Vauvalandia

Huomasin taannoin että koko kotimme on muuttunut keskikokoisen lastentarvikeliikkeen näyteikkunaksi. On aika oudonnäköistä kun olohuoneen lehmäntaljalla nököttää kirjava pehmokana. Piimänkäryisiä harsoliinoja ja tutteja on satanut joka puolelle (jostain syystä niitä ei kuitenkaan ikinä ole käden ulottuvilla kun tarvitsisi), keittiön ovat vallanneet tuttipullot ja joka nurkassa on jotain helistintä, purulelua, rintareppua tai sitteriä - ja kaikki tietenkin riemunkirjavia mutta kuitenkin keskenään erivärisiä. Ymmärrän ainoastaan sen, että lelukaaren on syytä olla vauvan mielestä kiinnostavan värinen mutta mihin helvettiin tarvitaan sitterin sinikukertavaa nallekuosia??? Tai miksi imetystyynyssä pitää olla jotain kubistisia hahmoja pääväreissä? Eikö kukaan ole tajunnut tehdä tyylikkäitä normaaleihin sisustusväreihin sointuvia vauvantarvikkeita - vai eikö niille tosiaan ole kysyntää? Eikö riitä, että saunasta on tullut vaunuvarasto, sohvassa ja lattioissa on pukluläikkiä ja pyykkitelineessä on jatkuvasti miniatyyrivaatteiden juhlaliputus? Pahoin pelkään että tilanne riistäytyy vielä enemmän käsistä mukelon kasvaessa..

Luonnollisesti kaikki tämä kodin atmosfääriä tuhoava materiaali maksaa maltaita (vrt ilmiö, joka koskee myös kaikkia hää-alkuisia tarvikkeita). Hiukan halvemmalla pääsee, jos jaksaa lähteä suhaamaan Kehä kolmosen lastentarvikehelvetteihin, mutta voitte arvata että Teemua olisi saanut ennemmin ampua polvilumpioon. Onneksi on huuto.net, tuo kaikkien kotiäitien eldorado! Viimeisin ostos oli uutta vastaava vauvan kantorinkka, joka pitäisi vihkiä käyttöön keväällä Sveitsissä. Mutta uudistakaa nyt pian se Huudon käyttis, son ihan gauhee.

Kehitys kehittyy. Viime viikolla Matilda kääntyi ensimmäistä kertaa selältä vatsalleen. Luonnollisesti se tapahtui sillä välin kun olin vessassa, mutta pikku akrobaatti onneksi uusi temppunsa pian. On suorastaan hämmästyttävää, miten pienestä älynväläyksestä sekin taito on kiinni: jos ei jännitä hartialinjaa, lattian pinnassa oleva käsi jää jäkittämään esteeksi. Toinen bravuuri on räkäkuplien puhaltelu. Siihen liittyy myös tarve kommunikoida foneettisesti, mikä tarkoittaa hauskaa sylkipäristelyä. Woohoo.

Ihastuttavaa lokakuun jatkoa!
- Katja

Ps. Kummisetä pyysi että laittaisin hänestä myös vähemmän darraisen otoksen näytille. Työtä käskettyä.