Tietoa mainostajalle ›

27.5.2009

Happy au revoir

Kotona taas! Matkailu uhmaikäisen kaksivuotiaan - etenkin juuri antibioottikuurille joutuneen, väsyneen kaksivuotiaan - kanssa oli haastavampaa kuin suht joviaalin, mutta liikuntarajoitteisen yksivuotiaan, mutta toisaalta mahdollisuuksia oli enemmän.



Mulle tuli jopa uhkarohkea olo lähteä naperon kanssa kahdestaan reissuun. Viihdyttäminen oli helppoa. Lentokone oli jo muutenkin jännä, mutta kun käsimatkatavaroista kaivettiin uusi ksylofoni, piirustusvälineet ja pari uutta kirjaa, kolme tuntia meni hyvin rauhallisissa merkeissä.

Kaksivuotias on ihanan kiinnostunut kaikesta: hiekkarannasta, uima-altaasta, kaupoista, kukista, suihkulähteistä, koirista ja ihmisistä. Teimme jopa rehellisen turreretken: osallistuimme ylihinnoitellulle veneretkelle paatissa, jonka pohjassa oli vedenalaiset ikkunat. Sieltä sopi bongailla kaloja ja koralleja. Ja "vesikarvaa", jolla ilmeisesti viitattiin pohjassa lainehtivaan leväkasvustoon.

Erityismaininnan saa ransujen leikkipuisto. Siellä oli kaikkien kiipeilytelineiden alla joustava ja paksu tartan tms. pinta, mikä vaimensi riehujien kolhuja. Vesipisteessä sai pestä käsiä ja juoda. Isompia lapsia ei yritetty eristää pienemmistä vaan kaikki leikkivät samassa tilassa ja isommat lapset nostelivat Skidiä pyörivään karuselliin ja alas kuin omaa sisarustaan.

Lisäksi erilaisten roikkumis-, kiikkumis- ja liukumisrakennelmien lisäksi puistossa oli matalia, paksuoksaisia puita, täydellisiä kiipeämiseen! Sen lisäksi, että asukaspuisto on rakennus, en käsitä, miksi hitossa tässä metsien maassa ei lasten puistossa ole puita. Siis ei mitään terijoen salavia vaan sellaisia, joissa voi leikkiä.

Olen edelleen vakaasti sitä mieltä, että lapsiperheen kannattaa satsata hotelliin (ja lasten altaaseen). Hyvien ipananhoitofasiliteettien lisäksi laadukkaassa hotellissa on yleensä myös laadukas henkilökunta, joka tarkoittaa ystävällisyyttä, oma-aloitteisuutta - ja sitä kielitaitoa.

Paskasta hotellista on koko ajan kiire pois, jolloin rentoutuminen jää ainakin minun osaltani puolitiehen. Mä haluan olla rauhassa, ilman mitään suurempia suunnitelmia ja ohjelmaa. Rauhassa puhelimelta, netiltä, uutisilta. Parasta lomassa olikin telkkarittomuus. Kun kaikki tapahtuu yhdessä ja samassa huoneessa, vanhemmat käytännössä pakotetaan ulos kahdestaan lapsen nukkumaanmenon jälkeen. Jos emme olleet ulkona syömässä, istuimme omalla terassilla, kirja toisessa ja rosé-lasi toisessa kädessä Etelä-Ranskan lumoissa.

Skidi myös opetteli sanomaan vienosti "Bon syy". Sillä sai anteeksi aika monta ravintolaraivaria.

9 kommenttia:

  1. Tää kuulosti kyllä niin siistiltä että täytyy alkaa katteleen matkoja syksylle. Tosin just ostettiin monen tonnin kirjahyllyt, että ehkä sitten ens keväälle, mutta pakko päästä! :)

    PS. Ostitko mitään? ;)

    VastaaPoista
  2. Ihana tuo "Bon syy". Voin kuvitella fransmannien oh-la-laa-reaktiot. :)

    Niin, ostokset näytille, madame!

    VastaaPoista
  3. Pakko kysyä: mitä lastenhoitopalvelu käytännössä tarkoittaa? Vahtiko joku lastanne hänen nukkuessaan vai miten homma toimii?
    Siitä olen tietoinen, että lapset voidaan Tjäreborgin rantalomilla jättää jonkun suomalaisen leikkitätsyn seuraan, mutta miten palvelu toimii pienen (lähes :)) kielitaidottoman lapsen ja ranskalaisen hoitajan kanssa?
    nim. tahtoo tietää :)

    VastaaPoista
  4. Ilman lastenhoitopalvelua pärjää, jos mukaan ottaa kummitädin/mummin/ukin/ystäväperheen tms. joiden kanssa vuorotella lapsi- ja aikuislomailussa ;)

    Ihanalta kuulosti lomanne, kyllä se ravintolassa istuminen raivostuttaa parivuotiasta täällä kotimaassakin, mutta äiti ei AINA jaksa syödä Chicosissa, Sevillassa, Omenapuussa tai ainakaan hampurilaisravintolassa. Vinkkejä lastenleikkipaikan omaavista Helsingin keskustan liepeillä olevista ravintoloista (ja kesää silmällä pitäen terasseistakin) vastaanotetaan ;)

    VastaaPoista
  5. Karina, maisemanvaihdos - vaikka vain Tukholmaan - tekee hyvää talven pieksämälle sielulle. :) Ja juu ostin kyllä. Hyvin vaatimattomasti tosin, mutta niin että makuun pääsim laitan näytille kun oon toipunut tästä pakollisesta lomaflunssasta. ;)

    Äiti-puffa, kyllä tehosi, myös "oui mesii" vei kokonaan huomion pois siitä että äiskä ei osaa enempää.. ;) Ransut ylipäätään tuntuu diggaavan lapsista ja suhtautuvan niihin hyvin ymmärtäväisesti. Thank God.

    Anonyymi, käytännössä me laitettiin ipana nukkumaan ja hoitaja päivysti terassilla parisen tuntia kun käytiin syömässä. Me ei muutenkaan reagoida millään tavalla jos se herää kesken unien joten tädin tehtävä oli lähinnä kosmeettinen. :)

    Anonyymi, kyllä! Olemmekin pohtineet minkä tuttavaperheen kanssa voisimme tehdä vuorotteluloman juuri tuolla konseptilla.

    Ja tosiaan: lapsiystävällisistä helsinkiläisravintoloista vastaanotetaan. Olisi tosi kiva käydä ulkona syömässä ipanan kanssa, mutta minne sitä kehtaa mennä?

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. kuulostaa ihanilta leikkipaikoilta, tuntuu, että suomessa ei edes kasvateta nurmikkoa uusiin leikkipuistoihin :/

    VastaaPoista
  8. Ihan mielenkiinnosta, tulitko ajatelleeksi kanssamatkustajien korvia ja hermoja ennen sen ksylofonin ostamista ja esittelemistä lentokoneessa? ;)

    VastaaPoista
  9. Rousku, jep, hiekassahan täällä tosiaan saa pyöriä.

    hanna2, vastakysymys: jos se mahtuu käsimatkatavaroihin ja on lelukaupasta ostettu niin mitäs veikkaat minkä kokoinen se oli.. Lentomelun yli siitä ei kuulunut mitään edes viereiseen tuoliin. Ja mitä kanssamatkustajien hermoihin noin niinkun muuten tulee niin mun hermot on arvokkaammat sori vaan. ;)

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...