9.8.2008

Elämä on

Mulla on hiukan kuppi nurin. Ekat työpäivät paljastivat karun tosiasian: mun jalka on kasvanut niin, että en mahdu enää numeron 38 kenkiin! Mä oon kenkien suhteen vielä pahempi ad hoc -ostelija kuin muiden vaatteiden eli niitä ei oo ihan vähän.

Koska elämäänsä ei voi raskaanakaan viettää alasti sisällä, peräänkuulutan yhteiskunnalta jotain siveellisyysavustusta. Tää ei nimittäin tule ihan halvaksi.

1. Ensin pitää ostaa raskausajan vaatteet. Pari paitaa ei todellakaan riitä. Tarvitaan huppareita, kauluspaitoja, pitkä- ja lyhythihaisia t-paitoja, useammat housut (töihin ja vapaa-ajalle), tukisukkia ja alushousuja. Jos satut olemaan viimeisilläsi talvella tarvitset myös takin. Bonuksena raskausajalle saattaa osua juhlat. Sen lisäksi että et voi ryypätä, näytät UFFissa asioineelta sinivalaalta. Mä laskeskelin, että pötsicollectioniin meni 600€.

2. Seuraavassa vaiheessa ostetaan imetyspaidat ja -liivit. Imetyspaitojen määrä riippuu paljon sosiaalisista elämästä. Jos reissaa vauvan kanssa paljon, on ihan kiva, että epämiellyttävä julki-imetys sujuu suht huomaamattomasti eikä tartte pitää samaa paitaa joka päivä. Liiveistä tarvitaan sekä kaarituellisia että -tuettomia ja ainakin yhdet joka viikonpäivälle, sillä ne likaantuvat todella nopeasti. Näistä maksoin yhteensä joku 400€.

3. Imetyksen jälkeisessä elämässä muhii myös yllätys: minkä koon nyt rintsikat sopii? Tiedät kun imetyksen lopettamisesta on kulunut puolisen vuotta. Suurella todennäköisyydellä vanhat ovat jollain tavalla epäsopivat. Mun kylkiluut levis niin, ettei vanhat mee kiinni. Jos alessa onnistaa, tästä päivityksestä saattaa selvitä 500€:lla.

3. Sitten kun verkkarit pitää taas vaihtaa liituraitaan, kaikki omat oikeat vaatteet on kahden vuoden takaa. Ja mystistä kyllä ne näyttää tosi kulahtaneilta, vaikka ne on vaan olleet kaapissa. Ehkä raskaus parantaa näköä. Joka tapauksessa taas tarttee shoppailla. Mä sain nyt tähän hätä-upgradeen menemään 300€. Ei tosiaan tuu riittämään.

4. Sitten olisi vielä ne uudet kengät. Kaikki uusiksi, paitsi raskausajan elefanttijalkaan hankitut släpärit. Tähän ei ookaan enää yhtään rahaa jäljellä. Ja miettikää, että tää saattaa olla edessä vielä uudestaankin. Yhden kaverin kaverin jalka on kuulemma kasvanut puoli numeroa per lapsi. Sillä on viisi lasta.

Mulla ei kyllä ikinä ole, mutta armoa silti.

3 kommenttia:

  1. Mulla ei oo jalan pituus onneksi kasvanut (korkkareita on helvetin vaikea varmaan löytää 42 - 43 nron, 41 on kyllä hankala).

    Mutta mun lantio on levinnyt, syytän siitä lapsia..

    Terveisin: mega-Päärynä

    VastaaPoista
  2. Mun yksi kaveri, 5 lasta, kertoi, että sillä on nyt pikkuhiljaa jalat palautuneet. Nuorin lapsi on nyt 4v. Että hei, kolmen vuoden kuluttua sulla on sitten kauheasti uusia kenkiä taas! :D
    Toi jalan kasvaminen oli mun suurin pelko, mutta onneksi ei tapahtunut. Muuten kyllä tuota työgarderoobia oon joutunut päivittään ehkä tähän mennessä 500 eurolla... Eikä loppua näy :-/
    Muuten oon jo pitkään ollut sitä mieltä, että asiakasrajapinnassa oleville työntekijöille pitäisi maksaa vaatelisää, jos firma haluaa, että ihmiset ovat säädyllisen näköisiä ja antavat hyvää kuvaa firmasta.
    -Karina

    VastaaPoista
  3. Ja sitten kun venaa vielä 10v niin ne on jo ihan trendikkäätkin. ;) Ne kengät on TOSI pienet, täytyis tapahtua hämmästyttävää kutistumista sekä leveys- että pituussunnassa. Huuto.net saa taas palvella.

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...