Vaihteeksi telaketjua. :)
Tuttavapiirin mieskaveriporukka lähtee Itävaltaan katsomaan jalkapallon EM-kisoja kahdeksi viikoksi. Kaikki äijät ovat pienten lasten isiä niin kuin tässä iässä yleensä ollaan, jos lisääntyminen kiinnostaa. Madden iskä on ainoa joka ei lähde, onneksi ihan omasta vapaasta tahdostaan. Pitäisikö mun olla kiitollinen tällaisesta uhrauksesta?
Ei missään tapauksessa. Jokaisella äidillä on oikeus odottaa, että isä osallistuu lapsensa hoitamiseen 100% panoksella, eikä millään "autellaan vähän äitiä" -mentaliteetilla. Voin hyvin kuvitella, miten vittumaisena akkana mua pidetään. Hei kamoon, älä viitti niuhottaa. Mitä pahaa siinä on jos mies vähän käy rentoutumassa? Ei mitään - sinkkuna. Rentoutumiseen riittää sitäpaitsi viikonloppukin ja äiskälle sitten sama palvelus tietty takaisin. Oikeesti, kaksi viikkoa kaikki syötöt, vaipat, nukuttamiset, leikittämiset ja siivoamiset on liikaa vaadittu. Tai sitten yksinhuoltajuuden on oltava todella vahva kutsumus.
Kysymys voidaan kääntää myös toisin päin: pitäiskö mua kiittää siitä, että mä en suunnittele lähteväni mihinkään Andeille lumimiestä etsimään? Niinpä. Tämä asennevamma on täysin seurausta siitä, että suomalaisisät ei pidä vanhempainlomia. Ei ole mitään käsitystä siitä millaista pinnaa, luonteenlujuutta ja stressinsietokykyä vaatii pyörittää lapsiperhearkea. Voin vain onnitella niitä naisia, joilla on sama tilanne kuin meillä. Hyvä valinta, sisko.
Myrtyneille isukeille tiedoksi, että ne kisat tulee myös telkkarista. Ja niitä järjestetään todennäköisesti silloinkin kun lapset on vähän isompia - ja Suomikin saattaa olla mukana.
Joo, ei tulis kyllä meillä kysymykseenkään enää mikään tommonen reissu, mulle riitti se puol vuotta viikot kaksi pojan kanssa. Ite tein yhden viikon reissun tossa Hesaan että mentiin Roopen kanssa yhden mun serkun luo ja meillä isäntä jo soitteli, että tulkaa kotiin :D Eli ei se lähtö meillä menis mitenkään kivuttomasti, kummaltakaan ;)
VastaaPoista