3.3.2009

Tähdet, tähdet

Olen varmaan taas ainut ihminen, joka tätäkin pohtii, mutta tolla Tanssii Tähtien kanssa -ohjelmalla alkaa olla jo aika huono karma. Ensin kuoli kisaan osallistuvan Satu Tuomiston isä ja nyt Pirkko Mannolan mies Åke Lindman. Pari vuotta sitten kuoli itse osallistuja, Kirka. Ja sitä ennen Kristiina Elstelän poika. Ohjelman nimenkin voi nähdä viittauksena tuonpuoleiseen. Makaaberia.

Vai onko? Jos otetaan kymmenen ihmistä kadulta ja seurataan heidän elämäänsä puolen vuoden ajan, on ihan selvää, että porukassa sattuu joku kuolemantapaus. Julkkisten tragediat vain uutisoidaan avoimesti. Vaikka kuinka hoetaan, että kuolema on ihan yhtä luonnollinen tapahtuma kuin syntymä, se vain ei istu länsimaiseen oikeuskäsitykseen. Life goes on.

Olisi kiva tietää mitä kuuluu sille suomalaiselle tv-tuotannolle, joka perustui kuolevien ihmisten ja heidän läheistensä haastatteluihin. Ohjelma koki ainakin viime syksynä takaiskuja, minkä takia aikataulu lienee lykkääntynyt.

Mukaan pääsevät kuitenkin vain ne, jotka varmuudella kuolevat lähiaikoina.

- Sarjaan on ehdokkaita, mutta siinä pitäisi olla ihmisiä, joilla todella on kuolemantuomio päällä, Keskevaari selittää Aamulehdessä.

- Ohjelmaa ei voi ryhtyä esittämään ennen kuin kaikki ohjelman ihmiset ovat kuolleet. Se kuulostaa kauhealta, mutta se on totuus.

Keskevaari sanoo, että sarja nähdään Suomessa vasta vuotta myöhemmin kuin alun pitäen oli tarkoitus. Suunnitelmat menivät mönkään, kun ohjelmaan valitut päähenkilöt yllättäen kokivatkin odottamattomia parantumisia.


Suomalaisethan teilasivat ohjelman keskustelupalstoilla täysin, vaikka osallistujat ovat siinä omasta vapaasta tahdostaan. Eikö olisi mielenkiintoista kuulla, mitä heillä on sanottavanaan? Vielä vähemmän ymmärrystä saa brittiläinen BB-julkkis Jade Goody, joka tahkoaa terminaalivaiheeseen edenneellä syövällään hirveitä määriä rahaa. Irvokasta, mutta toisaalta niin kaikki julkisuustemput ovat. Tekisi mieli jättää jutut lukematta, mutta ei voi, tekisi mieli paheksua, mutta ei kehtaa (koska sehän kuolee).

Onko todella niin, että kuolemasta saa tehdä viihdettä, mutta vain jos se on näyteltyä? Kommentteja?

Ps. Tiesittekö muuten, että puolet kaikista maailmaan syntyneistä ihmisistä on tällä hetkellä elossa? Näin ainakin luotettavalta taholta mulle kerrottiin. Varoitus: älkää ruvetko ajattelemaan tätä liikaa, alkaa pyörryttää.

11 kommenttia:

  1. EN halua ajatella. Siis Liikaa. Tai Kuolemaa.

    1kk teho-osaston ja "taimitarhan" jälkeen poikamme on pääsemässä kotiin. Jos joku olisi tullut tunkemaan kameraa nokan eteen sektion jälkeen kun jännäsimme että onko meillä huomenna poikaa, olisin tappanut. Aivan sama olisivatko tarjonneet miljoonan tai kaksi.

    Olen muutenkin ajatusta vastaan, että ihmiselämä olisi viihdettä. En ymmärrä minkä takia makuuhuoneista paskahuuseihin pitää tunkea kameroita. Tuntuu se vaan väkeä silti kiinnostavan. Minä jätän kuitenkin seiskapäivän luettavaksi jollekin toiselle ja jään illuusioon, että jotkut asiat ovat mahdollisia vain kauniissa ja rohkeissa :)

    Niin -siitä että kuolema on luonnollista ei pääse mihinkään. Mutta tänä päivänä kuoleman luonnollisuus ei pääse esiin; mehän ollaan kaikki kauniita ja terveitä ja nuoria förever ja ever!

    Tämä poistuu juomaan teetä.
    Adios ja aurinkoisia päiviä!

    VastaaPoista
  2. Tanssii tähtien kanssa -ohjelma oli nostettu myös tähän pieneen juttuun:
    http://www.iltalehti.fi/viihde/200903039178582_vi.shtml

    Jotenkin aika pelottava ajatus, että tietyssä joukossa ihmisiä sattuu tietty määrä niitä ikäviä asioitakin, jos siis alkaa miettiä, mitähän itselle tai läheisille voi vielä sattua. Parempi siis ehkä kun ei ajattele.

    Kuolema (ja vakavat sairaudet jne.) pelottavat, koska ne tuntuvat kaukaisilta - kunnes tulevat lähelle. Ne ovat jotain elämänhallintaa järkyttäviä, ja nykyaikana kun epävarmuustekijät ovat erilaisia kuin ennen, jolloin kuolema oli kai luonnollisempaa, niin niistä ei kai olisi soveliasta puhua kuin kiertoteitse.

