Räpätyksen asialla

Jätin eilen päivähoitohakemuspaperit netissä. Voi hyvänen aika, mikä kysymys- ja valintasuo - en yhtään tiedä mitä loppujen lopuksi tilasin. Raivonpuuskassa vannoin taas alkavani kansanedustajaksi ja räjäyttäväni Kelan organisaation. Mies kysyi, että minkähän puolueen listoilta ajattelin yrittää. Niin joo. Siinähän väkisinkin leimautuu jonkun tietyn ryhmän asialla olevaksi, vaikka mä luonnollisesti olen aika monen agendan ihminen. Se, että edustan työssäkäyvää perheenäitiä, ei tarkoita, että jättäisin vanhukset ilman hoitoa. Eikö voisi vaan olla yleisen järjenkäytön asialla? Esimerkiksi ei mun tartte miettiä pitääkö Itämeri pelastaa kun se nyt vaan on niin, että ei toisen fillariakaan lainata ja palauteta paskaksi ajettuna. Samalla tavalla se vesi on meillä lainassa.

Mutta kun kuulemma pitää olla joku kansaan uppoava pääviesti. Miten kukaan voi valita vaan yhden? Eikö sais vaan räpättää kaikesta?

Sääli, kun kaikki muu jo olisi kasassa. Tv-spotti olisi seuraavanlainen: pukumaurien ryhmä kävelee naureskellen eduskunnan saunaa kohti. Yhtäkkiä jaloista alkaa kuulua murinaa ja räkytystä ja sitten äkäinen terrieri tarraa lahkeeseen. Maurit säikähtää, törmäilee toisiinsa ja yrittää väistää kiusaantuneina mutta joutuu pysähtymään. Saunan oveen takertuneen maurin housut ratkeaa, kuuluu "voi vit.."-. Siitä poikki. Loppunäkymässä mä heristelisin sormea se terrieri sylissä ja sanoisin soo soo. Sitten lävähtäisi loppuplanssiksi slogan "Minä räpätän jotta teidän ei tarvitse". How about it?!

Kai mun pitää alkaa sorvata sitä teesiä vielä tänään.