Lehtipuhaltimia ja muita syyskiusakkeita

Ohoi!
Hajanaisia ajatuksia on taas kertynyt monestakin aiheesta. (Äiti käski kiroilla vähemmän - haastavaa, mutta yritetään.)

Esimerkiksi lehtipuhaltimista on vaikea kirjoittaa ilman voimasanoja. Tänään tapahtui seuraavaa: olin juuri saanut Matildan nukahtamaan superharvinaiselle toiselle 45 min päiväuniosuudelle kun itkuhälyttimestä alkoi kuulua jotain jumalan pörinää, jota epäilin lähinnä airbusin pakkolaskuksi takapihalle. No, eikös meidän tiellä häärinyt joku patalaiska kaupungin työntekijä housut puolitangossa sen helvetinkoneen kanssa! Kirosanarepertuaarini ei riittänyt alkuunkaan. Olin ensinnäkin aivan jäässä kun olin puuman nopeudella rynnännyt veivaamaan vaunuja vartiksi ensimmäisen inahduksen jälkeen ja nyt yksi perskärpänen (joo, joo, työtäänhän se vaan teki) nollasi koko työn sekunnissa. Toiseksi: mikä vitsi koko puhaltimessa on? Eihän ne lehdet mihinkään poistu puhaltamalla. Vai töräytetäänkö ne lopulta kaupungin rajan yli? Jonkunhan täytyy joka tapauksessa haravoida ja kärrätä ne pois, eikö? Aion soittaa Espoon kaupungin puisto-osastolle ja lääninhallitukseen ja eduskuntaan ja masinoida kansanliikkeen tätä turhaa desibelikidutusta vastaan. Pörinät pois ja harava kauniiseen käteen, sanon minä.

Sitten kellojen kääntämisestä. Olen aina vihannut vuodessa eniten sitä lokakuun päivää, jolloin iltapäivät muuttuivat taas laakista öiksi ja on pakko vain alkaa odottaa joulua. Nyt kyseinen toimenpide on vieläkin raivostuttavampi: Matilda tapaa käydä nukkumaan 21.30 eli nykyisessä ajanlaskussa 20.30. Kuitenkin mun unirytmi venyy joka tapauksessa tunnilla joten saan taas ensimmäiseen yösyöttöön tunnin vähemmän nukkumisaikaa. Kiitos vaan kovasti. Eikö böndellä niitä lypsykoneita todellakaan saada käyntiin ilman päivänvaloa? Tämä lypsykone nimittäin arvostaa jokaista unituntia!

Sitten iloisempi miete. Kohta on isänpäivä! Aina on kiva saada uusia juhlapäiviä kalenteriin. Isällehän pitää ostaa reinot ja joku kirja. Ilmeisesti Päätalon tuotanto on vähän hiipunut niin kaipa uusin Remeskin kelpaa. Mitäs muuta perinteistä iskän lahjapakettiin laitetaan (vessapaperikiikarit!) ja kuuluuko isi herättää kahvit sänkyyn -periaattella?

Ai niin. Sain/saimme uuden parhaan ystävän! Meille tuli asumaan Gracon sähköinen vauvakeinu (katso kuva iloisesta kiikkujasta), eläköön tekniikka!! Kuusi eri keinumisnopeutta ja 15 sävelmää takaavat sen, että pääsen päivälläkin suihkuun. Toisena käyttötapauksena mainittakoon, että söimme Teemun kanssa viikonloppuna ensimmäistä kertaa
a) pöydän ääressä
b) yhtäaikaa
c) veitsellä ja haarukalla kun molemmat kädet olivat vapaina ja
d) ruokahetki kesti yli 15 min.
Lisäksi keinu on oiva päiväunitainnuttaja. Ymmärrän kyllä miksi masiinan käyttöohjeissa lukee että maksimikäyttöaika on 40 minuuttia. ;)

Viikonloppuna onkin sitten 4kk vauvaelämää mittarissa. Silloin aloitellaan juhlallisesti kiinteän ruoan maisteleminen. Chateaubriandia ei ole luvassa vaan aloitus tapahtuu varmaan soseutetulla luumulla, banaanilla tai maissilla kun mielestäni maustamaton perunasose on ehkä ankeinta mitä elämän ensimmäisellä oikealla aterialla voi suuhun työntää. Itse en ehkä koskaan enää söisi jos joku tällaisen järkytyksen aiheuttaisi heti alkuun. Neuvolassa tätä perustellaan sillä, että näin vauva tottuu syömään perunaa. Jotenkin vaikea uskoa. Ja kyllä se viimeistään teininä Mäkkärin ransut löytää.

