Vuotta aiemmin osa 2/4: Kaavut

Jatkoa edellisestä.

Nihkeiden lakanoiden yö. Nousin tiistaina aamuyöllä vessaan, en osannut ihmetellä edes ennennäkemätöntä lorotusta. Parin tunnin päästä havahduin uudestaan, kun lakanoissa oli jotain märkää. Pomppasin pystyyn peläten, että olin unissani laskenut alleni. Pyörittelin sormissani hajutonta, kirkasta nestettä.

Oliko se.. voisiko se olla lapsivettä, ehkä? Onko minun tyttäreni syntymäpäivä tänään?

Herätin varovaisesti miehen, joka osoitti unenpöpperössä suunnatonta neuvokkuutta ja soitti päivystykseen. Naisääni käski syödä ihan rauhassa aamiaista ja tulla vasta kahdeksalta kun poliklinikka aukeaa. Olisin kaivannut vähän enemmän draamaa. Pakkasin sairaalakassiin, mitä mieleen juolahti. Syöminen ei tullut mieleenkään.

Naistenklinikalla todettiin vedenmeno. "Et sä täältä ilman vauvaa kotiin lähde." Voitonriemua. Minulle osoitettiin vaatenippua; sairaalakaapu, makkarasukat ja kammottavat verkkoalushousut, ja käskettiin ilmoittautua osastolla. Sain aivotoimintani takaisin ja kysyin, oliko näihin naamiaisiin pakko sonnustautua jo nyt. Ei ollut.

Olisi kannattanut, sillä osasto kuului niille kaavuille. Käytävillä vaeltaville, siniseen tai pinkkiin pukeutuneille voihkiville olennoille, jotka pitelivät ristiselkäänsä. Nyt kaikki näkivät, että olin ulkopuolinen. Minut ohjattiin neljän hengen huoneeseen, joka oli puolillaan. Hauras, vaalea kaapu oli tullut jo eilen, hän pyysi anteeksi voihkintaansa. Vakuutin, että hän toimi nähdäkseni aivan oikein. Sen sijaan tumma, rehevä kaapu oli vakioasiakas, hänen äänensä ei värissyt ja hän tiesi missä lounas tarjoiltiin. Halusin ulos aurinkoon. Kävelimme miehen kanssa päämäärättömästi kaksi tuntia, huvitimme itseämme luettelemalla Ikean tuotenimiä.

Kun tulin takaisin huoneeseen vaaleaa kaapua siirrettiin synnystysmaailmaan. Hän oli hyvin huolestunut koska ei löytänyt puhelintaan. Tarjosin omaani, mutta hän oli jo menossa, matkalla tapaamiseen. Joku soitti vielä illalla huoneeseen ja kysyi häntä, toivottavasti puhelin oli löytynyt. Yritin levätä. Huoneilman täytti sydänmonitorista kuuluva jumputus.

Lähetin miehen kotiin. Katsoin rehevän kaavun kanssa tv:stä kaksiosaisen sarjan ensimmäisen osan. Toinen osa esitettäisiin huomenna. Tiesin, että en näkisi sitä.

Yö oli levoton. Yritin olla menemättä vessaan, en halunnut kohdata muita kaapuja. Olisin voinut hyvin pissiä niille sijoilleni, sillä jouduin lapsiveden tihkumisen vuoksi pitämään jättimäistä sidettä. Näin unta Moskovasta.