Tietoa mainostajalle ›

27.10.2008

Rahat pois lapsilta

Levy-yhtiöt ovat hiffanneet, että lapsillekin voi myydä musiikkia. Helpoimmalla pääsee, jos tekee covereita.

Tällä saralla on kunnostautunut PMMP, joka väänsi 15 kipaleesta uudet sovitukset. Puuhevonen ois ollu kiva kehua mut ei se nyt kyllä käy.

Lapset on haastava kohderyhmä, josta ei koskaan tiedä, mikä uppoaa, Eminem vai Salkkareiden tunnari. On kuitenkin täysin selvää, että stemmakikkailulla ja mahtipontisilla instrumentaaliosuuksilla ei yksin tehdä vaikutusta.

Levyllä onkin vain kaksi hyvää biisiä. Nimikappale Puuhevonen on tosi mukaansatempaava, samoin Mustan kissan tango. Loput ovatkin lähinnä vaivaannuttavia.

Miksi hitossa siitä aivottomasta lörpötyslaulusta piti tehdä enää yhtä ainutta versiota? Tai pikku-hohhoijaa-Laurista? Olisin myös jättänyt järkyttävän surulliset biisit (Etkö ymmärrä, Suojelusenkeli, Katinka, Hyvin hiljaa) ja pelottavat patarumpukohtaukset pois, mutta kaipa tässä maassa on synkistely aloitettava jo vaahtosammuttimena.

Superihanasta Magdalenasta taas oli väännetty shalalalaa-versio. Se oli mun huumorintajulle liikaa.

Jos mä olisin muusikko, niin varmaan mäkin tykkäisin sorvata klassikoita uuteen uskoon, mutta siirtyykö tekemisen hauskuus kuulijalle onkin sitten eri juttu. Joulumarkkinoille on tietenkin saatava jotain, mutta siinä on sitten se vaara, että jälkimaku on kuin taskulämpimässä jallussa. Katsotaan, onko keskiviikkona julkaistava Ipanapa 2 vähemmän tanniininen.

18 kommenttia:

  1. Vinyylisoittimettomana olen kiitollinen siitä, että on lallatettu vanhat suosikit saavutettavaan formaattiin. Ehkei niissä kaikissa nyt niin paljoa ole tuoretta ainesta, mutta esim. se kissanpoikalaulu on silti verraton. Miks äidin neuvoja / me emme kuunnelleet / on kuolo siitä seuraus / ja äidin kyyneleet. Taikka sinnepäin. Jok tap vaadin lisää tällaista sanomaa kasvatuksen tueksi.

    VastaaPoista
  2. Kokeile Soiva Siili -duon levyjä. Skidit yleensä tykkäävät ihan kybällä, mutta vanhempien kestokyky kait lienee syytä testata, kuten kaiken lastenmusiikin kohdalla :)

    VastaaPoista
  3. Tässä taloudessa on nirsoja alaikäisiä musiikinkuluttajia pari kappaletta, eikä mikään lastenmusiikki ole oikein koskaan uponnut. Nyt on löydetty ensimmäinen osuma - Tohtori Orff & Herra Dalcroze! Jopa äiti sietää, eikä penskoja aliarvioida. Tosin jos rankempi musiikki pelottaa niin ei tuo välttämättä uppoa. Löytyy Myspacesta testiajoa varten.

    VastaaPoista
  4. Kaverin 3-v tytöllä on toi Puuhevonen, ja se ei kuuntele siitä mitään muuta kun Mustan kissan tangoa :)
    Meidän tyttö tykkää Fröbelin palikoista. Varsinkin niistä lauluista, joihin kuuluu joku selvä leikki, kuten "Sä kätes ojenna, ja taakse taivuta, sä kätes ojenna, ja sillä piirrä ympyrä, sä boogie woogie tee ja pyöri ympäri, ja sitten lopeta" :D Tää on tosi suloisen näköinen yksivuotiaan toimesta.

    VastaaPoista
  5. Täällä meidän hevihenkisessä perheessä odotellaan että Moottörin jyrinä saisi vihdoinkin loistavat laulunsa levylle. Kaverit soittavat suomennettuja heviklassikoita, aiheet alkaen hampaiden pesusta. Meidän puolitoistavuotiaalle on yritetty soittaa ihan oikeaakin lastenmusiikkiakin mutta parhaiten kuitenkin tippuu Metallica, Nordman ja Kat de Luna. Kyllä lapsi oman makunsa löytää. Tai jos sattuu pitämään Titi-Nallesta niin ei löydä koska äiti inhoaa ko. tätiä niin pahasti että Riitta Korpela ja nallensa on meillä pannassa. Titi on muuten mielestäni ehdottomasti paras esimerkki lasten aliarvioimisesta.

