Jos joulu tulee yllätyksenä, niin tulee joulun loppuminenkin. Yhtäkkiä kukaan ei halua kuulla puhuttavankaan jouluruoista tai glögistä. Lahjat ovat olleet käytössä jo monta päivää. Välipäiviksi mennään jo töihin. Kukaan ei enää muista että unohdimme lähettää joulukortit.
Joulupukki toi ihania. Eikä sitä pelätty yhtään, vaikka se ei nähnytkään mitään partansa takaa ja kolautti Skdiä paketilla päähän.
Mä en tänä jouluna toivonut mitään, hyvin kävi silti. Sain toivomani kaulakorun (sen hukkaamani huomenlahjakorun tilalle), design-heijastimen, kirjoja, haudutus-höyrytyskattilan ja lastenhoitolahjakortteja. Huippua!
Skidi oli lahjojen määrästä päätellen ollut kiltein. Flikka sai vaatteita, puisen liesiuunin kattiloineen, keppiseepran, pehmo-Myyrän ja nojatuoli & pöytäsetin, jonka diy-vaari oli itse nikkaroinut. Mummi oli huristellut kasaan ison jäniksen, jolla oli päällään mun koneessa kutistama Madden villa-asu (hmh, en ole KOSKAAN pessyt mitään käsin). Myös Paukkumaissin cd:n vastaanotto oli innostunut.
Niin ja Koti-insinööri oli ostanut tyttärelleen pulkan. Hienon sinisen, jonka penkissä on vaahtomuovipehmusteet. Kun me vedettiin sitä joulupäivänä huurteisella nurmikolla, tuli väkisinkin mieleen, että se oli optimisti-pulkka. Niin kuin se jolla. Mutta parempi siinä on sisällä istua, samettimekko päällä.
Voi miten ihana joulutyttö :)
VastaaPoistaMe päästiin vähän enemmän pulkkailun makuun lumisessa ja talvisessa Etelä-Savossa. Nyt ei vaan täällä koto-Helsingissä uskalla koko pulkka-sanaa mainita, kun heti alkaa tyttö vetää haalaria päällensä ja menee paukuttamaan ovea...
Meikäläisen paras lahja tais olla Naantalin kylpylän viikonloppu-lahjakortti (keski-ikäistymme vauhdilla...) jonne mieheni on armollisesti lupautunut kanssani tulemaan lapsen jäädessä isovanhempien hoitoon :)