Mua kampanja ei jostain syystä puhutellut ollenkaan - ehkä en ole riittävän tunnevetoinen ihminen kuuluakseni kohderyhmään. Lisäksi olen ollut Unicefin vakituinen kuukausilahjoittaja jo kuusi vuotta, joten suurin velvollisuudentunne on hoidettu sitä kautta. Itseäni häiritsi konseptissa eniten se, että tällä kampanjalla pyritään erityisesti naisten (jotka törkeän subjektiivisen mielipiteeni mukaan tuntevat jo muutenkin maailman tilasta suurempaa huolta) lompakoille. Unicefin kampanjasivulla kuitenkin kerrotaan näin:
UNICEFin kampanja muistuttaa jokaisen lapsen oikeudesta huolenpitoon ja hyvään elämään. Kehotamme suomalaisia hetken äitiyteen, ja väitämme, että äitiys ei ole vain biologiaa, vaan mielentila, joka ei ole riippuvainen sukupuolesta, elämänkatsomuksesta tai siitä, onko kasvattanut omia lapsia. Äitiys on yleisinhimillinen tunnetila ja asenne, jossa keskeistä on aikuisen halu kantaa huolta lapsesta.
No ei ole. Ainakin Facebook-ryhmässä näyttäisi olevan lähes kaikki naisia (ja seinäkirjoitukset sen mukaisia). Olisiko kampanja osunut paremmin / ollenkaan maaliin, jos slogan olisi ollut "Ole hetken aikuinen"? Tai vanhempi. Viesti olisi ollut laimeampi, mutta olisiko näin saatu myös miehet mukaan?
Olisi myös kiva kuulla miltä tämä kampanja sinkusta, isoäidistä tai tahattomasti lapsettomasta tuntuu - onko viesti koskettanut ja millä tavalla?
Joo äitiys kyllä kuohuttaa... Aina joku loukkaantuu ja aina joku yrittää kiillottaa sädekehäänsä. Meikäläisen blogissa on käyty juuri kuohuvaa keskustelua eräästä äitiyden peruspilarista eli imetyksestä: 5 imetys-postausta
VastaaPoistaminä kuulin miehistä, jotka rattaat nähtyään sanoivat naisilleen "mee kattoo, onks joku hätänä"
VastaaPoistaMusta ongelma oli tuo "hetkellisyys", kun tiedän olevani äiti AINA, ei äiti voi olla vain hetken. Sinänsä hyvä asia, mutta tyhmä slogan monella tapaa
VastaaPoistaKuten Mama vähän ennakoikin, niin tuo slogan nosti tahattomasti lapsettoman, jopa sekundäärisen sellaisen, karvat pystyyn, etenkin koska emme miehen iän takia saa adoptoida. Vaikka hyvin tiedänkin, että kampanja tavoitteli täysin eri asiaa, niin etenkin tv-mainosta kuunnellessa päällimmäinen ajatukseni on ollut "perskeles, olisin jos voisin".
VastaaPoistaUnicefin kannalta ikävä puoli onkin se, että kampanjan aiheuttaman negatiivisen konnotaation takia ei uusia lahjoittajia tällä kertaa ainakaan meidän perheestä tule.
-Annis-
Mulle, tahattomasti lapsettomalle, tuli ehkä vähän surullinen olo. Että olenko ikinä äiti. Etenkin kun paljon puhutaan, että vasta äitinä tietää sitä sun tätä, itkee kärsivien lapsien puolesta jne. Ihan kuin lapseton ei voisi näin tuntea, tietää rakkaudesta ja välittämisestä ja huolehtimisesta. Myös noista seinäkirjoituksista löytyy äitiyden hehkutusta, eikä vain sitä mielentila-teoriaa.
VastaaPoistaYmmärrän kyllä kampanjan idean ja sen, että sitä ei ole sidottu äitiyteen, mutta mun kuvitelmissa luulen muiden ajattelevan mun olevan huonompi "hetken äiti", kun en ole oikeasti äiti. Kannatan siis sun kehittämiä sloganeja :) Etenkin siihen ajatukseen vedoten, että yksikin aikuinen (naapuri, opettaja, tuttu) voi auttaa välittämisellään lasta tai nuorta.
Minä toistaiseksi vapaaehtoisesti lapseton olen Maman kanssa täsmälleen samaa mieltä: miksi mainoksessa ei vaadittu olemaan hetken vanhempi - tai isä?
VastaaPoistaPrimitiivireaktioni oli siis tuo. Nyt tulin itse asiassa vasta ajatelleeksi, että kampanjan tarkoituksena olikin itse asiassa tiristää viimeisetkin mehut jo valmiiksi alttiista kohdeyleisöstä. Eli siis naispuolisista lahjoittajista. Kieroa.
