Suomen Blogimedia

Mainosyhteistyö

29.5.2009

Vaunut ja rattaat ja rinkat ja muut

En tiedä ensimmäisen lapsen vanhemmille vaikeampaa ostosta kuin lapsilogistiikkatuotteet. Ostopäätökset tulevat vain marginaalisesti helpommiksi ajan kanssa. Vasta riittävä määrä yritys ja erehdys -kokemuksia antaa tiedon mitä ei todellakaan tarvitse.

Katsotaanpa.

Ensin hankimme yhdistelmävaunut. Mulle voi myydä mitä tahansa jos sanassa on "yhdistelmä". Järkeilin, että niillä selvittäisiin noin viiteen ikävuoteen asti, jolloin lapsi osaa fillaroida itse. Kuinkas kävikään? Huomasimme, että pelkät vaunut painoivat 16 kiloa (johon lisätään siis usein 10 kg lasta ja yksi kauppakassi) joten niiden liikuttelu ei ollut aivan kivuton operaatio vaikka taitettavat olivatkin. Ne eivät mahtuneet saunan ovesta sisälle, joten niitä oli pakko säilyttää ulkona. Ja sitten 1,5v ikäisenä Matilda kieltäytyi enää nukkumasta niissä. Oli käynyt mieletön tuuri, että ipana oli edes mahtunut niihin noin pitkään.

Nyt ne ovat käyttämättöminä varastossa.

Kertaalleen kuljetettuamme edelliset lentokoneessa edestakaisin, päätimme hankkia matkarattaat. Täydellistä: kevyet, kapeat rattaat, joista saa selkänojan melkein alas ja etupyörät kääntyvät. Paitsi että, että ipana ei koskaan ummistanut silmiään niissä hetkeksikään, kangas on huippuhiostavaa ja heppoisten pyörien takia ne ovat 9kk vuodesta käyttökelvottomat.
Nyt ne ovat käyttämättöminä varastossa.

Vaunuerehdyksistämme oppineina päätimme hankkia kantorinkan. Kevyt ja monikäyttöinen rinkka olisi jämäkkä ja huoleton. Miten kätevää siinä olisikaan kuljettaa lasta kaupassa, luontopolulla, julkisilla paikoilla ja haravointihommissa takapihalla! Kätevääpä hyvinkin. Rinkkaa, jossa on lapsi, ei saa selkään yksin ja istuinmateriaali ei jousta mihinkään suuntaan joten lapsi on siihen about heti liian iso. Ja se osaa haravoida jo itsekin.

Nyt se on käyttämättömänä varastossa.

Päätimme tehdä vielä viimeisen ristiretken lastentarvikeliikkeeseen ja kävimme ostamassa vihoviimeiset lastenrattaat. Koska ipana piti saada nukkumaan reissussa ulkona ja siinä pitää olla kunnon pyörät, paljon tilaa, mutta kevyt runko. (Joku kuitenkin kysyy: valitsimme Emmaljungan Scooterit, mutta ihan yhtä hyvä vaihtoehto oli Brion Racet.) Mitä veikkaatte, että näille kävi?

Kyllä. Blue1 sijoitti ne ruumassa ilmeisesti lentokerosiinitankin alle, koska ne ovat nyt aivan tuhannen mutkalla. Ajattelin ohjata sen reklamaatiokäsittelijän lukemaan tämän jutun jos pientä sympatiaa löytyisi.


Ps. Bisnesidea: vakutuusyhtiöiden pitäis myydä lapsivakuutusta, joka korvaa vanhemmille kaikki tarpeellisilta kuulostaneet yli satasen hankinnat, joita on käytetty max kaks kertaa.

9 kommenttia:

  1. :)

    Vakavasti ottaen, miten kukaan ensimmäistään odottava, jolla ei ole paljoa lastenhoitokokemusta, voisi tietää, mitä oikeasti tarvitaan, mikä siihen omaan menoon parhaiten sopii? Meillä paljolla käytöllä ovat olleet kantoliinat (erityisesti sellaiset sidottavat, mutta myös rengasliina melko paljon) ja nuo Emmaljungan Scooterit. Vähälle käytölle ovat jääneet Brion yhdistelmät ja matkarattaat.

