11.3.2008

Kettutyttö

Minussa on aina asunut pieni kettutyttö. Tämä johtunee siitä, että asuimme penskana Kirkkonummen metsissä (omakotitalossa kuitenkin) ja kasvoin hyvin luontotietoiseksi. Tunnen edelleen Suomen yleisimmän floran ja faunan nimeltä, en voinut koulussa käsittää miten joku daiju ei erota tiaisia toisitaan tai tunne piharatamoa. Toimitin myös "Mailman eläimet" [sic] -lehteä ystäväni Kirsin kanssa. Jaoin mutsin duunissa kopioimaa nidettä naapuruston postiluukkuihin pyytämättä ja yllätyksenä ja sitten laitoin laskun perään! :D Hinta taisi olla kaksi markkaa. Kyllä sen joku maksoikin, kiitos vaan kärsivällisyydestä naapureille. Fyi:

Talitiainen

Sinitiainen

Nyt lapsen tulon myötä ympäristö- & oikeudenmukaisuusteemat ovat nousseet pintaan pitkän seesteisen kauden jälkeen. Olen vähän liian laiska kahlitakseni itseni vaivaiskoivuun Vuotoksen vastustusmielessä ja luonnehtisinkin itseäni enemmänkin ilkivaltatyypiksi. Voisin hyvin lähteä sprayaamaan jokaisen vastaantulevan sinikettu-ulsterin ja tunkemaan perunoita citymaastureiden pakoputkiin.

Olen myös ryhtynyt fanaattiseksi kierrättäjäksi, uusimpana tulokkaana kierrätän myös metallin. En vain enää yksinkertaisesti voi heittää lasia sekajätteeseen, enkä salli stipluja muillekaan: viime viikonloppuna dyykkasin broidin sekajätteen joukosta kermatetran keräyskartonkipuolelle. Selvin päin. Tällä hetkellä iloitsen siitä, että Tapiolan Lämpö sai vuoden mäkätyksen jälkeen aikaiseksi tuoda jätekatokseemme keräyskartonkiastian. Woohoo!

Mutta mutta. Maailma ei ole vielä täydellinen. Yksi asia, mihin ei ilmeisesti enää kellään riitä resursseja huomioda, on melusaaste. Viittaan lehtipuhaltimiin, liikenteeseen, ylilentäviin lentokoneisiin, tv-mainoksiin, tavaratalojen hissimusiikkiin, kännykkään pälättämiseen, mankan huudattamiseen rannalla - näitä riittää. Voitteko kuvitella: yhden tutkimuksen mukaan kaupunkilaisvarpuset laulavat kovempaa kuin maalaisserkkunsa! Niiden on pakko, muuten ei tuu häitä. Näin kevätaamuisin sen huomaa selkeästi kun kottarainen karjuu palkeet punaisina ikkunalaudalla. Missä on oikeus hiljaisuuteen?? Sitäpaitsi minulla on oma lehmä allikossa kun Madde nukkuu pihalla.

Toivottavasti Matildasta tulisi äitiään räväkämpi. Olisi hienoa nähdä uutisissa kun oma tytär jahtaa keltaisessa kumiveneessä valaidenmetsästäjiä Tyynellämerellä tai blokkaa ydinjätejunaliikennettä Ranskassa. Voisi vaan peitellyn tyytyväisenä kohautella olkapäitään kauhisteleville tuttaville että sellainen se on tämä meidän tyttö.

Saa se ryhtyä lääkäriksikin.

Tässä on muuten linkki fläsäytykseen jossa voi testata oman ekoterrorisminsa tason: Ekohaaste
Mä olin keskinkertainen. Mikä vääryys.

7 kommenttia:

  1. Mullekin tuli keskinkertainen. Tossa testissä täytyy olla jotain vikaa.. :)

    Karttu

    VastaaPoista
  2. Ykkösestä ja kolmosesta hyvä, kakkosesta keskinkertainen!

    Ritva

    VastaaPoista
  3. Tuohon yllä mainittun kommenttiin lisäisin, että olen kierrättänyt, paikannut, kompostoinut jo ennen kuin tämän blogin kirjoittaja oli edes syntynyt. Eli alkaa mennä selkäytimellä. Jopa niin, että joskus kylässä saan vaivoin hillittyä itseni ottamasta muovipussiin kompostorittoman talouden ekojätteitä omaan kompostoriin vietäväksi... Keskinkertainen tulos tuli keskimmäisestä testistä, kun oli pakko myöntää, että kylmälaitteemme yms ovat viime vuosituhannelta. Ja kaukaa sieltä.

    sama

    VastaaPoista
  4. Vai lääkäriksi. Eikö silloin pidä olla myös nörtti?

    VastaaPoista
  5. Lääkäritkö nörttejä? Vai viittasitko niihin nyhveröihin? Se ei ole sama kuin nörtti, by far!

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...