13.3.2008

Ihme tyyppi

Yhtä asiaa mä mietin päivittäin: millainen ihminen tosta lapsesta tulee? Turhamainen? Iloinen? Pitkävihainen? Suurpiirteinen?

Luonteesta on jo pieniä aavistuksia. Tosta likasta tulee ennen kaikkea sisukas. Jeanne d'Arc. Matilda rupesi nousemaan ylös jo 7,5 kk iässä kivuliaan näköisesti - ylös kun oli päästävä, tyylistä viis. Pikku bodari myös roikkuu mummilan tuolissa pelkkien käsien varassa, aika optimistista. Mä tykkäsin ite pienenä kaivaa ylös isoja kiviä ja avata solmuja. Kynsien alla oli aina multaa ja etuhampaiden kiille lohkeili. Isänsä taas on historian kamalin inttäjä, hirveä dobermanni, joka ei lopeta ennen kuin vastapuoli on murjottu mielipiteineen henkiseen maakuoppaan. Jos siis geenit on kohdallaan, Madde sopis hienosti eduskuntaan - ja siis ehdottomasti oppositioon. Näin eduskunnan pitäis muutenkin toimia, oppositiossa pitäis aina olla samat hyvät supliikkijäärät, jotka muistaa haukkua värikkäin sanankääntein hallituksen lapsiperheiden lyömisestä ja hyvinvointiyhteiskunnan romuttamisesta säännöllisin väliajoin.

Ilmeisesti Madden huumorintaju on vähän erikoinen. Se repeilee ääneen, jos mä aivastan tai yskin. Tai jos isi naputtaa sormilla kaulastaan ratsuväkiteeman (joo, se ON hämmästyttävä performanssi!). Neuvolassa on melkein joka kerta kirjoitettu adjektiivi "hyväntuulinen". Mikä on ilahduttava piirre tässä murjottajien maassa!

Varmaan sillä on myös jotain erikoisuuksia ton huumorin lisäksi. Mun isobroidi keksi pienenä asioille omia nimiä: järvi oli uima, puhelin oli halonen (!) ja sukset oli hiihtimet. Ihan hemmetin hyviä sanoja! Periytyyköhän jotkut omituisuudet? Mähän en erota oikeaa ja vasenta vaikka mulla on muuten hyvä suuntavaisto (osasin taannoin ajaa Ylästöön niin että katsoin vain kerran kartasta missä se sijaitsee, ja tiedän aina mihin kohtaan parkkihallia auto jäi). Joudun aina tarkistamaan asian sormuksesta. Oon aika hiljaista matkaseuraa. jos joudun kartanlukijaksi kun pitää miettiä paljon etukäteen mitä mä sanon seuraavassa risteyksessä. Ai niin, kirjoitin myös kaikki numerot peilikuvana.

Humour me: mitä outoa ootte tehny pienenä? Tai suurena? Jos luulette olevanne normaaleja niin haastatelkaapa äitiänne. ;) Tai hei, mikä olis kauheinta mitä jälkikasvustanne voisi tulla? Musta olis kamalaa jos Maddesta tulis nyhverö! Onneksi siitä ei liene pelkoa.

6 kommenttia:

  1. Mitäh - eikö muka kukaan ole vaatinut mielikuvitusystävälle katettavaksi pöytään omaa lautasta tai halunnut tiskata useita kertoja päivässä? O_o

    VastaaPoista
  2. Musta olisi kamalaa, jos Frida päättäisi teiniuhmassaan alkaa uusnatsiksi tai -liberalistiksi. Ihan vaan sen takia kun vanhemmat on kaikkea muuta.

    Mä söin pienenä meidän koiran ruokaa. Ja retuutin sen kanssa samaa villasukkaa, molemmat roikkui hampaillaan sukan eri päissä.
    Mutta mun kaveri meni (pienenä) mökillään kierimään alasti mutalammikossa ja sen jälkeen makaamaan sikiöasentoon nurmikolle - koska leikki olevansa kivi.

    VastaaPoista
  3. Musta olisi kauheinta jos Lukasta tulisi kiihkouskovainen ja toisten mielipiteille sokea.

    Lupsakka on selvää filosofi-ainesta ;)

    Ainiin, mun yksi ensimmäisistä sanoista oli "Pittu"...

    Yours,
    Nöyhtä

    VastaaPoista
  4. Ainiin! Mun yhden nuken nimi oli Jeesus! Ja olin e r i t t ä i n loukkaantunut kun kaikki aikuiset hirnui hysteerisenä kun kerroin sen...

    Nöyhtä taas

    VastaaPoista
  5. Oh, miten mä saisin Matildalle opetettua ton kivi-leikin!? sais aina juoda aamukahvit rauhassa "kuule, menisitkös leikkimään sitä kivileikkiä!".

    "Jeesus"!! XD ..mut miks?

    VastaaPoista
  6. No olin kai jossain kerhossa kuullut Jeesus-tarinoita ja sieltä sen nimen poiminut. Ja siis mun mielestä se oli vain nimi, en edes tajunnut siihen liittyvän mitään muuta :D

    Nöyhtis

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...