    VastaaPoista
  2. positiivisesti ajateltuna todellinen lastenvaunufriikki näki heti yhden postitiivisen näkökulman blue1:n ryssimisen jälkeen;) jos kuosi alkoi lomalla kyllästyttämään, niin nyt on oiva tilaisuus vaihtaa ne lentoyhtiön kustanuksella:)

    VastaaPoista
  3. Meillä paras logistiikkaväline on ollut Didymosin pitkä liina, ja Chiccon vaunukoppa+ oisko ne sitten sateenvarjorattaat? on käytetty loppuun viimeistään kakkosella. Ei niillä kyllä lumisessa maastossa olisi pärjännyt, mutta italialaiseen kaupunkiliikenteeseen ne välttävät. Mummolassa on lainassa jotkut Briot lastenratasmuseosta. En osaisi taittaa kasaan.

    Liinailussa on ollut suurena apuna lasten köykäisyys, eli kuusivuotias painaa edelleen vain 17 kiloa. Se kyllä on kävellyt itse jo aika monta vuotta :)

    VastaaPoista
  4. Mutta eikös yhdistelmien juju ole juurikin siinä, että ne ovat sekä kopalliset kärryt että aivan noita perusrattaita vastaava kapine, kun vaan kopan sijaan vaihtaa sen istuinosan? Vai onko niissä joku olennainen ero jota en tiedä?

    Meillä Emmaljungan yhdistelmät olivat kahdella lapsella peräjälkeen päivittäisessä käytössä kuutisen vuotta (toisen synnyttyä seisomalaudalla varustettuna), sen jälkeen lähtivät tuttavaperheelle eteenpäin, ja edelleen ovat käytössä kun ensimmäinen käyttäjä on jo ekaluokan käynyt. Vain umpimuoviset renkaat on vaihdettu ilmatäytteisiin. Rinkoista onnistuin valitsemaan ErgoBabyn, ja pakko sanoa että sekin oli loistovalinta - säätöjä oli vastasyntyneestä niin pitkälle kuin kantajan selkä taakkaa kesti, ja kantaa sai sekä edessä että selässä. Mutta jokaisen perheen on toki tehtävä itse omat valintansa, meidän elämäntyyliin sopi nämä.

    VastaaPoista
  5. -maria-, onneksi on huuto.net! :)

    Rousku, jos ihan rehellisiä ollaan niin jouduin olosuhteiden pakossa ottamaan tuollaisen vähän hölmön musta-hopean.. ;)

    Katja, mä en harmikseni koskaan tajunnut siitä liinameingistä mitään. Tuli hiki ja lapsi putosi. Lose - lose. :)

    Anonyymi, niinhän sitä luulisi! Mutta rattaina ne ei vaan ole kauhean hyvät juuri koon takia. Vaunuina ne oli aivan mahtavat koska niitä käytettiin vain ulkona ja vieläpä aika rallimaastossa, rattailla pitää päästä kaupoihin. Ilmatäytteiset renkaat oli munkin mielestä huiput.

    VastaaPoista
  6. Meillä on Emmaljungan yhdistelmät vielä käytössä mutta Brion Racet ollaan ostettu kun sopii paremmin autoon - jos meillä olisi iso auto, niin tuskin oltaisiin toisia kunnon rattaita ostettu. Matkarattaat oli käytössä pikkuvauva-ajan kauppakeskuksissa käydessä kun niihin sai sen turvakaukalon kiinni. Sitten meni myyntiin :) Jos joskus tulee toinen lapsi, niin teen saman, eli ostan halvat matkarattaat jotka käy kaukalon kanssa yhteen. Eli meillä nuo ratashommat on menneet kyllä aika nappiin. Rinkkaa ei ruvettu ostamaan kun mies hikoaa kuin pieni sika jos on vähänkin enemmän asteita kuin 10 ja minä en jaksaisi ottaa kantovastuuta kokonaan itselleni. Liina meillä sentään oli ja ihan käytössäkin välillä, mutta hiki tuli siinäkin hommassa vastaan.
    Turhin ostos oli muuten se tuoliin kiinni laitettava kankainen "syöttötuoli" jota tuli käytettyä se kaksi kertaa. Onneksi ei maksanut yli satasta ;)

