Tietoa mainostajalle ›

30.10.2007

Lehtipuhaltimia ja muita syyskiusakkeita

Ohoi!
Hajanaisia ajatuksia on taas kertynyt monestakin aiheesta. (Äiti käski kiroilla vähemmän - haastavaa, mutta yritetään.)

Esimerkiksi lehtipuhaltimista on vaikea kirjoittaa ilman voimasanoja. Tänään tapahtui seuraavaa: olin juuri saanut Matildan nukahtamaan superharvinaiselle toiselle 45 min päiväuniosuudelle kun itkuhälyttimestä alkoi kuulua jotain jumalan pörinää, jota epäilin lähinnä airbusin pakkolaskuksi takapihalle. No, eikös meidän tiellä häärinyt joku patalaiska kaupungin työntekijä housut puolitangossa sen helvetinkoneen kanssa! Kirosanarepertuaarini ei riittänyt alkuunkaan. Olin ensinnäkin aivan jäässä kun olin puuman nopeudella rynnännyt veivaamaan vaunuja vartiksi ensimmäisen inahduksen jälkeen ja nyt yksi perskärpänen (joo, joo, työtäänhän se vaan teki) nollasi koko työn sekunnissa. Toiseksi: mikä vitsi koko puhaltimessa on? Eihän ne lehdet mihinkään poistu puhaltamalla. Vai töräytetäänkö ne lopulta kaupungin rajan yli? Jonkunhan täytyy joka tapauksessa haravoida ja kärrätä ne pois, eikö? Aion soittaa Espoon kaupungin puisto-osastolle ja lääninhallitukseen ja eduskuntaan ja masinoida kansanliikkeen tätä turhaa desibelikidutusta vastaan. Pörinät pois ja harava kauniiseen käteen, sanon minä.

Sitten kellojen kääntämisestä. Olen aina vihannut vuodessa eniten sitä lokakuun päivää, jolloin iltapäivät muuttuivat taas laakista öiksi ja on pakko vain alkaa odottaa joulua. Nyt kyseinen toimenpide on vieläkin raivostuttavampi: Matilda tapaa käydä nukkumaan 21.30 eli nykyisessä ajanlaskussa 20.30. Kuitenkin mun unirytmi venyy joka tapauksessa tunnilla joten saan taas ensimmäiseen yösyöttöön tunnin vähemmän nukkumisaikaa. Kiitos vaan kovasti. Eikö böndellä niitä lypsykoneita todellakaan saada käyntiin ilman päivänvaloa? Tämä lypsykone nimittäin arvostaa jokaista unituntia!

Sitten iloisempi miete. Kohta on isänpäivä! Aina on kiva saada uusia juhlapäiviä kalenteriin. Isällehän pitää ostaa reinot ja joku kirja. Ilmeisesti Päätalon tuotanto on vähän hiipunut niin kaipa uusin Remeskin kelpaa. Mitäs muuta perinteistä iskän lahjapakettiin laitetaan (vessapaperikiikarit!) ja kuuluuko isi herättää kahvit sänkyyn -periaattella?

Ai niin. Sain/saimme uuden parhaan ystävän! Meille tuli asumaan Gracon sähköinen vauvakeinu (katso kuva iloisesta kiikkujasta), eläköön tekniikka!! Kuusi eri keinumisnopeutta ja 15 sävelmää takaavat sen, että pääsen päivälläkin suihkuun. Toisena käyttötapauksena mainittakoon, että söimme Teemun kanssa viikonloppuna ensimmäistä kertaa
a) pöydän ääressä
b) yhtäaikaa
c) veitsellä ja haarukalla kun molemmat kädet olivat vapaina ja
d) ruokahetki kesti yli 15 min.
Lisäksi keinu on oiva päiväunitainnuttaja. Ymmärrän kyllä miksi masiinan käyttöohjeissa lukee että maksimikäyttöaika on 40 minuuttia. ;)

Viikonloppuna onkin sitten 4kk vauvaelämää mittarissa. Silloin aloitellaan juhlallisesti kiinteän ruoan maisteleminen. Chateaubriandia ei ole luvassa vaan aloitus tapahtuu varmaan soseutetulla luumulla, banaanilla tai maissilla kun mielestäni maustamaton perunasose on ehkä ankeinta mitä elämän ensimmäisellä oikealla aterialla voi suuhun työntää. Itse en ehkä koskaan enää söisi jos joku tällaisen järkytyksen aiheuttaisi heti alkuun. Neuvolassa tätä perustellaan sillä, että näin vauva tottuu syömään perunaa. Jotenkin vaikea uskoa. Ja kyllä se viimeistään teininä Mäkkärin ransut löytää.

Nyt hydrobicciin, molskis! Toivotan ihanaa marraskuuta ja palkkapäivää.
- Katja

Ps. Pikkulinnut lauloivat: rutkasti onnea uusille Frantic-mammoille! =D Tästähän nyt buumi alkoi. Millä viikoilla sitä mennään?
Ps 2. Huom. Tämä on BLOGI. Blogia kuuluu kommentoida. Näin mäkin saan vähän tietää teidän kuulumisia. ;)

2 kommenttia:

  1. Moicca ja kiitos vaan onnitteluista! Odottelen tässä just kuumeisena rakenneultraa, joka on lähipäivinä. Viikkoja 19+2. Tässä on vähän sellainen olo kun ei raskaana olisikaan: maha on hieman on/off (voi siis vetää hätätilanteessa sisään, mutta toisaalta esiintyä myös raskaana) ja mitään liikehdintää ei todellakaan tunnu! Ehkä ultra auttaa tajuamaan tätä raskautumista hieman paremmin.

    Mun isä (joka asuu siinä aika teidän lähellä) osti kaikkien kauhuksi juuri äskettäin lehtipuhaltimen, toivottavasti se jättää teidän tienoot rauhaan - tänne se oli jo sen kanssa tulossa...Olen yrittänyt vihjaista sille, että sen kannattaisi sijoittaa sen rahat mieluummin tulevan perillisen hyvinvointiin naapureiden kiusaamisen sijaan. Sen perustelu puhaltimen hankkimiseen oli se, että meidän mökillä olevaa hiekkatietä ei voi haravoida, koska harava vie kaiken hiekan mennessään, joten ainoa mahis on puhaltaa se pois :) Jaa...

    Seuraan Projectmamaa tiiviisti, niin kuin montaa muutakin mamma-/raskausblogia. Nytkin ilta on hurahtanut mukavasti aiheen äärellä, huolestuttavaa.

    VastaaPoista
  2. Hellou!
    Olipas kiva kuulla susta! Trust me, noin on parempi kuin jatkuva posliinin halaaminen.. ;)

    Ne liikkeet tuntuu sitten kun tuntuu, mulla tais olla vast viikolla 20 kun tuntui ensimmäinen selvä potku. Ja sen jälkeen niistä saikin sitten nauttia koko loppuajan, enenevässä määrin.

    Joo, se rakenneultra on miehellekin sellanen eka konkreettinen todiste että siellä suoliston seassa tosiaan joku uiskelentelee! Mitäs siellä näkyi? ;) Halusitteko tietää sukupuolen?

    Hauskaa odottelua! Jos tarttet hyvät, loppuun asti menevät äitiysfarkut niin voin aloittaa hintaneuvottelut. ;)

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...