    VastaaPoista
  6. Herranjumala. Kaikkea te perheelliset joudutte kestämään.

    Musiikista sainkin oivan tekosyyn ja aasinsillan päästä kertomaan että aina kun avaan sun blogin, alkaa päässä soida Beyoncén Suga Mama. (Project Mama -> Suga Mama you know JOS et tajunnu). Koita laulaa sitä sun kersalle.

    VastaaPoista
  7. YleX soitti aamulla tolta Ipanapa-levyltä Jenni Vartiaisen biisin koirastaan Urho Kepposesta (miksen mä keksi noin hauskoja koirannimiä??!!). Soi sitten koko aamupäivän se kertsi päässä - onneksi nyt en saa edes yrittämällä säveltä mieleeni. Mutta se tuli selväksi, että keppokeppokeppokepponen on iloinen. Että tsemiä vaan kuunteluhetkiin, jos tuon levyn hankit teille! ;)

    VastaaPoista
  8. Jatkan suositusten listaa: Hääppöset (ei kai vielä levyllä), Paukkumaissi ja Pellekaija Pum on toimineet meillä huomattavasti paremmin kuin esim. Ipanapa. Ja uppoaa vanhempiinkin. Ai niin, ja Miljoonasateen Heikki Salon lastenlevyt on ihania! Ti-ti-Nalle on täälläkin ehdottomassa pannassa (oli kamalaa joutua valehtelemaan viisivuotiaalle miksei mennä, kun ko. nalle tuli kotikaupunkiimme keikkailemaan), mutta sitten taas Satu Sopanen ja esim. Lystitunti -levy on ollut tosi kiva.

    Summa summarum: mitä isompi levy-yhtiö ja mitä isommalla metelillä lastenlevy ulos lykätään, sitä vähemmän lapset sitä oikeasti tykkää kuunnella.

    (P.S. Mitä vinyyleihin tulee, meillä mummu on kunnostautunut hankkimalla vanhoja lastenlauluklassikoita cd-levyinä. Vaan joka kerta kun Elina Salo alkaa kähistä sitä hemmetin Huomenna mennään Korkeasaareen -renkutusta, mä revin hiuksia päästäni. Sitä paitsi koko biisihän on älytöntä mainontaa.)

    VastaaPoista
  9. Jos kerran Korkeasaaren propagandabiisi on lukemattomilla lastenlevyillä, niin eikö tässä olisi ideaa: joku kokoaisi kaikkien härvelipuistojen mainosrenkutukset levylle! Siinä sitä vanhemmat kilvan piilottelis lapsilta levyä, kun kerta toisensa perään saisi kuulla iki-ihanaa Mikko Alataloa laulamassa Puuhamaasta ja jotakuta toista kuolematonta hoilaamassa Tykkimäkeä. You know, kaikki ne kesän "ihanat" mainokset. Hahaa. Myyn tämän idean jollekin levy-yhtiölle. (Tää käy vielä omaan nilkkaan jos itellä on joskus lapsia) :-D

    VastaaPoista
  10. Pikkusisko osti minulle levyn joululahjaksi. Ja minuun se toimi hyvin. Mutta ei lapsiin. Mikä mahtaa olla todellinen kohderyhmä?

    VastaaPoista
  11. onna:
    Sepä siinä juuri onkin, että Korkeasaari-biisiä ei mielletä propagandaksi, vaan se on jo joka toisella perinteisellä lastenlevyllä.

    Jossain television lauluohjelmassa olisi täysin ok laulaa "Huomenna mennään Korkeasaareen", mutta annas olla, jos joku haluaisi laulaa "Puuhamaa, se on paras paikka" niin suu tukittaisiin hyvin nopeasti.

    (Ja mullahan ei siis ole kerrassaan mitään Korkeasaarta vastaan, ihana paikka :)

    Mainosjingleistä muuten vielä: muistaako kukaan Vintiöiden parodiaa Visulahti-biisistä:

    Kolme kohdetta kerralla,
    kaikki on aivan paskoja,
    Pisulahti!