Nyt hydrobicciin, molskis! Toivotan ihanaa marraskuuta ja palkkapäivää.
- Katja

Ps. Pikkulinnut lauloivat: rutkasti onnea uusille Frantic-mammoille! =D Tästähän nyt buumi alkoi. Millä viikoilla sitä mennään?
Ps 2. Huom. Tämä on BLOGI. Blogia kuuluu kommentoida. Näin mäkin saan vähän tietää teidän kuulumisia. ;)

Vauvalandia

Huomasin taannoin että koko kotimme on muuttunut keskikokoisen lastentarvikeliikkeen näyteikkunaksi. On aika oudonnäköistä kun olohuoneen lehmäntaljalla nököttää kirjava pehmokana. Piimänkäryisiä harsoliinoja ja tutteja on satanut joka puolelle (jostain syystä niitä ei kuitenkaan ikinä ole käden ulottuvilla kun tarvitsisi), keittiön ovat vallanneet tuttipullot ja joka nurkassa on jotain helistintä, purulelua, rintareppua tai sitteriä - ja kaikki tietenkin riemunkirjavia mutta kuitenkin keskenään erivärisiä. Ymmärrän ainoastaan sen, että lelukaaren on syytä olla vauvan mielestä kiinnostavan värinen mutta mihin helvettiin tarvitaan sitterin sinikukertavaa nallekuosia??? Tai miksi imetystyynyssä pitää olla jotain kubistisia hahmoja pääväreissä? Eikö kukaan ole tajunnut tehdä tyylikkäitä normaaleihin sisustusväreihin sointuvia vauvantarvikkeita - vai eikö niille tosiaan ole kysyntää? Eikö riitä, että saunasta on tullut vaunuvarasto, sohvassa ja lattioissa on pukluläikkiä ja pyykkitelineessä on jatkuvasti miniatyyrivaatteiden juhlaliputus? Pahoin pelkään että tilanne riistäytyy vielä enemmän käsistä mukelon kasvaessa..

Luonnollisesti kaikki tämä kodin atmosfääriä tuhoava materiaali maksaa maltaita (vrt ilmiö, joka koskee myös kaikkia hää-alkuisia tarvikkeita). Hiukan halvemmalla pääsee, jos jaksaa lähteä suhaamaan Kehä kolmosen lastentarvikehelvetteihin, mutta voitte arvata että Teemua olisi saanut ennemmin ampua polvilumpioon. Onneksi on huuto.net, tuo kaikkien kotiäitien eldorado! Viimeisin ostos oli uutta vastaava vauvan kantorinkka, joka pitäisi vihkiä käyttöön keväällä Sveitsissä. Mutta uudistakaa nyt pian se Huudon käyttis, son ihan gauhee.

Kehitys kehittyy. Viime viikolla Matilda kääntyi ensimmäistä kertaa selältä vatsalleen. Luonnollisesti se tapahtui sillä välin kun olin vessassa, mutta pikku akrobaatti onneksi uusi temppunsa pian. On suorastaan hämmästyttävää, miten pienestä älynväläyksestä sekin taito on kiinni: jos ei jännitä hartialinjaa, lattian pinnassa oleva käsi jää jäkittämään esteeksi. Toinen bravuuri on räkäkuplien puhaltelu. Siihen liittyy myös tarve kommunikoida foneettisesti, mikä tarkoittaa hauskaa sylkipäristelyä. Woohoo.

Ihastuttavaa lokakuun jatkoa!
- Katja

Ps. Kummisetä pyysi että laittaisin hänestä myös vähemmän darraisen otoksen näytille. Työtä käskettyä.

Vauvaperhe Oy:n ensimmäinen tulosjulkistus

Vauvaperhe Oy:n ensimmäisen kvartaalin (4.7.-4.10.) tulos oli reilusti ennakoitua parempi. Yrityksen kirjanpitoon on merkitty paljon uusia tapahtumia sekä pääjohtajan että suorittavan tason toiminnassa. Yrityksen saavutuksia olivat mm seuraavat virstanpylväät:
- pääjohtajan pukeutumisessa ollaan siirrytty uudelle kymmenluvulle (60cm ->).
- pääjohtajan tutti pysyy ajoittain suussa jopa 10 minuuttia, toisaalta uutena liiketoimintana on aloitettu raivokas nyrkin jyystäminen, mikä ennakoi hampaita seuraavassa kvartaalissa.
- pääjohtaja hymyilee ja jokeltaa paljon suorittavalle tasolle, mikä lisää työmotivaatiota merkittävästi.
- pääjohtajan vatsalaukku on kasvanut niin että ruokailuvälit ovat harventuneet noin seitsemään kertaan päivässä.
- pääjohtajan yöllinen sikeän unen ensimmäinen periodi kestää lähes poikkeuksetta 7h.
- suorittava taso on hengissä ja henkilöstömuutoksilta ollaan toistaiseksi vältytty.

Poistoihin merkitään anopille pääjohtajan kaitsemisesta neljä viinipulloa sekä kaikki alle 60cm vaatteet.

Loppuvuoden näkymät ovat erinomaiset, mutta parannuksia odotetaan päiväunisaralla, jossa tavoitteena on pidentää uniaikaa puolesta tunnista ainakin tuntiin kahdesti päivässä. Näin suorittavalle tasolle jää aikaa tehdä esimerkiksi kotitöitä tai katsoa Jack Baueria. Lisäksi toisen kvartaalin aikana aloitetaan myös ruokapolittinen strategiamuutos, johon sisältyy uusia sidosryhmiä (Piltti-soseet ja Muksu-vellit) ja toimintatapasalkun kasvattaminen (ruokaa aletaan syödä lusikalla). Toinen selkeä linjaus liittyy liikkumiseen, sillä odotettavissa on kääntyminen selältä vatsalleen sekä käsien motoriikan kehittyminen täyteen tarttumisvalmiuteen.

Liiketoiminnan poikkeuksellisen aloitusajankohdan vuoksi koko vuoden tulos julistetaan vasta ensi heinäkuussa.

Pääjohtajan puolesta,
Mama