WHO:lta tuli taannoin Suomelle noottia koska suomalaisäitien imetystilastot ovat Pohjoismaiden heikoimmat. Muistaakseni suomalaislapsista vain 10% on täysimetyksellä puoleen vuoteen ja osaimetyksessä vuoden ikäiseksi. Nyt sitten Suomessa on ryhdytty toimenpiteisiin, jotta synnytysosastoilla ja neuvoloissa otettaisiin uusi imetysmyönteinen linja. Kauhulla odotan mitä tämä tarkoittaa. Onkohan kyseessä jokin muutos aikaisempaan imetyspainostuksen ja -syyllistyksen linjaan..?
Imetys on sanalla sanoen rasittavaa. Ensinnäkin vastasyntynyt saattaa syödä tunnin välein. Siihen kun lasketaan röyhtäyttämiset niin ei ole vapaa-ajasta puutetta. Opukset väittävät että vauvan ruokaliväli on noin 2,5h, mikä johti ainakin meillä ihan turhaan olohuoneen mittaamiseen vauva olalla kun "ei sillä VOI olla nälkä". Meillä siis koliikki loppui heti kun isoveljeni vaimo (kolme lasta) ehdotti että vaunun pehmusteita hamuavalle vauvalle annettaisiin lisäruokaa - vauva söi korviketta hirveän satsin ja nukahti onnellisena syliin. Olen Johannalle edelleen kiitollinen. Toiseksi imetys sattuu. Tätäkään ei kukaan kerro etukäteen. Jossain vaiheessa iho tottuu jatkuvaan vatkaukseen mutta ihan nopealla ja suppealla otoksella en ole vielä löytänyt ketään joka olisi voinut alusta asti imettää ilman puukapulaa suussa. Kyseessä ei siis tosiaan ollut mikään "äidin ja lapsen yhteinen hellä hetki". Voitte vain kuvitella millainen shokki kivulias imetysmaraton on äidille ja miten vaikea on itseään siihen motivoida. Olet käytännössä sohvan panttivanki. Bepanthenia menee kilotolkulla. Sinulla on käytössä vain muutamia (jep, kammottavia) imetysvaatteita, jos et halua olla jatkuvasti riisumassa koko ylävartaloa paljaaksi. Niitä muutamaa paitaa & liivejä saa myös olla pesemässä jatkuvasti puklutahroista - ellet sitten investoi heti raskausvaatteiden hankkimisen jälkeen toista tonnia tähän uuteen sesonkiin. Hormonitoiminta on täysin pysähdyksissä, joten iho voi huonosti. Bonuksena hampaisiin tulee reikiä ja hiukset lähtevät vaikka söisit kuinka kalkkia.
Onpa siis jännää, miksi imetystä vähennetään ja jätetään pois heti kun lupa on! Ymmärrän kyllä, että kehitysmaissa äidinmaito on steriileintä ruokaa mitä lapsi voi saada mutta täällä pohjoisempana on - onneksi - vähän eri meininki. Kaikki luonnonmukaisuuden puolesta liputtajat voivat sitten myös mennä synnyttämään kuusen alle ja syödä kanervia. Ei tässä yhteiskunnassa ole enää vuosikymmeniin ollut mitään "luonnollista" mutta se on yllättävän helppo sivuuttaa imetysteeman alla. Joissain tuhmissa lähteissä myös väitetään, että aluksi erittyvä ternimaito eli kolostrum on se ravitsemuksellisesti ensiluokkainen vasta-ainepommi, joka auttaa vauvan hyvään alkuun. Mutta siitä ei saa puhua.
Ehdottaisinkin ihan uudenlaista perhemyönteistä linjaa, jossa neuvolat olisivat avainasemassa. Vastasynnyttänyt äiti on pääsääntöisesti sekaisin kuin kiinalainen kun pitäisi keskittyä oman paranemisen lisäksi myös vauvan hyvinvointiin. Siinä hässäkässä saattaa rivakoiden kätilöiden opit mennä harakoille ja käytännön kysymyksiä tulee esiin vasta kotona. Tällä hetkellä neuvolassa ei osata neuvoa. Maidon muodostuminen alkaa yleensä viiveellä joten aika usein lapsi tarvitsee alkuun lisäruokaa. Koska tisseissä ei ole bensamittaria pitäisi vanhempia opettaa tulkitsemaan vauvan nälkäsignaaleja sen jatkuvan kellon tuijotuksen sijaan. Ja ihan ensimmäiseksi äideille pitäisi näyttää imetyksen apuvälineet. Rintakumin avulla vauva ei oksenna verta joka imetyksen jälkeen ja saa sen avulla myös helpommin imuotteen. Seuraavaksi pitäisi esitellä rintapumpun käyttö. Sen avulla kun saa levättyä ainakin kolme tuntia, jos isäkin voi välillä syöttää pullosta (ennenkuin munkit räjähtää). Eihän näitä ole pakko käyttää jos ei ole tarvetta.
Lohdutuksen sana kaikille uusille mamoille: kyllä se sitten alkaa sujua, mutta varautukaa totuttelemaan jopa kaksi kuukautta. Ja jos ei suju niin ei suju - turha imettää itseään lataamoon. En voi olla lisäämättä että kaikkia ennen -76 syntyneitä on pääsääntöisesti imetetty 3 kuukautta, mikä oli silloinen äitiysloman pituus. Voin ihan kivasti tästä laiminlyönnistä huolimatta.
- Katja