    Se oli hyvä :D

    VastaaPoista
  12. Puuhevonen, se levy, on i-ha-na. Kun yksivuotias haluaisi kuunnella ihhahhaata 24/7, niin pikku-marjan eläinlaulut ajaa mutsin nopeasti hulluuden partaalle (ja mä olen sentään laulanut pentuna Marjatta Meritähden, ko. hitin säveltäjän kuorossa, eli mulla on tunnesiteeni) mutta peeämmämmpeen Ennio Morricone -versio kestää useamman repeatin.
    Yksii juttu, mitä ipanapalla ei olla tajuttu, on lapsiystävällinen masterointi; sanojen pitää kuulua SELKEÄSTI. Muuten ipanapalta katoaa mielenkiinto.

    VastaaPoista
  13. moi!

    Eiko kukaan muu ole kuunnellut pessi ja marjatta levannon vuohi-levyjä? Meillä pesee ainakin Ipanapan mennen tullen. Kolmas vuohi on tulossa marraskuun puolivälissä.

    Www.pessilevanto.com/vuohi tais olla osoite.


    Mt

    VastaaPoista
  14. Nöyhtä on eri mieltä :D Puuhevonen on aivan ihana, siis jokainen biisi siitä ja myös Luka tykkää!

    Silti paras juttu tähän mennessä on ollut nuottikirja-cd-yhdistelmä nimeltä Kiekkumaralla, siinä on vanhoja kansanlauluja ja tanhuja. Lapset _rakastaa_ sitä. Mukana on mm. Onnimanni, Kis Kis Kippurahäntä, jne.
    Se ei edes ole niin rasittava kuin voisi kuvitella :)

    VastaaPoista
  15. Heh, just tuli Maikkarilta pitkä juttu lastenmusiikista ton Ipanapan tiimoilta.

    Varahvontta, olen täysin samaa mieltä että nykyajan renkutuksissa ei ole ollenkaan samaa kasvatuksellista näkökulmaa!

    Elli, Suvi, Karina ja anonyymi, kiitos vinkeistä, täytyypä käydä esikuuntelemassa.

    Pilami, biisit voi olla tarttuvia sekä hyvällä että huonolla tavalla.. Itselläni soi todella usein lauantaisin päässä vauvauinnin lopuksi vedettävä "hei hei vinks vinks" vilkutuslaulu. Meillä tulee perheriita jos toinen erehtyy hyräilemään sitä ja tartuttaa sen toisellekin.

    Phyllis ja Maria, ihanaa että joku muukin on sitä mieltä että se Titi-nalle & Riita-täti asetelma on todella kieroutunut.

    Tyttö, älä muuta viserrä. Suga Mama oliskin muuten hyvä nicki, mä edelleen vierastan pelkkää Mamaa.

    Onna, hieno idea. Varmaan 70% vanhemmista siirtyisi sen jälkeen mielialalääkkeisiin. ;)

    Ipi, mun mielestä se levy on hienojen sovitusten päälle ymmärtäville aikuisille, lastenmusiikin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Se ei tosin poissulje sitä etteivätkö jotkut lapset siitä tykkäisi.

    Oh, Annaheti on melkein julkkis! :D

    Nöyhtä, hyvä että joku siitä tykkää. ;)

    VastaaPoista
  16. jostain luin, etä puuhevosta on myyty 15000kpl

    VastaaPoista
  17. Tohtori Vipusen kovalevy on ehdottoman mahtava lastenlevy! Tekijöinä mm. Tuure Kilpeläinen, Markus Koskinen (Ella ja Aleksi-mies) ja Silja Sillanpää. Hyvää riimittelyä, tarttuvia biisejä, suosittelen lämpimästi. Hakkaa Ipanapat ja PMMPt, on siis ollut vertaiskuuntelussa;). Netistä löytyy Vipusen sivutkin.

    VastaaPoista
  18. Pakko oli tulla tänne ihan vaan kiittämään hyvästä postauksesta joka keräsi mielettömän hyviä levyvinkkejä! Meilläkin on Puuheppa ja onhan se joo vähän ei-lapsille-suunnattu. Marian antamista vinkeistä bongasin Paukkumaissin, ja niiden uusi levy on soinut meillä harva se päivä; 1-vuotias hytkyy innoissaan ja äiti laulaa sanat ulkoa :) Pakko saada myös niiden eka levy vuodelta -06. Se ei edes kuulosta lastenmusiikilta (siis ihan positiivisessa mielessä)! Tohtori Orff ja mikäseoli voi ehkä olla kovaa kamaa vähän vanhempana kun ymmärtää paremmin sanat. Sitä odotellessa.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...