    VastaaPoista
  7. Mä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi ihmiset hankkivat kantorinkan, ellei tarkoitus nimenomaan ole lähteä Karhunkierrokselle tai vastaavalle erämaataipaleelle. Onko kyse vaan siitä, että noita rinkkoja on ollut markkinoilla niin pitkään, että ne ovat tavalla tai toisella iskostuneet kaikkien takaraivoon? Kun eiväthän ne ole missään määrin kätevät juuri muualla kuin siellä vaelluksella. Ja kun siihen tarkoitukseen, mihin jengi tuon rinkan yleensä hankkii, sopisi täydellisen hyvin ergonominen kantoreppu (Manduca, Ergo tai vastaava - ei siis mikään Babybjörnin rintaroikotin), johon lapsen saa ihan yksin ja johon lapsi mahtuu vaikka vielä 5-vuotiaanakin. Erinomainen valinta, jos 5-metrisen kangaskappaleen kieputtaminen ympärilleen ei ota luonnistuakseen. Eikä välttämättä olisi pöllömpi hankinta teille tässäkään vaiheessa, jos joskus tekisi mieli jättää kärrit kotiin ja heittää Madde selkään ihailemaan maisemia.

    VastaaPoista
  8. Matti myöhäisenä pinkaisen vielä minäkin kommentoimaan näitä hankinta-asioita, jotka tosin meillä on vaihtuneet jo potkulautaan ja fillariin (Viljamilla jo nro 2 menossa), ja rullaluistimiakin manguttiin jo :)

    Noita hutiostoksia tulee niin kauan kuin mikään liike ei tarjoa jonkunlaista testiperiodia eri välineille. Ja nehän ei todellakaan tarjoa, kun niiden bisneshän putois varmaan 60%:lla.
    Niinpä sitten suurin osa tekee kardinaalimokan ja uskoo ystävien/nettituttavuuksien tms. kehuihin, vaikka eri ihmisillä on hyvin erilaiset mieltymykset, kuten näistäkin kommenteista huomaa. Ja ta-daa, viikon päästä huomaa, että tää ei sovi meille pätkääkään.

    Ja sitten omiin kokemuksiin, joihin siis kehotan vaunu/ratashankintoja parhaillaan miettiviä suhtautumaan viime kädessä hyvin kriittisesti. ;)

    Meillä oli yhdistelmät, jotka oli kyllä erinomaiset vauva-aikana, mutta isot ja painavat kuljettaa. Niinpä reissuja varten hankin sateenvarjorattaat ja onneksi panostin niissä laatuun. PegPeregon Plikot osoittautuivat loisto-ostokseksi meille, ja niiden hankinnan jälkeen yhdistelmät olivat täysin passé. PegPeregot kun oli niin kevyt ja kätevä heittää auton perään ja kulkivat yllättävän loistavasti myös vähän rupuisemmilla kaduilla. Ne olivat kotonakin päikkärikäytössä niin kauan kuin Viljami vähänkin niihin mahtui, ja niihin mahtui kauemmin kuin Gessleinin yhdistelmiin. Lopulta jalat roikkui jo niin paljon ulkona, että oli pakko alkaa opetella nukkumaan päikkärit sängyssä, mutta se onkin ihan oma lukunsa... :)

    -Annis-

    VastaaPoista
  9. Kuulostaapa tutulta varsinkin lastenvaunujen osalta, niin ja onhan noita reppuja tjms jo useampi tuolla pölyttymässä.

    Meillä on neljännet lastenvaunut on nyt tilauksessa. Liikkelle lähdettiin myös yhdistelmävaunuista (Hartan), no ne eivät kauan meillä viihtyneet. Talvella alkuun tuntuivat hyviltä, mutta silti vähän hankalat jokapaikassa. Parinkympin parvekevaunut toimivat nukkumispaikkana ja odottavat vieläkin kellarissa seuraavaa nukkujaa.

    Hartanit vaihtuivat ketterämpiin Concorden Fusion rattaisiin ja niihin on oltu tyytyväisiä. Jätin niistä pidemmän arvostelun tuonne vaunut.info:on.

    Nyt on pikkukakkonen tulossa ja tilauksessa on Phil&Teds Vibe tuplarattaat. Nähtäväksi jää oliko taas turha ostos, mutta toivotaan että niillä päästään edes vähän matkaa eteenpäin.

    -Teppis ja Matilda(1v 8kk)

    VastaaPoista

San sääki ny jottai.