Tehokas, mutta ärsyttävä kampanja, joka ei siksi olisi todellakaan saanut mua ryhtymään kk-lahjoittajaksi, ellen jo olisi sitä.
Todella huono kampanja, jossa on taas luotettu mainostoimiston "luovaan" ideaan ajattelematta asiaa yhtään sen pidemmälle. Ainakin omalta osaltani kävi niin, että hyvä ja kaunis ajatus hävisi markkinahumun ja pr-kikkailun alle. Missä on vanha kunnon luotettava ja arvostettu Unisef tässä kampanjassa?
VastaaPoistaMä olen pienen lapsen äiti, ja muhun tuo kampanja puri - olen toki äiti koko ajan, mutta halusin jakaa äitiyttäni tuntemattomallekin lapselle hetken ajan. Muistan naputtaneeni bussissa rahaa kampanjapuhelimeen mainoksen liikuttamana ja oikeasti toivoneeni että joku lapsi jossain saa huovan josta on oikeasti apua.
VastaaPoistaJa mulle avainsana tuossa mainoksessa oli se "äiti". Ei vanhempi tai aikuinen. Nimenomaan vain toi viesti iski suoraan mun limbiseen järjestelmään. Ja rohkenen epäillä että kampanja jonka slogan olisi "ole hetken isä" ei toimisi samalla tavalla. Kaikista tasa-arvopyrkimyksistä huolimatta musta miehille tuntuu edelleen riittävän se "hetken" hyvään isyyteen. Pari minsaa lasta alulle saattaessa ja sen jälkeen tunti silloin tällöin kun muulta kerkeää. Ehkä kaikkia ei aina voi miellyttää?
Aliisa, imetys on aihe johon ei pidä koskea pitkällä tikullakaan ellei aio nimenomaan kertoa imettäneensä sata vuotta.
VastaaPoistaRousku, niin tosiaan, ainahan naisella on ratkaisu kaikkeen..
Anonyymi, oli varmaan tarkkaan mietitty tuo kontrasti, mutta on tosiaan harhaanjohtavaa ajatella että edes tällainen rahaäitiys olisi hetkellistä..
Annis, vähän ajattelinkin että sulla saattaa olla kampanjasta negatiivinen kokemus. Ymmärrän hyvin.
Nuuti, hyvin puhuttu. On aivan totta että tää kampanja dissaa niitä jotka ovat jo lahjoittajia vaikka eivät ole äitejä. Välittäminen ja empaattisuus eivät ole kiinni siitä onko synnyttänyt.
Anonyymi, ehkä tälle tulee jatkokampanja joka on suunnattu miehille, we'll see.
Anonyymi, en tullutkaan ajatelleeksi että aggressiivinen kampanjointi saattaisi herättää epäluottamusta järjestöä kohtaan. Unicef kilpailee samassa huomiotaloudessa muiden vapaaehtoisjärjestöjen kautta ja kampanja täytyy olla raflaava että se noteerataan. Ja silloin on lähdetty tielle, jolta ei ole paluuta.
Dona, hyvä kuulla tätäkin puolta! Olen samaa mieltä siinä että "isyys" ei ole yhtä vahva velvollisuusargumentti kuin äitiys. Ja ei, aina ei voi kaikkia miellyttää. :)
Tämä hetken äiti on varmaan samaa analogiaa kuin kotiäiti. Koti-isä ei ole sama asia, vaikka voissa paistaisi (enkä tällä dissaa yhtään mieshenkilöä!) Miksei mieskin voisi olla kotiäiti jos naisenkin odotetaan olevan puhemies?
VastaaPoistaEli miksei mies tai nainen voisi olla hetken äiti... ja saahan sitä hyvää tehdä pidempäänkin. Riittääkö siihen rahan livauttaminen kirstuun, onkin toinen juttu.
Täytyy kyllä samalla myöntää, että tämä kampanja ei osunut eikä uponnut minuunkaan.
En nyt jaksa enempää analysoida, mutta joo, ei uponnut tämä kampanja minuunkaan valitettavasti.
VastaaPoistaSen sijaan radiomainokset verenluovutuksen puolesta uppoaa niin hyvin että on pakko vaihtaa kanavaa (ja käydä luovuttamassa verta) kun ei halua itkeä valtoimenaan... Jos joku ei ole kuullut, niin siinä äiti (taas nimenomaan äiti...ilmeisesti käsite "äiti" on kuitenkin aika voimakas) juttelee hiljaa tyttärelleen, joka ilmeisesti heräilee leikkauksesta - ei mitään hätää, äiti on tässä. Tämä kyllä osuu niin äitihermoon kun vaan voi.