    Mielenkiintoinen aihe.

    VastaaPoista
  3. Mutta jos lähdetään siitä oletuksesta että minkä tahansa ihmistusinan lähipiirissä sattuu puolen vuoden aikana kuolemia, niin minkä takia Big Brotherin kilpailijoiden lähipiirien kuolemia ei sitten uutisoida näyttävästi? Onhan siellä jotain muistikuvieni mukaan ollut, jonkun äiskä tullut vähän kipeäksi tai jotain. Mutta että joka kaudella jonkun läheinen (tai mahdollisesti kilpailija itse) olisi delannut? Ei, sitä ei kyllä ole käynyt.

    Haluan myös puolustuksekseni sanoa etten perkeleessä seuraa Big Brotheria vapaaehtoisesti. On vaan aika olennaista uravalintani (piru sen periköön) kannalta.

    VastaaPoista
  4. Et edes ole ainut joka tuota pohtii, koska itse bloggasin (lyhyesti) samasta aiheesta päivällä. :D

    VastaaPoista
  5. Big Brotherin kilpailijat ovat ehkä nuorempia, eikä nuorten ihmisten elämänpiirissä tapahdu niin paljon kuolemantapauksia?

    Tuo tv-ohjelma kuulostaa minusta aika hienolta dokumentilta eikä miltään mässäilevältä tosi-tv-ohjelmalta (voin tietysti olla väärässä). Omasta halustaanhan ne ihmiset ovat osallistuneet, joten heillä on kai ollut jotain sanottavaa.

    Ihmisten määrä nyt ja ennen on aika huima ajatus. Muistan nähneeni joskus laskutoimituksen, jossa laskettiin esivanhemmat, eli yksi sukupolvi sitten heitä oli kaksi, kaksi sukupolvea sitten neljä jne. En muista enää sukupolvia tai vuosia, mutta hätkähdyttävän lyhyen aikaa sitten piti olla elossa 500 000 ihmistä, jotta minä voisin olla syntynyt. Myöhemmin olen miettinyt, että kai jotkut noista ihmisistä olivat samoja, kun ihmisiä on kuitenkin ennen ollut vähemmän kuin nykyään.

    Pyörryttää alkaa joka tapauksessa. :)

    VastaaPoista
  6. Ei, et todellakaan ole ainoa, joka pohti Tanssi tähtien kanssa -sarjan huonoa karmaa. Itse just puhuin miehelle asiasta eilen ääneen ja mietin, että miten kukaan uskaltaa enää osallistua ko. ohjelmaan! ;)

    VastaaPoista
  7. "Tähdet, tähdet luoksenne tahtoisin pois, tähdet, tähdet silloin mun helpompi ois"
    Kyllä tämä aamun keskustelussa oli meidänkin huushollissa ja tansii tähtien kansa ohjelmaa kuvasi emäntä kuolemantanssiksi.

    VastaaPoista
  8. Piuku, niin kuolemahan on hyvin intiimi kokemus ja luonnollisesti kukin itse määrittelee miten julkinen suru on. Mutta siitä olen eri mieltä että ihmiselämä vaan on ihmisten mielestä viihdettä, oli se sitten Serranoja tai Big Brotheria.

    Nuuti, no äh. Onneksi olin käsitellyt asiaa perusteellisemmin. ;) Ajatteleminen on mun mielestä terveellistä, mutta se ei saa alkaa hallita elämää. Ja tässä lienee se ongelma: pelosta tulee helpsoti ihmisen driving force.

    kris, joo tuolla alla tulikin jo hyvä selitys, BB jengi on alle 30-kymppistä, TTK:ssa ikäjakauma on paljon suurempi. Olet kyllä siinä oikeassa että kyllä se jollekin olisi voinut sielläkin kohdalle osua.

    Tiina, no en ole en, kun Iltalehtikin ehti ensin.

    Anonyymi, kiintoisia lukuja. Koti-insinööri alkoi heti tehdä jotain alskelmia. ;) Olen samaa mieltä että olisin kyllä kiinnostunut tuosta ohjelmasta, sehän perustuu vapaaehtoisuuteen, jolloin kyseisellä henkilöllä voisi oikeasti olla jotain merkittävää sanottavaa.

    Pilami, hyvä että muutkin pohtii!

    Anonyymi nappasi heti Raulista kiini. ;) Tanssii Kuolemantähtien kanssa?

    VastaaPoista
  9. Kai sä tiesit että Goody rahastaa kahden pienen poikansa takia?

    Irvokasta tai ei, mutta taustalla on kuitenkin muuta kuin halu pysyä julkisuudessa jopa toinen jalka haudassa.

    VastaaPoista
  10. Sari, joo, niinhän se tietty sanoo. Mä en kaheasti usko ihmisen hyvyyteen, mutta myönnän että on vaikea muodostaa aitoa kuvaa kyseisestä persoonasta kun toi toiminta on niin arvolatautunutta.

    VastaaPoista
  11. Niin, totuutta ei tietenkään tiedä kukaan muu kuin henkilö itse. En ole tämän henkilön elämää seurannut sen kummemmin, vaikeaa on tosin kuvitella että tekisi tuon pelkän julkisuuden takia. Jos kerta on mahdollisuus saada kunnon pesämuna muksuilleen, niin varmaan aika moni meistä sen käyttäisi. Keino on toki vähintään kyseenalainen, mutta mutta.

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...