naisten takamuksista kiinnostunut exex oli tehnyt empiiristä tutkimusta aiheesta. Tutkimuksen johtopäätös oli se, että suomalaisnaisilla on paremmat perseet kuin ruotsalaisnaisilla. Josko tämä lohduttaisi hieman? :D //H&M

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...